Nils Ludvig Arppe

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Eero Järnefeltin maalaama muotokuva Nils Ludvig Arppesta.

Nils Ludvig Arppe (19. joulukuuta 1803 Kitee[1]9. joulukuuta 1861 Värtsilä[2]) oli suomalainen teollisuusmies, joka omisti mm. Värtsilän, Utran ja Puhoksen sahat sekä Värtsilän, Möhkön ja Käenkosken rautaruukit Pohjois-Karjalassa. Arppe tunnetaan myös Läskelän paperitehtaan perustajana. Wärtsilä Oyj:n juuret ovat Värtsilään vuonna 1834 perustetussa sahassa, jonka Arppe osti vuonna 1836. Vuonna 1833 Arppe rakennutti Kiteen Puhoksessa Ilmarisen, Suomen ensimmäisen höyrylaivan, joka rahtasi puutavaraa Saimaan vesistössä. Arppe myös raivautti vesireittejä, jotta uitto sujuisi helpommin.

Arppe on haudattu Kiteen kirkkomaahan kahden ensimmäisen vaimonsa, Porthanin sisarusten, Jeanetten ja Mathildan väliin.[2] Samaan sukuhautaan on haudattu myös Arppen 7-vuotiaana menehtynyt Anna-tytär hänen kolmannesta avioliitostaan.[2] Kiteen keskustassa oleva yläkoulu on nimetty hänen mukaansa Arppen kouluksi.

Nils Ludvig Arppe ja senaattori, Keisarillisen Aleksanterin-yliopiston rehtori Adolf Edvard Arppe olivat keskenään velipuolia[3].

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mustelin, Olof: Nils Ludvig Arppe - Karjalan teollisuuden perustaja. suom. Maini Palosuo. WSOY, 1973. ISBN 951-0-05734-7.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pakarinen, Sirpa: N. L. Arppe 200 vuotta osa 1/2. Koti-Karjala, 20.8.2003. Artikkelin verkkoversio Viitattu 26.11.2010.
  2. a b c Pakarinen, Sirpa: N. L. Arppe 200 vuotta osa 2/2. Koti-Karjala, 23.8.2003. Artikkelin verkkoversio Viitattu 26.11.2010.
  3. Mustelin s. 92

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.