Nobina (Suomi)
| Nobina Oy | |
|---|---|
 |
|
| Tunnuslause | Helpotamme asiakkaidemme arkimatkoja[1] |
| Yritysmuoto | osakeyhtiö |
| Perustettu |
1954 (Espoon Auto Oy) 2000 (Stagecoachin pohjoismaiset yhtiöt myytiin Concordia Busille) |
| Toimitusjohtaja | Petri Auno |
| Kotipaikka | Espoo |
| Toimiala | Paikallisliikenne |
| Liikevaihto | 122,9 milj. € (2020) |
| Omistaja | Nobina AB (publ) |
| Kotisivu |
www |
Nobina Oy (aiemmin Nobina Finland Oy) on ruotsalaisen Nobina AB:n tytäryhtiö Suomessa, joka toimii joukkoliikennealalla. Nobina on HSL-alueen suurin liikennöitsijä. Se hoitaa noin 35 % HSL-alueen bussiliikenteestä. Nobina toimii myös Turun seudun Föli-liikenteessä.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1926 liikenne alkoi Muuralaan, Espoon keskuksen lähelle. Samoihin aikoihin liikenne alkoi myös Soukkaan, Kivenlahteen ja Kauklahteen. Varatuomari Kauko Sällälä perusti vuonna 1954 Espoon Auto Oy:n, joka ajoi vihreillä busseilla Espoon sisäisiä linjoja ja seutulinjoja Helsinkiin. Espoon Auto toimi Sällälän perheyhtiönä vuodesta 1966.[2] Vuonna 1980 Sällälä myi Espoon Auton liikemies Tarmo Laineelle. Laine puolestaan myi Espoon Auton ja kuusi muuta omistamaansa linja-autoyhtiötä porilaiselle Antti Taipaleelle ja tamperelaiselle Jorma Kulmalalle elokuussa 1985. Kaupan arvo oli liki 100 miljoonaa markkaa ja kyseessä oli siihen saakka suurin linja-autoalan yrityskauppa Suomessa.[3] Espoon kaupunki osti Espoon Auton Taipaleelta ja Kulmalalta vuonna 1989.[4]
Ruotsalainen emoyhtiö perustettiin vuonna 1990 nimellä Swebus, kun SJ Buss ja GDG yhdistettiin ja ne muodostivat Ruotsin suurimman linja-autoyhtiön. Vuonna 1994 Swebus Ab:lla oli palveluksessaan 4 900 työntekijää ja sen omistuksessa oli 2 700 linja-autoa.[5]
Helsingin seudun linja-autoliikenteen kilpailuttamiseen valmistautuminen 1990-luvun puolivälissä toi ulkomaalaiset omistajat pääkaupunkiseudulle. Ruotsalainen Swebus tuli Suomeen ostamalla ensin maaliskuussa 1994 Hannu Tehirannan omistaman HPT-TransBus Oy:n (tunnettu paremmin nimellä TransBus)[6] ja vuotta myöhemmin Espoon kaupungin omistaman Espoon Auton.[7] Swebusilla oli Suomessa kaksi aputoiminimeä, TransBus ja Espoon Auto. Skotlantilainen Stagecoach osti Swebusin vuonna 1996. TransBus ja Espoon Auto säilyivät vielä aputoiminiminä, mutta vuonna 1998 nimeksi tuli Stagecoach Finland ja konsernin väritys otettiin Suomessa käyttöön. Espoon Auto- ja TransBus-nimet katosivat kokonaan.[8]
Stagecoach lopetti toimintansa Pohjoismaissa vuonna 1999, jolloin yritys myi Pohjoismaiden liiketoiminnan. Tällöin syntyi Concordia Bus, kun uusi omistaja, norjalainen Schøyen Gruppen AS yhdisti Swebusin ja Stagecoach Finlandin liiketoiminnot. Suomen tytäryhtiön nimeksi tuli Concordia Bus Finland. Omistaja ajautui kuitenkin 2004 taloudellisiin vaikeuksiin, ja liiketoiminta päätyi vuonna 2005 kansainvälisille pääomasijoittajille.
Vuonna 2005 Concordia Bus voitti YTV:n järjestämän tarjouskilpailun uuden Jokeri-linjan liikennöinnistä ja ilmoitti hankkivansa sitä varten 29 matalalattiaista ja vähäpäästöistä kaupunkibussia. Tarjouskilpailussa oli mukana kaikkiaan viisi yritystä.[9] Liikenne Jokeri-linjalla käynnistyi 13. elokuuta 2006.[10]
Vuonna 2009 suunniteltiin Concordia Busin listaamista Tukholman pörssiin. Siellä oli kuitenkin jo listattuna Concordia Maritime, joten yrityksen oli vaihdettava nimeä. Uudeksi nimeksi tuli Nobina, joka otettiin käyttöön 1.12.2009. Suomen tytäryhtiön nimeksi tuli Nobina Finland Oy Ab. Nimenvaihdoksen aikaan yhtiöllä oli 420 linja-autoa.[11]
Nobina voitti vuonna 2023 Oulun joukkoliikenteen kilpailutuksessa linjat 1, 2, 2N, 3, 5 ja 5N. Nobinan ajamana linjat alkavat kesällä 2024.[12]
Varikot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nobinalla on varikot Espoon Klovissa, Vantaan Rajatorpassa (Nobina Finland West), Helsingin Roihupellossa (Nobina Finland South) sekä Turun Pahaniemessä. Southin alaisuudessa on myös kaksi kylmävarikkoa. Toinen Helsingin Kivikossa ja toinen Vantaan Hakkilassa. Lisäksi Nobinalla on erillinen korjaamo Espoon Koskelossa. [13]
Nobinalla on aikojen saatossa ollut useampia ns. kylmävarikoita, joissa ei ole ollut henkilökuntaa päivystämässä. Niitä on ollut muun muassa Espoon Hannuksenpellossa ja Helsingin Hakuninmaalla A-katsastusasemien yhteydessä ja Espoon Kiviruukin teollisuusalueella.
Oulun toimitilat ovat rakentumassa Ruskoon Liusketielle.
Bussilinjat Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nobina Finland hoitaa elokuusta 2023 alkaen seuraavia HSL:n linjoja:
| Helsingin sisäiset linjat: | 20, 24, 25, 37, 40, 41, 42, 52, 56, 57, 71, 78(N), 79, 80, 81, 82(B), 83, 84, 85(N), 86(N), 87 (N),88, 89 |
| Seutulinjat: | 30, 53, 112N, 118N, 125N, 134N, 121(A), 164 (K), 200, 212, 213(N), 243(V), 300, 321, 345(N), 502, 510, 553 561, 562, 566 |
| Espoon sisäiset linjat: | 118, 125, 158, 159, 244, 245(A), 246(K,T,KT), 348(K), 349(BK), 533, 548, 549, 582(V) |
| Vantaan sisäiset linjat: | 335(B), 572 |
Turun seudulla Nobina Finland hoitaa linjoja 6, 7, 7A, 31, 32, 42, 92 ja 93.
Bussityypit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nobinalla on käytössään useita eri merkkisiä busseja. Nobina oli ensimmäinen liikennöitsijä, joka hankki suuren määrän VDL Citea -busseja Helsingin seudulle ja syksyllä 2015 Nobina hankki suuren määrän Mercedes-Benz Citaroita, joita muilla ei käytännössä ole ollut. Syksyllä 2021 Nobina hankki 118 kiinalaista BYD -sähköbussia ja tuli suurimmaksi sähköbusseilla liikennöiväksi yritykseksi Suomessa.[14]
Joulukuussa 2009 otettiin käyttöön uusi väritys, paksu vaaleanvihreä raita keskellä, joka tuli käyttöön uusissa busseissa vasta vuoden 2010 lopussa. Se vastasi Nobinan vihreää väritystä. Ne jäivät myös viimeisiksi uusiksi busseiksi konsernivärityksessä, sillä syksyllä 2011 HSL alkoi vaatia omaa tilaajaväritystä uusiin busseihin. Joulukuusta 2009 lähtien muutamien käytössä olleiden bussien väritys muutettiin teippaamalla bussin alaosassa olleen oranssi-sinisen raidan (Concordian väritys) tilalle vaaleanvihreä raita. Syyskuussa 2022 oli enää käytössä joko HSL:n sinivalkoisessa tilaajavärissä tai Fölin keltavalkoisessa tilaajavärissä olleita autoja.
Käytössä olevat autosarjat[15]:
Mercedes-Benz O530 / Mercedes-Benz Citaro C2 LE MÜ: 951-980, 984-990, 1000-1039, 1051-1057
Mercedes-Benz O530 / Mercedes-Benz Citaro C2 LE Ü: 981-983
Scania K250 / Omniexpress 320LE: 918–922, 928–937
Scania K280 / Omniexpress 320LE: 998, 999
Scania K320 / Citywide LE: 923–927
Scania K320 / Citywide LE Suburban: 1065-1073, 1088-1090, 1103-1118, 1122-1124, 1127-1166, 1185-1207
Volvo B8RLE / 8900LE: 910–916, 939–945,
Volvo B7RLE / 8900LE: 892
Volvo B12BLE / 8500LE: 767, 770
VDL Citea LLE: 1042-1050, 1074-1087, 1091-1101, 1167-1180, 1208-1218
Iveco Crossway LE: 946-950, 1058-1061
BYD K9UB: 1219-1238, 1292-1294, 1553, 1554
BYD K9UE: 1284-1291
BYD K11U: 1239-1282
BYD B13: 1338-1349, 1378-1422
BYD B15: 1283, 1296-1337, 1350-1377, 1423-1437
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ https://www.nobina.com/fi/finland/
- ↑ Linja-auto-lehti 6/1985, s. 41. Helsinki: Linja-autoliitto, 1985.
- ↑ Hannu Rajala: Linjaliike Rajala Oy, s. 66. Linja-auto- ja koriteollisuusmuseo Lavia, 2018. ISBN 978-952-94-1246-4.
- ↑ Linja-auto-lehti 6/1989, s. 18–19. Helsinki: Linja-autoliitto, 1989.
- ↑ Bussiammattilainen 2/1994, s. 8. Helsinki: Linja-autoliitto, 1994.
- ↑ Bussiammattilainen 2/1994, s. 8.
- ↑ Bussiammattilainen 2/1995, s. 13. Helsinki: Linja-autoliitto, 1995.
- ↑ Bussiammattilainen 3/1998, s. 65. Helsinki: Linja-autoliitto, 1998.
- ↑ Bussiammattilainen 4/2005, s. 8. Helsinki: Linja-autoliitto, 2005.
- ↑ Bussiammattilainen 4/2006, s. 12. Helsinki: Linja-autoliitto, 2006.
- ↑ Bussiammattilainen 6/2009, s. 11. Helsinki: Linja-autoliitto, 2009.
- ↑ Sähköbussit rynnivät Oulun joukkoliikenteeseen uuden kilpailutuksen myötä, pian lähes puolet kalustosta kulkee sähköllä Yle Oulu.
- ↑ Pääkaupunkiseudun bussikuvasto - Varikot www.kuukankorpi.com. Arkistoitu 25.11.2018. Viitattu 25.11.2018.
- ↑ Nobina sähköistää bussikalustoaan vauhdilla www.op-media.fi. Viitattu 5.9.2021.
- ↑ Pääkaupunkiseudun bussikuvasto - Nobina www.kuukankorpi.com. Arkistoitu 25.11.2018. Viitattu 25.11.2018.