Tunneli

Entinen rautatietunneli on muutettu jalankulkuväyläksi.

Tunneli on yleensä vaakasuora tai jonkin verran vaakasuorasta poikkeava väylä, joka on puhkaistu kallion tai muun maa-aineksen läpi helpottamaan liikennettä. Vastaavaa pystysuoraa tai hyvin jyrkkää reittiä kutsutaan yleensä tunnelin sijasta kuiluksi (esimerkiksi kaivoskuilujen ja -tunneleiden muodostama järjestelmä).

Tunnelien rakentaminen

Tunneleita rakennetaan muun muassa erilaisilla poraus-, räjäytys- ja kaivumenetelmillä. Lisäksi voidaan joutua käyttämään väliaikaisia tai pysyviä maanvahvistusmenetelmiä; väliaikaisista esimerkkinä voi mainita maaperän jäädyttämisen ennen kaivamista, mitä käytettiin muun muassa Helsingin metroa rakennettaessa ns. Kluuvin ruhjeen (entisen merenlahden paikalla oleva täyttömaa-alue Helsingin keskustan alla muun muassa rautatieaseman tienoilla) vahvistamiseksi kaivun mahdollistamiseksi.

Tunneli on usein vahvistettu sisäpuolelta betonivalulla, ruiskubetonoinnilla, teräs- tai puurakenteilla tai muilla vastaavilla tavoilla sen romahtamisen ja seinämistä irtoavien lohkareiden tai muun maa-aineksen putoamisen estämiseksi. Joissain tapauksissa koko tunneli on umpinainen betoni- tai muu putki, kun maaperä on niin pehmeää, ettei sen läpi kaivettu reitti pysyisi sellaisenaan lainkaan avoimena.

Tunneleita maailmalla

• Yksi tunnetuimmista tunneleista on Englannin kanaalin alittava tunneli, joka yhdistää Ranskan ja Englannin toisiinsa Calaisista Doveriin. Kanaalitunneli koostuu useasta tunnelista, joista kaksi on varsinaisia rautatietunneleita.

• Ruotsin ja Tanskan yhdistävä Juutinrauman silta Malmön ja Kööpenhaminan välillä muodostuu sillan lisäksi usean kilometrin mittaisesta merenalaisesta tunnelista.

• Viime vuosina öljyn ja maakaasun rikastuttamassa Norjassa on rakennettu valtava määrä uusia, pitkiäkin tunneleita helpottamaan siirtymistä paikasta toiseen. Paikka paikoin matkat piti ennen tunnelin tekoa tehdä laivalla vuonoja pitkin jos sää antoi myöten.

• Myös Alppien läpi on puhkaistu uusia pitkiä tunneleita kulkuväyliksi. Niistä tunnetuin on 11,6 kilometrin pituinen Mont Blancin tunneli Ranskan Chamonix'n ja Italian Courmayeurin välillä.

Tunneleita Suomessa

Suomessa ei suhteellisen vähäisten ja loivien maaston korkeuserojen vuoksi ole tarvittu kovin mittavia liikennetunneleita. Tiet on yleensä rakennettu ylittämään tai kiertämään maaston korkeuserot, tai kallioihin on puhkaistu avoväylät kallioleikkauksin. Viime vuosina on päätieverkostolle rakennettu muutamia pitempiä tunneliosuuksia kuten esimerkiksi Hiidenkallion tunneli Espoossa, Karnaisten tunneli Lohjalla ja Vuosaaren tunneli Helsingissä. Tampereelle on suunnitteilla 2,3 kilometriä pitkä Rantaväylän tunneli. Myös Helsinkiin on suunniteltu keskustan alittavaa pitkää Keskustatunnelia.

Rautateitä rakennettaessa on niiden suuremman tasaisuusvaatimuksen vuoksi ollut tunneleiden tarvetta herkemmin kuin teillä. Pitempiä rautatietunneliosuuksia on Helsingin metron ohella Helsingin–Turun ja Jämsän–Jyväskylän rataosuuksilla. Suomen pisin rautatietunneli on Vuosaaren satamaradalla. Suomen lyhin rautatietunneli on kallioon louhittu Paksuniemen tunneli Parikkalassa, sen pituus on vain noin 26 metriä.

Suomen pisin tunneli ja tiettävästi maailman toiseksi pisin yhtenäinen kalliotunneli on Päijänteestä vettä pääkaupunkiseudulle tuova Päijännetunneli, 120 km. Maailman pisin tunneli on 137-kilometrinen Delawaren vesitunneli Yhdysvalloissa.

Oulun Vanhatullin ja Karjasillan välinen jalankulkutunneli, joka avattiin joulukuussa 2008.

Tunneleita ovat

• maantietunnelit
• rautatietunnelit
  • metrotunnelit
• jalankulkutunnelit
• lämpö- ja vesitunnelit (lämmön tai veden siirto; eivät ole liikenneväyliä)
• kaivostunnelit

Muuta

Tunneli voi tarkoittaa myös näennäisyhteyksiä tietoliikenteessä, esimerkiksi yrityksen eri toimipisteiden välillä olevaa suojattua yhteyttä. Katso tarkemmin artikkelista VPN.

Katso myös

• Luettelo maailman pisimmistä rautatietunneleista