Otavallanhovi
| Otavallanhovi | |
|---|---|
 Otavallanhovi maaliskuussa 2018. |
|
| Osoite |
Otavalankatu 8 (ent. Otavallankatu 8) Tuomiokirkonkatu 38 (ent. Viinikankatu 38) |
| Sijainti | Kyttälä, Tampere |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | asuinrakennus |
| Valmistumisvuosi | 1925 |
| Purkuvuosi | 2018 |
| Suunnittelija | Bertel Strömmer |
| Rakennuttaja | Oy Viinikankatu 38 [1] |
| Urakoitsija | J. K. Laiho [2] |
| Omistaja | As.oy Otavallanhovi [3] |
| Tyylisuunta | 1920-luvun klassismi |
| Julkisivumateriaali | rappaus, tiili |
| Kerrosluku | 3 |
|
Taloyhtiö vaihtoi nimensä Otavallanhoviksi sen jälkeen kun Viinikankatu muutettiin Tuomiokirkonkaduksi.[4] |
|
 |
|
Otavallanhovi oli kaupunginarkkitehti Bertel Strömmerin suunnittelema asuinkerrostalo, joka sijaitsi Tampereen keskustassa Otavalankadun ja Tuomiokirkonkadun kulmassa. Vuonna 1925 valmistunut rakennus oli Kyttälän viimeisiä 1900-luvun alkupuolelta peräisin olleita kivitaloja. Se purettiin vuonna 2018.[1][5]
Arkkitehtuuri ja status[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Otavallanhovi oli L-kirjaimen muotoinen kolmikerroksinen rakennus, jossa oli kolme porrashuonetta ja 21 asuntoa. Lisäksi kellarikerrokseen sijoittui yksi liikehuoneisto. Arkkitehtuuriltaan talo edusti 1920-luvun klassismia. Katujulkisivut olivat siniharmaata rapattua seinäpintaa, jossa oli lisäksi valkoisia koristeosia: Otavalankadun puolella viisi pilasteria ja Tuomiokirkonkadun puolella erkkeri. Ylhäällä oli räystäsfriisi, ja alhaalla rakennusta kiersi graniitilla verhottu sokkeli. Sisäpihan puolella julkisivut olivat harmaata tiiltä, jota ei ollut päällystetty rappauksella. Sisäpihalle johtanut porttikäytävä sijaitsi Tuomiokirkonkadulla.[1][4][6]
Pirkanmaan maakuntamuseon mukaan klassismin muotokieli näkyi katujulkisivuissa ”erinomaisen hienosti”. Myös porrashuoneet olivat säilyttäneet alkuperäiset tyylipiirteensä.[5] Rakennusta ei ollut suojeltu, mutta Tampereen kaupungin kaavoitusyksikkö oli määritellyt sen rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittäväksi kohteeksi.[7]
Purkaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Otavallanhovin putkiremontin yhteydessä vuonna 2015 kävi ilmi, että taloa vaivasi laaja kosteus- ja homeongelma. Mikrobivaurioiden korjaaminen olisi edellyttänyt muun muassa, että kaikki huoneistot olisi purettu ja rakennettu uudelleen. Koska kyseessä oli pieni taloyhtiö, suuri remontti olisi tullut maksamaan yksittäiselle osakkeenomistajalle satojatuhansia euroja. Taloyhtiö päätti sen vuoksi hävittää koko rakennuksen. Tampereen kaupungin rakennusvalvonta myönsi sille purkuluvan, ja kaupunginvaltuusto muutti alueen asemakaavaa niin, että tontille oli mahdollista tehdä 5–6-kerroksinen uudisrakennus.[1][8][9][10]
Pirkanmaan maakuntamuseo, joka toimi Museoviraston edustajana, ei kannattanut kyseistä kaavamuutosta. Se katsoi, että Otavallanhovin purkaminen ja uudisrakentaminen merkitsivät kulttuurihistoriallisten arvojen hävittämistä. Museon mielestä olisi ollut syytä tutkia perusteellisemmin vaihtoehto, jossa Otavallanhovi olisi säilytetty osittain.[1][5]
Talon rock-historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Otavallanhovi oli osa tamperelaisen rock-musiikin eli manserockin historiaa. Talossa asui 1970-luvun alussa muusikko Harri Rinne, ja hänen asunnossaan äänitettiin Juice Leskisen yhtyeen Coitus Intin ensimmäiset demonauhat vuosina 1972–1973.[11][12][13]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Liuttunen, Antti: Kadonneet kaunottaret: Tampereen rakennushistoriaa, s. 290. Tampere: Tampereen museot, 2018. ISBN 978-951-609-935-7.
- ↑ Huomattava uutisrakennus valmistumassa. Aamulehti. 22.2.1925, s. 4. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Viitattu 3.2.2020.
- ↑ Kalliosaari, Kati: Purkusuunnitelma paljastaa: Näin sädesienten tuhoaman Otavallanhovin purku etenee – Urakka on jo aloitettu Aamulehti. 19.4.2018. Arkistoitu 3.2.2020. Viitattu 3.2.2020.
- ↑ a b Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 169. Tampere: Tampereen kaupungin kaavoitusyksikkö, 1998. ISBN 951-609-076-1.
- ↑ a b c Rämö, Marjo: Tämä keskustan talo sai purkuluvan Tampereella! – Lähes 100-vuotiaan talon on suunnitellut Bertel Strömmer Tamperelainen. 15.1.2017. Viitattu 3.2.2020.
- ↑ Badermann, Pirjo: Asunto Oy Otavallanhovi: Rakennushistoriaselvitys (PDF) s. 4–6, 16–18. Tampere: Arkion Oy, 2014. Viitattu 3.2.2020.
- ↑ Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 13, 169.
- ↑ Harju, Jukka: Putkiremontti paljasti painajaisen – sädesieni tuhosi 1920-luvun kivitalon Tampereella (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 29.1.2017. Viitattu 3.2.2020.
- ↑ Ala-Heikkilä, Minna: Otavalankadun purettavan arvotalon asukas: ”Emme tule saamaan omiamme pois” Aamulehti. 17.1.2017. Arkistoitu 3.2.2020. Viitattu 3.2.2020.
- ↑ Nieminen, Elina: ”Oli kaksi huonoa vaihtoehtoa, joista jouduimme valitsemaan” – Homehtuneen arvotalon purkaminen asukkaalle kova paikka Yle Uutiset. 17.1.2017. Viitattu 3.2.2020.
- ↑ Laine, Annu: Mikko Alatalo: Purettavassa arvotalossa syntyi manserock – ”Siellä vietettiin paljon kosteita öitä” Aamulehti. 16.1.2017. Arkistoitu 3.2.2020. Viitattu 3.2.2020.
- ↑ Hyttinen, Hannu: Juicen Tampere (PDF) Tampere: Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut, 2011. Viitattu 3.2.2020.
- ↑ Laine, Annu: Merkittävä arvotalo Tampereella puretaan – Juicen esikoisalbumin kappale kertoo tästä talosta Aamulehti. 18.1.2017. Arkistoitu 3.2.2020. Viitattu 3.2.2020.