Kirkkonummen rautatieasema

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kirkkonummi
Kyrkslätt
Kuva asemalta
Perustiedot
Lyhenne  Kkn
Rataosa  Helsinki–Turku
Sijainti  60°07′11″N, 024°26′20″EKoordinaatit: 60°07′11″N, 024°26′20″E
Osoite  Asemankaari 12, 02400 Kirkkonummi
Etäisyydet  Tolsa 1,9 km
Siuntio 13,8 km
Liikenne
Käyttäjiä   3 246 / vrk. (lähiliikenne, kevät 2008) [1]
Operaattori(t)  VR-Yhtymä
Kaukoliikenne  HelsinkiTurku
Lähijunat  Y S U L
Matkustajalaituri(t)
Korkeus  55 cm (RHK:n standardi)
Lyhin ja pisin pituus  316 m; 322 m [2]
Pinnoite  Asfaltti
Infonäytöt  3 kpl, [2] 1 kpl / raide
Asemarakennus
Lipunmyynti  ei[3]
Hissejä  2
Ratapiha
Raiteisto  3 laituriraidetta
2 sivuraidetta
Aiheesta muualla
Aseman tiedot

Kirkkonummen rautatieasema (lyh. Kkn, ruots. Kyrkslätts järnvägsstation) on lähi- ja kaukojunien rautatieasema rantaradalla Kirkkonummella, Siuntion ja Tolsan asemien välissä. Kirkkonummi on S, U ja L lähijunien pääteasema, jossa myös Y-junat pysähtyvät. Asemalla pysähtyvät kaikki Helsinki-Turku/Turku satama kaukojunat.

Välittömästi Kirkkonummen ratapihan jälkeen rantarata jatkuu Turun suuntaan yksiraiteisena, Helsingin suuntaan kaksiraiteisena.

Asema kuuluu Uudenmaan liiton inventoimiin kulttuuriympäristöihin.[4] Asemarakennuksen suunnitteli arkkitehti Bruno Granholm samoin piirustuksin kuin Kauklahden rautatieasema Espoossa. [5] Se on rakennettu 1901-1903 ja sen lähellä on lisäksi tavaramakasiini, huoltorakennuksia ja työntekijän asunto.[6] Aseman vieressä oli toinenkin työntekijän asunto, mutta se purettiin vuonna 2009 koska sen tilalle rakennettiin uusi tie sekä linja-autoasema.

Kirkkonummen rautatieasema jäi vuonna 1944 Moskovan välirauhansopimuksen nojalla Porkkalan vuokra-alueelle. Viimeinen suomalainen juna lähti asemalta 28. syyskuuta 1944 ja asema suljettiin suomalaiselta junaliikenteeltä virallisesti 3. lokakuuta samana vuonna. Neuvostoliiton miehitysaikana Kirkkonummi oli vuokra-alueen keskeinen liikennepaikka, ja tavara- ja sotilasliikenne Kirkkonummelta Pasilan kautta Leningradiin alkoi 4. marraskuuta 1944. Porkkalan palautuksen jälkeen Kirkkonummen rautatieasema avattiin suomalaisena liikennepaikkana jälleen toukokuun alussa 1956. Vuonna 1969 Kirkkonummesta tuli ensimmäisen sähköistetyn rataosan ja samalla rantaradan lähijunien pääteasema. Neuvostoliittolaisten miehitysaikana rakentamassa veturitallissa toimi veturikorjaamo 1980-luvun puoliväliin saakka; rakennus on sittemmin purettu. Asemalle rakennettiin alikulkutunneli vuonna 1988 ja samassa yhteydessä tavaramakasiini siirrettiin asemarakennuksen itäpuolelta sen länsipuolelle. Tavaraliikenne Kirkkonummen asemalla lopetettiin vuonna 2002, mutta matkustaja-asemana Kirkkonummi on edelleen tärkeä.[5]

Junien lähtöraiteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[7]

  • Raiteelta 1 liikennöivät kaukojunat Turkuun ja Y-junat Karjaalle, sekä lisäksi osa S-, U- ja L-junista.
  • Raiteelta 2 liikennöivät Turusta tulevat kaukojunat ja Y-junat Helsinkiin.
  • Raiteelta 3 liikennöi osa S-, U- ja L-junista.

Pysähtyvät junat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ratahallintokeskus: Liikenteellinen ja ratatekninen selvitys Espoo-Kirkkonummi lähijunaliikenteen kehittämisestä (s. 34) Viitattu 20. elokuuta 2009.
  2. a b Ratahallintokeskus: Verkkoselostus 2010 (s. 67 & 119) Viitattu 19. kesäkuuta 2009.
  3. VR laittaa lappuja lipputoimistojen luukuille 1.8.2014. Yle Uutiset. Viitattu 3.8.2014.
  4. Uudenmaan liitto luettu 10.2.2008
  5. a b Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2.painos), s. 30. Helsinki: Karttakeskus, 2010. ISBN 978-952-593-214-3.
  6. Suunnittelukeskus
  7. https://www.vr.fi/cs/vr/doc/Kirkkonummi.pdf

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä rautateihin tai rautatieliikenteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.