Painaminen

Painaminen on tapa muodostaa kuva sileälle alustalle, useimmiten paperille tai kankaalle.

Kirjapaino vuodelta 1568

Historia

Kirjapainotaito teki tiedon monistamisesta nopeaa ja ennen kaikkea halpaa. Kirjapainotaitoa on sanottu yhdeksi maailman suurimmista keksinnöistä. Kirjapainotaito mahdollisti ihmisen käsityksen muokkaamisen itsestään ja maailmasta ympärillään.

Kiinalainen Timanttisuura, vanhin tunnettu painettu kirja, Tang-dynastian ajalta vuodelta 868.

Euroopassa kirjapainotaidon edeltäjänä oli puupiirrospaino, joka kulkeutui Eurooppaan Kiinasta. Puupiirrospainossa kirjapainotuotteita tehtiin kaivertamalla sivu (tai kuva) puulevylle ja käyttämällä sitä monistamiseen. Näin tehtiin muun muassa pyhimystenkuvia selityksineen (ns. biblia pauperum). Puupiirrospainotekniikka sopi merkittävästi paremmin kiinalaiselle kirjoitukselle, jossa erilaisia merkkejä on hyvin suuri määrä, kuin latinalaiselle merkistölle.

Irtokirjasin

Kirjapainotaidon suuri mullistus Euroopassa oli irtokirjasimien keksiminen 1400-luvulla, jolloin samaa kirjasinta voitiin käyttää yhä uudelleen ja uudelleen monien ja erilaisten kirjapainotuotteiden tekemiseen. Kiinassa sama tekniikka oli kehitetty jo aiemmin. Kirjapainotaidon eurooppalaisena keksijänä pidetään Johannes Gutenbergiä. Hän alkoi valaa kirjasimia metallista.

Irtokirjasimet nopeuttivat sivun tekemistä olennaisesti verrattuna siihen, että jokainen sivu olisi kaiverrettu erilliseksi puu- tai metallilevyksi.

Gutenberg ja hänen liikekumppaninsa J. Fustin apulainen P. Schöffer paransivat kirjasinten valantaa ja painomustetta. Vuonna 1462 sekä Gutenbergin että Fust-Schöfferin kirjapainot paloivat. Tästä seurasi työmiesten hajaantuminen Euroopan eri maihin ja samalla kirjapainotaidon leviäminen.

Latomakone

Uusi mullistus kirjapainossa tapahtui latomakoneen myötä. Aikaisemmin latojat olivat kirjapainossa laittaneet kirjasimet yksitellen painolevyihin. Sellainen painaminen oli erittäin työlästä. Vuonna 1886 Ottmar Mergenthaler esitteli New York Tribunen kustantajille kehittämänsä latomakoneen. Kone teki seitsemän ammatitaitoisen latojan työn kooten painolevylle automaattisesti rivin kirjasimia, "a line o' types", josta menetelmä sai nimen Linotype. Latojat vastustivat kiihkeästi latomakoneita, mikä hidasti huomattavasti Linotypen yleistymistä. Pitkällä aikavälillä kehitys ei kuitenkaan ollut pysäytettävissä. Latomakonetta on kiittäminen muutaman kolikon hintaisista sanomalehdistä ja tavallisten ihmisten ostettavissa olevista kirjoista ja sitä kautta lukutaidottomuuden vähittäisestä katoamisesta.

Historia Pohjolassa

Ensimmäinen Ruotsissa painettu kirja on vuodelta 1483. Vanhin Suomea varten tilattu painettu kirja on vuonna 1488 Lyypekissä painettu Missale Aboense, ja ensimmäinen suomenkielinen kirja Tukholmassa vuonna 1542 tai 1543 painettu Mikael Agricolan Abckiria. Suomen ensimmäinen kirjapaino perustettiin Turun Akatemian yhteyteen vuonna 1642, sen perusti tukholmalainen kirjapainaja Peder Eriksson Wald (1603-1653). Kirjapainotoiminta oli kuitenkin Suomessa niin pienimuotoista, että aluksi kirjasimet Turun kirjapainossa riittivät vain puolen sivun painamiseen kerralla. Muualla Euroopassa kirjapainoja toimi yleisesti suhteellisen pienissäkin kaupungeissa. vähitellen kirjapainot lisääntyivät. Turun toinen kirjapaino perustettiin vuonna 1668 ja Viipurin kirjapaino vuonna 1689.

Painotekniikka

• Kohopaino
• Offsetpaino
• Rotaatiopaino
• Syväpaino
• Flexopaino
• Seripaino
• Digipaino

Katso myös

• Inkunaabeli
• Typografia
• Turvapaino
• Tallennetuotanto

Lähteet

• Jäntti, Yrjö A.: Kirjapainotaidon historia. Porvoo: WSOY, 1940.
• Popp, Georg (toim.): Hengen jättiläiset. Helsinki: WSOY, 1960.

Aiheesta muualla

• Kiehtova kirja – käsinpainetun kirjan taidehistoriaa Kansalliskirjasto.
• Lehti- ja kirjapainoalan sanastoa.
• EU:n neuvoston sanasto: Turva-asiakirjat, turvatekijät ja muut tekniset termit

Painaminen