Nobina Finland
Sivulta puuttuu | Nobina Finland Oy Ab | |
|---|---|
 |
|
| Yritysmuoto | Osakeyhtiö |
| Perustettu | 2000 (perustettu, kun Stagecoachin pohjoismaiset yhtiöt myytiin Concordialle) |
| Toimitusjohtaja | Tom Ward |
| Kotipaikka | Espoo, Suomi |
| Toimiala |
Paikallisliikenne, hoitaa tällä hetkellä seuraavat HSL:n linjat Helsingin sisäiset linjat: 03N, 04N, 21V, 62, 64N (Klo 2 jälkeen), 65A/N, 66(A), 67N, 72, 72N, 75A, 76A/B, 76N, 77A, 80-83, 92(N), 94(A/B/N/V), 95(N), 97(N/V), J31-J37, J82, J90-J94, J97 Seutulinjat: 107, 112, 121(A/AT/K/N/NK/NT/T), 122(A), 158, 160(K/KT/T), 165(N/V), 206(A), 212, 213(N), 231(K/N), 247(A), 248(A), 270(A/N), 315, 324(K/N), 345(N), 435, 474, 510B, 518, 550, 577, 612(K), 613, 740, 741(K/N), 742 Espoon sisäiset linjat: 3,5, 10(K), 15, 20-29, 35(V), 43(A), 51(K), 65(K), 70(V), 71(B/BK), 82(B/K/KB), 85-88 Vantaan sisäiset linjat: 30, 43-46, 60, 63(N), 71-73, 77, 99 |
| Omistaja | Nobina AB (publ) |
| Kotisivu | www.nobina.com |
Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Suomessa toimiva bussiyhtiö Nobina harjoittaa Suomessa toimintaansa nimellä Nobina Finland Oy Ab. Vuoden 2006 alussa se oli pääkaupunkiseudun kolmanneksi suurin liikennöitsijä Helsingin Bussiliikenne Oy:n ja Veolia Transportin jälkeen. Tuolloin yhtiöllä oli busseja pääkaupunkiseudulla noin 270. Ruotsissa Nobina Sverige tuottaa julkista sopimusliikennettä Ruotsin lääninhallituksille ja vapaata pikavuoroliikennettä Swebus Express-nimellä. Yrityksen markkinaosuus on noin 30% julkisesta linja-autoliikenteestä Ruotsissa. Nobinan omistaa ryhmä kansainvälisiä pääomasijoittajia, mm. Blue Bay Asset Management, Bear Stearns, Fidelity Investment ja Avenue Capital.
[muokkaa] Historia
Vuonna 1926 liikenne alkoi Muuralaan, Espoon keskuksen lähelle. Samoihin aikoihin liikenne alkoi myös Soukkaan, Kivenlahteen ja Kauklahteen. 1954 perustettiin Espoon Auto, joka ajoi vihreillä busseilla Espoon sisäisiä linjoja ja seutulinjoja Helsinkiin.
Ruotsalainen emoyhtiö perustettiin vuonna 1990 nimellä Swebus, kun SJ Buss ja GDG yhdistettiin ja ne muodostivat Ruotsin suurimman linja-autoyhtiön.
Helsingin seudun linja-autoliikenteen kilpailuttamiseen valmistautuminen 1990-luvun puolivälissä toi ulkomaalaiset omistajat pääkaupunkiseudulle. Ruotsalainen Swebus tuli Suomeen ostamalla ensin vuonna 1994 Hannu Tehirannan omistaman HPT-TransBus Oy:n (tunnettu paremmin nimellä TransBus) ja vuotta myöhemmin Espoon kaupungin omistaman Espoon Auton. Swebusilla oli Suomessa kaksi aputoiminimeä, TransBus ja Espoon Auto. Skotlantilainen Stagecoach osti Swebusin vuonna 1996. TransBus ja Espoon Auto säilyivät vielä aputoiminiminä, mutta vuonna 1998 nimeksi tuli Stagecoach Finland ja konsernin väritys otettiiin Suomessa käyttöön. Espoon Auto- ja TransBus-nimet katosivat kokonaan.
Stagecoach lopetti toimintansa Pohjoismaissa vuonna 1999, jolloin yritys möi Pohjoismaiden liiketoiminnan. Tällöin syntyi Concordia Bus, kun Swebusin ja Stagecoach Finlandin liiketoiminnat yhdistettiin uuden omistajan, norjalaisen Schøyen Gruppen AS:n, toimesta. Suomen tytäryhtiön nimeksi tuli Concordia Bus Finland. Omistaja ajautui kuitenkin 2004 taloudellisiin vaikeuksiin ja liiketoiminta päätyi vuonna 2005 joukolle kansainvälisiä pääomasijoittajia.
Vuonna 2009 suunniteltiin Concordia Busin listaamista Tukholman OMX-pörssiin. Siellä oli kuitenkin jo listattuna Concordia Maritime, joten yrityksen oli vaihdettava nimeä. Uudeksi nimeksi tuli Nobina, joka otettiin käyttöön 1.12.2009. Suomen tytäryhtiön nimeksi tuli Nobina Finland Oy Ab ja uusi väritys (paksu vaaleanvihreä raita keskellä) tuli Suomessa käyttöön vuoden 2010 alussa käyttöönotetuissa busseissa. Myös muutaman vanhan bussin väritys muutettiin teippaamalla bussin alaosassa olleen oranssi-sinisen raidan (Concordian väritys) tilalle vaaleanvihreä raita. Nykyisin bussit teipataan HSL-tilaajaväreihin.
[muokkaa] Varikot
Nobina Finlandilla on varikot Espoon Klovissa (Nobina Finland West), Vantaan Hakunilassa (Nobina Finland East) ja Helsingin Myllypurossa (Nobina Finland South). Klovin sivutoimipisteitä on Espoossa Hannuksenpellossa ja Kiviruukin teollisuusalueella, Vantaalla Rajatorpassa ja Kaivokselassa ja Helsingissä Herttoniemen teollisuusalueella
