Helsingin keskustatunneli
Helsingin keskustatunneli on suunniteltu autotunneli, joka kulkisi Helsingin keskustan alitse Länsiväylältä Sörnäisten rantatielle ja pidemmässä vaihtoehdossa Hermannin rantatielle.[1][2] Tunnelin hinta-arvio on noin 1,3–1,4 miljardia euroa.[3] Helsingin kaupunkiympäristölautakunta keskeytti valmistelutyöt vuonna 2019,[3] mutta tunnelilla on edelleen varaus yleiskaavassa.[4]
Tunnelisuunnitelma sisältää neljä kaistaa, kuusi eritasoliittymää ja suuaukkoja eri puolilla keskustaa.[1] Arvioiden mukaan tunnelia voisi käyttää noin 40 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.[2] Samalla keskustaan voisi lisätä kävelykatuja, kuten Pohjoisesplanadi, Eteläranta, Hallituskatu, Fabianinkatu ja Postikatu.[2] Yhdessä tunnelin ja uusien kävelykatujen on arvioitu voivan vähentää 18–32 prosenttia keskustan katuverkon autoliikenteestä.[5]
Reitti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tunnelin läntinen suu olisi Ruoholahdessa Salmisaarenkadun jatkeena Lapinlahden sairaalapuiston eteläosassa[6], josta tunneli kulkisi Hietaniemen hautausmaan eteläpuolen ja Mechelininkadun alitse ja edelleen Kampin, Punavuoren, Esplanadin ja Kruununhaan alitse Sörnäisten rantatielle.[3] Pidemmässä vaihtoehdossa keskustatunneli yhdistyy Sörnäistentunneli-suunnitelmaan, joka jatkuu Hermannin rantatielle asti.[1][7] Kampin kahdesta liittymästä olisi yhteydet Länsi- ja Eteläsatamaan ja joko Punavuoreen tai Eiraan.[1] Kruununhaan liittymästä olisi yhteys Katajanokalle.[3] Keskustatunnelin kokonaispituus Länsiväylältä Hermannin rantatielle olisi noin 5,5 kilometriä[5], johon ei ole laskettu haaroja ja liityntätunneleita.
Hankkeen eteneminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 1997 suunnitelmassa 3,2 kilometriä pitkä tunneli kulki Länsiväylältä Sörnäisten rantatielle Rautatiekatuja ja Kaisaniemenrantaa mukaillen, ja tuolloin hankkeen arvioitiin valmistuvan vuonna 2010.[8] Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi keskustatunnelisuunnitelman vuonna 1999. Maaliskuussa 2006 kaupunginhallitus päätti, että tunnelille aletaan laatia asemakaavaa.[9]
Kenkää keskustatunnelille -kansanliike luovutti tammikuussa 2008 vajaan 12 000 helsinkiläisen allekirjoittaman kunnallisaloitteen, jossa vaadittiin, että tunnelia ei rakennettaisi.[10] Sosiaalidemokraatit ilmoittivat, etteivät tue tunnelin rakentamista. Toukokuussa kaupunginhallitus keskeytti tunnelin asemakaavan laatimisen.[9] Kokoomus ja ruotsalainen kansanpuolue kannattivat tunnelin rakentamista, mutta kaupunginhallitus päätti vihreiden, sosiaalidemokraattien, vasemmistoliiton ja keskustan edustajien äänillä keskeyttää sen suunnittelun ilmasto- ja rahasyistä.[10]
Vuonna 2010 kaupunginvaltuusto hyväksyi maanalaisen yleiskaavan, johon jätettiin mahdollisuus tunnelin rakentamiselle.[9] Hinnaksi arvioitiin 475–545 miljoonaa euroa.[11] Liityntätunnelit eivät kuuluneet arvioon.[12]
Helmikuussa 2013 kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Risto Rautava ehdotti, että tunnelin rakentamista selvitettäisiin ja sanoi, että se pitäisi rakentaa suurimmaksi osaksi käyttäjien ja yksityisten sijoittajien rahoituksella. Rautava sanoi, että verorahoja tunnelin kustannuksiin ei saisi laitaa kymmenesosaa enempää. Liikennesuunnittelupäällikkö Ville Lehmuskoski arvioi, että pelastusmääräysten tiukentumisen vuoksi tunnelin rakentaminen maksaisi todennäköisesti yli 550 miljoonaa euroa.[9] Kokoomus on pitänyt tunnelin rakentamista ehtona autottoman keskustan hankkeen toteuttamiselle ja ehdottanut tunnelin käyttömaksuja.[11] Myös Piraattipuolue on kannattanut hanketta.[13]
Suunnittelutyön keskeytyminen ja uudet satamavalmistelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2019 hinta-arvio liityntätunneleineen oli noussut 1,3–1,4 miljardiin euroon.[1] Ajokaistojen vähentäminen neljästä kahteen ja tunnelin päättäminen Sörnäisten rantatielle pienentäisi hintaa, mutta vaihtoehtoja pidetään liikenteen sujuvuuden kannalta heikompina.[5] Suunnittelutyö keskeytettiin kaupunkiympäristölautakunnan kokouksessa äänin 8–5.[3][14] Enemmistö kannatti vihreiden pohjaesitystä, jossa korostettiin joukkoliikenteen parantamista niin, että keskustan läpi olisi yhä vähemmän tarvetta ajaa autolla.[3] Esityksen mukaan tunneli on kallis ja aiheuttaisi muihin kaupungin kehityssuunnitelmiin verrattuna enemmän päästöjä.[3]
Ruuhkaiseksi käynyttä kantakaupungin satamaliikennettä erityisesti Länsisatamassa pyrittiin sujuvoittamaan muilla hankkeilla.[14] Helmikuussa 2021 kaupunginvaltuusto hyväksyi Jätkäsaaresta Länsiväylälle ulottuvan Jätkäsaaren satamatunnelin rakentamisen.[15] Tunnelin valmistuessa Eteläsataman toiminnot siirretään Länsisatamaan. Satamatunnelin linjaus ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta rakentaa keskustatunnelia myöhemmin.[4]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Tällainen olisi Helsingin keskustatunneli: maan alle neljä kaistaa ja kuusi eritasoliittymää, suuaukkoja ympäri kantakaupunkia Helsingin Sanomat. 12.9.2019. Viitattu 28.2.2021.
- ↑ a b c Salminen, Reeta: Tässä on Helsingin uusi tunnelisuunnitelma: autolla maan alla Sörnäisten kulmilta Länsisatamaan Yle. 12.9.2019. Viitattu 28.2.2021.
- ↑ a b c d e f g Kuokkanen, Katja: Keskustatunneli hylättiin lopullisesti – Sinnemäki vetoaa nyt kokoomukseen Helsingin kehittämiseksi: ”Keskusta ei pärjää parhaille kaupungeille” Helsingin Sanomat. 8.10.2019. Viitattu 28.2.2021.
- ↑ a b Salomaa, Marja: Helsingin Jätkäsaareen suunnitellaan tunnelia, joka kulkisi suoraan Länsiväylälle Helsingin Sanomat. 28.3.2022. Viitattu 29.3.2022.
- ↑ a b c Kuvat näyttävät, minne keskustatunnelin ajoaukot rakennettaisiin – Näin Helsinki perustelee massiivisia tunnelisuunnitelmia Helsingin Sanomat. 13.9.2019. Viitattu 28.2.2021.
- ↑ Helsingin kaupunki: Helsingin maanalainen yleiskaava 2021 hel.fi. 21.4.2020. Viitattu 28.2.2021.
- ↑ Rönnberg, Oskar: Helsingin keskustan alittavasta tunnelista tehdään päätöksiä pian – Sinnemäki: ”Kaikilla liikennehankkeilla täytyy saada aikaan päästövähennyksiä” Helsingin Sanomat. 19.8.2019. Viitattu 28.2.2021.
- ↑ Tuohimaa, Pasi: Korjattu keskustatunneli ohittaa nyt kokonaan Kaisaniemenrannan Uudessa suunnitelmassa liikennetunneli on jatkettu Sörnäisiin saakka Helsingin kävelykeskusta laajenee, kun autoliikenne ja pysäköinti siirtyvät maan alle Helsingin Sanomat. 1.10.1997. Viitattu 28.2.2021.
- ↑ a b c d Laitinen, Joonas: Tulevat ruuhkat toivat taas esiin keskustatunnelin. Helsingin Sanomat, 28.2.2013, s. A6–A7.
- ↑ a b Jokinen, Riku: Valtuusto pani Helsingin keskustatunnelin jäihin 21.5.2008. Helsingin Sanomat. Viitattu 28.2.2013.
- ↑ a b Jokinen, Riku: Helsingin keskustatunneli yritetään herättää henkiin 28.8.2010. Helsingin Sanomat. Viitattu 28.8.2010.
- ↑ Pajuriutta, Satu: Helsingin keskustatunnelin kustannuksista pyydettiin lisäselvityksiä Helsingin Sanomat. 17.9.2019. Viitattu 28.2.2021.
- ↑ Salminen, Reeta: Analyysi: Onko autoilu tulevaisuuden Helsingin statussymboli? Keskustatunneli repii puolueita eri suuntiin Yle. 17.5.2019. Viitattu 28.2.2021.
- ↑ a b Salomaa, Marja: Näin Sdp:n ratkaiseva kanta keskustatunneliin syntyi: ”Se oli ratkaisu menneisyydestä” Helsingin Sanomat. 26.9.2019. Viitattu 28.2.2021.
- ↑ Bäckgren, Noona: Kuntapolitiikka | Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Jätkäsaaren satamatunnelin rakentamisen, Eteläsataman satamatoiminnot lakkautetaan Helsingin Sanomat. 3.2.2021. Viitattu 28.2.2021.