Kaali
| Kaali | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||
| Valkokaali | ||||||||||||||||||||
Uhanalaisuusluokitus: Puutteellisesti tunnettu [1] |
||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Brassica oleracea L.[2] |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
 Kaali Wikispeciesissä |
Kaali (Brassica oleracea) on ristikukkaisten heimoon kuuluva kasvilaji, jota viljellään vihanneksena. Sen luonnonvarainen kantamuoto kasvaa Pohjois-Afrikan ja Etelä- ja Länsi-Euroopan rannikoilla. Kaalia on viljelty useita tuhansia vuosia, ja siitä on jalostettu koko joukko toisistaan suuresti eroavia viljelymuotoja.[3]
Sisällysluettelo |
Kasvatus [muokkaa]
Kaali on kaksivuotinen, mutta syötäväksi viljeltäessä sitä viljellään yksivuotisena. Siemenviljelys on kaksivuotinen. Kaali menestyy kosteahkolla savensekaisella maalla. Aarille istutetaan 400–450 tainta, ja sato on 350–500 kg.
Muunnokset [muokkaa]
Lukuisat eri lajikkeet voidaan ryhmittää seuraaviin lajikeryhmiin:[4]
- Alboglabra-ryhmä (var. alboglabra) – härmekaali (kiinanbrokkoli)
- Botrytis-ryhmä (var. botrytis) – kukkakaalilla ylöspäin varsilehtien suojaama kupu muodostunut nuorista kutistuneista epämuodostuneista kukinnoista
- Broccolo-ryhmä – parsakukkakaali
- Capitata-ryhmä (var. capitata) – keräkaalilla on sileät lehdet sulloutuneet tiiviiksi kuvuksi; muotoja ovat valkokaali, suippokaali ja punakaali
- Gemmifera-ryhmä (var. gemmifera) – ruusukaalilla (brysselinkaali) lehtien hangoissa pieniksi kuvuiksi kasvavia ruusumaisia silmuja
- Gongylodes-ryhmä (var. gongylodes) – kyssäkaalin (kaalirapi) varsi turvonnut maanpinnan yläpuolella lanttumaiseksi mukulaksi, josta lehtiruodit kasvavat; vihreitä, sinipunaisia, kellanvalkeita lajikkeita
- Italica-ryhmä (var. italica) – parsakaali (ital. broccoli), kukkakaalin näköinen. Kukinto pitkulaisempi ja mauttomampi
- Medullosa-ryhmä (var. medullosa) – rehuydinkaali
- Sabauda-ryhmä (var. sabauda) – kurttukaali (savoijinkaali) on tavallisen keräkaalin näköinen, mutta kuvut pienemmät. Lehdet epätasaisesti kuopikkaat
- Sabellica-ryhmä (var. sabellica, var. acephala) – lehtikaali (koristekaali), jonka lehdet ovat suuret. Lehdet eivät ole kuvuiksi käpertyneet. Syötäväksi käyvät latvat ja nuoret lehdet käytetään
- Viridis-ryhmä (var. viridis) – rehukaali.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Brassica oleracea IUCN Red List. 2011. IUCN. (englanniksi)
- ↑ ITIS
- ↑ Kale Floridata
- ↑ Ella Räty, Pentti Alanko: Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja, 2004. ISBN 951-8942-57-9.
Kirjallisuutta [muokkaa]
- Kirstilä, Kalle: Pieni suuri kaali. Helsinki: WSOY, 2011. ISBN 978-951-0-38117-5.
| Juurekset: lanttu | mustajuuri | nauris | palsternakka | porkkana | piparjuuri | punajuuri | retiisi | selleri Kaalit: keräkaali | kiinankaali | kukkakaali | kyssäkaali | lehtikaali | punakaali | parsakaali | ruusukaali | kurttu- eli savoijinkaali |
