Suomen virallinen lista

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomen virallinen lista (ruots. Finlands officiella lista) on Musiikkituottajat – IFPI Finland -yhdistyksen julkaisema tilasto Suomen suosituimmista äänitteistä. Erillisiä listoja julkaistaan nykyisin viikoittain albumeista (top 50), singleistä (top 20), ladatuista kappaleista (top 30), mid-price-albumeista (top 10) ja musiikki-dvd:stä (top 10). Myytyjen fyysisten äänitteiden ja latausten lisäksi albumi- sekä singlelistalla huomioidaan musiikin tilauspalvelut, kuten Spotify[1][2]. Vuosina 1994–2009 julkaistiin myös kokoelmalistaa, mutta nykyisin kokoelmat ovat mukana albumilistalla.

Äänitteiden jako single- ja albumilistaan perustuu levyjen kestoon ja kappalemäärään. Mid-price- ja albumilistan välinen erottelu perustuu tukkumyyntihintaan. Sääntöjä tulkitsee tapauskohtaisesti Musiikkituottajien virallinen listaryhmä.[3][4] Listoja voidaan korjata myös niiden julkistamisen jälkeen. Listojen laadinnassa noudatetaan äänitealan kansainvälisen International Federation of the Phonographic Industry -kattojärjestön hyväksymiä metodeja.[5]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen Suomen virallista listaa Suomessa julkaistiin useita myyntitilastoja. Kuukausittaista Mitä Suomi soittaa -listaa julkaistiin Suomen Musiikkikauppiasliiton "virallisena listana".[6][7] Ensimmäinen Suomen ääni- ja kuvatallennetuottajien valtuuttama lista julkaistiin vuoden 1985 loppupuolella Seura-lehdessä. Listan ensimmäisenä kokoajana vuosina 1985–1986 toimi viihdetoimittaja Kari Helopaltio, joka 1972–1985 oli koonnut Suomessa ja ulkomailla (muun muassa Billboardissa) laajassa käytössä ollutta Intro/Help/OK/Seura Top 40 -listaa. Vuosina 1989–1993 ÄKT myönsi virallisen listan tittelin helsinkiläisen paikallisradio Radio Ykkösen julkaisemalle listalle, joka sisälsi 40 myydyintä albumia ja 20 myydyintä singleä. Lista ilmestyi kerran kahdessa viikossa.[8]

Tammikuussa 1991 aloitti Suomen ensimmäisenä viikoittain julkaistavana listana Radiomafian lista, johon koottiin 40 myydyintä albumia.[9] Tärkeä vaikuttaja listan synnyssä oli Jake Nyman, listan ja radio-ohjelman ensimmäinen tuottaja.[10] Radiomafian listasta tuli Suomen virallinen lista tammikuussa 1994, kun Radiomafia aloitti yhteistyön ÄKT:n kanssa. Samalla Radiomafia alkoi julkaista myös single- ja kokoelmalistoja. Muiden laatimat levymyyntitilastot tulivat tämän myötä tiensä päähän.[11]

Mid-price lista aloitti vuonna 1998. Singlelista laajeni kesäkuussa 1999 kymmenestä levystä kahteenkymmeneen.[12] Vuonna 2005 ÄKT aloitti digitaalisen äänitemyynnin tilastoinnin. Helmikuussa 2007 ilmestyi ensimmäinen verkkomyyntiin perustuva latauslista, jota ÄKT alkoi julkaista yhteistyössä The Voicen kanssa.[13] Lokakuussa 2007 digimyynti alettiin huomioida singlelistalla.[14]

Vuodenvaihteessa 2009–2010 listajärjestelmä koki ison muutoksen, kun ÄKT uudisti laskentasysteemin ja lopetti yhteistyön Yleisradion kanssa. Siirryttiin Ranger Computersin järjestelmään, joka on käytössä myös muun muassa Isossa-Britanniassa. Samalla toteutettiin listojen laajennus – albumit 40→50, mid-price 5→10, musiikki-dvd 5→10 – ja joitakin määritelmiä selkiytettiin. Digimyynti alettiin ottaa huomioon myös albumilistalla.[15] Kokoelmalistan julkaiseminen lopetettiin.

Joulukuuhun 2009 asti lista laadittiin liikkeiden omien ilmoitusten perusteella. Vuoden 2010 alusta siirryttiin sähköiseen järjestelmään, johon tiedot välittyvät kauppiailta reaaliaikaisesti.[16] Siirtymä ei tosin ollut aluksi täydellinen ja osa listatiedoista saatiin alkuvuonna 2010 perinteisellä menetelmällä.[4]

Viikosta 7/2014 alkaen albumilistalla on otettu huomioon suoratoistopalvelu Spotifyn lataukset. Musiikkituottajat – IFPI Finland -yhdistyksen apulaisjohtaja Tommi Kyyrän mukaan uudistuksen myötä voitiin mitata paremmin albumijulkaisujen "yleistä suosiota". Latausten sisältyminen albumitilastoon perustuu muun muassa tiedostojen albumikoodeihin ja eri kappaleiden soittojen määrään. Nämä yhdistetään myyntimääriin suhdeluvulla, jota ei kerrota julkisuuteen. Musiikkituottajat tiedotti uudistuksesta kaksi viikkoa järjestelmän käyttöönoton jälkeen.[2]

Singlelista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen virallinen singlelista aloitti vuoden 1994 listauudistuksen yhteydessä. Listalle pääsi aluksi kymmenen levyä. Kesäkuussa 1999 lista laajeni kahteenkymmeneen.[12] Samalla singlelistaa uudistettiin siten, että levymyyntiin yhdistettiin neljän radioaseman (Suomi, Mafia, Nova ja Extrem) soitosta saadut tiedot. Myös pelkkään myyntiin perustuvia listoja laadittiin, mutta niitä levitettiin vain musiikkiteollisuuden sisäiseen käyttöön. Kesällä 2000 päätöksestä peräännyttiin ja vanha järjestelmä otettiin takaisin käyttöön.[17]

Netistä ladattu musiikki on otettu huomioon singlelistalla 3. lokakuuta 2007 lähtien.[14] Uudistus muutti listan luonnetta. Lataukset alkoivat dominoida myyntiä, ja singlelistan myyntimäärät kasvoivat albumilistan tasolle. Fyysisten singlejen osuus ei silti muuttunut merkityksettömäksi, ja niiden avulla on edelleen mahdollista saavuttaa hyviä listasijoituksia. Lista muuttui myös hidasliikkeisemmäksi ja tasaisemmaksi, kun sille nousivat kaikki suurimmat hitit. Toisaalta lataukset mahdollistivat vuosia vanhojen hittien nousun takaisin listalle.[18] Siirtymä aiheutti myös ongelmia, kun singlelistalle noustiin keväällä 2008 pelkillä ilmaislatauksilla.[19] Musiikkituottajat – IFPI Finland ry julkaisi 4. huhtikuuta 2012 tiedotteen jossa kerrottiin että seuraavana päivänä julkaistava singlelista olisi ensimmäinen jossa otetaan myös musiikin tilauspalvelut huomioon.[1] Käytannössä tämä tarkoittaa lähinnä Spotify-musiikkipalvelun mukaan laskemista listaa koostaessa.[20]

Latauslista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen virallinen latauslista (engl. The Official Finnish Download Chart) tilastoi kappaleet, joita Suomessa on ostettu internetin musiikkikaupoista eniten kuluneen viikon aikana. Latauslistaa on julkaistu vuoden 2007 viikolta 5 lähtien. Kaikkien aikojen ensimmäisen kärkipaikan sai ruotsalaisartisti Basshunter kappaleellaan "Boten Anna".

Eniten viikkoja ykkösenä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päivitetty 27. syyskuuta 2013

Yhteensä
viikkoa
Esittäjä(t) Kappale Viikot
15
Jenni Vartiainen Missä muruseni on 38/2010, 40–49/2010, 51/2010–2/2011
13
Lady Gaga Poker Face 2–9/2009, 12–16/2009
10
Jennifer Lopez & Pitbull On the Floor 9–18/2011
9
Chisu Mun koti ei oo täällä 4/2008, 6–13/2008
9
Cheek Liekeissä 25–33/2008
9
J. Karjalainen Mennyt mies 2–7/2013, 9–10/2013, 12/2013
8
Madonna, Justin Timberlake & Timbaland 4 Minutes 14–21/2008
8
Ville Valo & Natalia Avelon Summer Wine 11–13/2007, 17/2007, 19–21/2007, 24/2008
8
JVG & Raappana Kran Turismo 21/2012, 25–30/2012, 32/2012
8
Cheek Timantit on ikuisia 33–40/2013
7
PSY Gangnam Style 35–40/2012, 43/2012
7
Madonna Celebration 33–39/2009
7
The Baseballs Umbrella 45–51/2009
7
Edward Maya & Vika Jigulina Stereo Love 10–11/2010, 17–21/2010
7
Poju Poika (saunoo) 20–26/2011

TV- ja radio-ohjelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisradio vastasi listaan perustuvien tv- ja radio-ohjelmien esittämisestä vuoteen 2009. Sunnuntaisin lähetetty listakatsaus oli yksi Radiomafian suosituimmista ohjelmista 1990-luvun loppupuolella ja se keräsi noin puoli miljoonaa kuuntelijaa.[21] Lista-ohjelmia juonsivat muun muassa Nina Honkanen,[22] Jani Juntunen,[21] Mari Kakko,[16] Meri-Tuuli Lindström[23] ja Sami Aaltonen[24].

Yleisradion tv-ohjelmia lähetettiin 1990-luvulla ja tauon jälkeen helmikuusta 2003[23] joulukuuhun 2008[25]. Ohjelman nimi oli Lista.[26]

3. maaliskuuta 2011 lähtien Suomen virallinen albumilista on esitetty Radio Aallossa torstaisin Jani Juntusen juontamana.[27] Lista paljastetaan ensimmäisenä ohjelmassa ja vasta sen jälkeen internetissä. Heinäkuusta 2012 alkaen lista julkaistaan sunnuntaisin[28].

Suomen virallinen latauslista käydään läpi The Voicen asemilla televisiossa perjantaisin ja radiossa lauantaisin.[29] Radiossa listan juontaa Suvi Hartlin. Internetissä uusi lista julkaistaan torstaisin kello 20.[29]

Listaliikkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisiin Radiomafian listoihin kerättiin myyntitietoja vain kolmestakymmenestä erikoisliikkeestä. Vuonna 1994 liikkeiden määrä noin nelinkertaistui, kun mukaan tulivat esimerkiksi monet suuret kauppaketjut.[12] Listat laadittiin pisteytysjärjestelmällä, jossa otettiin huomioon liikkeiden koko, myyntimäärät ja alueellinen merkittävyys.[21] Vuonna 1997 äänitteiden listaus muutettiin täysin reaalisia myyntilukuja vastaavaksi.[30] Ennen uudistusta listaliikkeet kattoivat noin 70–75 prosenttia Suomen äänitemyynnistä.[21] Vuonna 2002 tilastoitu myynti oli noin 80 prosenttia.[12]

Albumi- ja singlelista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[31]

Latauslista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Latauslistan seurannasta puuttuu merkittäviä nettikauppoja kuten Magnatune, Allofmp3, The Ground ja Gigantti.lähde?

  • 7digital
  • Allthenoise
  • Citymarket CM-Store
  • DNA Musiikkikauppa
  • DNA Musiikkikauppa Wap
  • download.MTV3.fi
  • DigiAnttila (ent. Download.NetAnttila)
  • CDON.com
  • eMusic
  • Equal Dreams
  • Funman
  • iTunes
  • Meteli.net
  • Mp3store.fi
  • MTV Music Shop
  • Nokia Musiikkikauppa
  • NRJ Kauppa
  • NRJ Kauppa (mobile)
  • OVI Musiikki
  • OVI Musiikki Unlimited
  • Playnow Arena
  • Poimuri
  • Radio Rock Store
  • Sonera Music Player
  • Spotify
  • Tune Download Shop
  • WAP Funman

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Nyman, Jake (toim.): Suomi soi 4: Suuri suomalainen listakirja. Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-31-2503-3.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen Virallinen Singlelista uudistuu - musiikin tilauspalvelut mukaan 2012-04-05. Musiikkituottajat – IFPI Finland. Viitattu 2012-04-06.
  2. a b Mikko Meriläinen: Virallinen lista uudistuu: streamaukset mukaan albumilistalle Soundi 28.2.2014
  3. Suomen virallisen listan säännöt ÄKT 2009
  4. a b Timo Pennasen listablogi: Huominen on tuulinen (6.1.2010)
  5. Info / Suomen virallinen lista (YleX 2007)
  6. Nyman 2005, s. 16.
  7. Pennanen, Timo: Sisältää hitin: Levyt ja esittäjät Suomen musiikkilistoilla vuodesta 1972, s. 8. Helsinki: Otava, 2006. ISBN 951-1-21053-X.
  8. Nyman 2005, s. 16–17.
  9. Nyman 2005, s. 17–18.
  10. Kira Gronow: Finland's Mr. Chartmeister (Helsingin Sanomat 2005)
  11. Nyman 2005, s. 18.
  12. a b c d Lista Top 40
  13. The Voice: Ulkomaalaiset jyräävät Suomen Virallisella Latauslistalla (lehdistötiedote 26.11.2009)
  14. a b Netti mullistaa Suomen singlelistan (Findance)
  15. Timo Pennasen listablogi: Aikakausi loppuu (8.10.2009), Kasvun paikka (16.11.2009), Huominen on tuulinen (6.1.2010)
  16. a b Aura Lindeberg: Suomen virallinen albumilista muuttaa (Yleisradio 21.10.2009)
  17. Timo Pennasen listablogi: Kadonneen ykkösen jäljillä (6.11.2008)
  18. Timo Pennasen listablogi: Antautumismielialaa? (8.2.2008), Hidasta kirimistä (6.5.2008), Vieläkö on kesiä jäljellä? (11.6.2008), Kertarysäys vai ainainen lataus? (17.11.2008), Teesituokio (26.2.2009)
  19. Timo Pennasen listablogi: Lopun alkua (10.4.2008)
  20. Listablogi - Pidot paranee 2012-04-05. Timo Pennanen, Listablogi. Viitattu 2012-04-06.
  21. a b c d Listainfoa (Radiomafia 1997)
  22. Nina Honkanen, kirjailija velkavankina (Yleisradion elävä arkisto)
  23. a b Hanna Valjakka: Lista-ohjelma palaa televisioon (meteli.net 1.2.2003)
  24. Toimittaja-ohjaaja Sami Aaltonen toivoo medialta tottelemattomuutta. Helsingin Sanomat, 5.2.1996. Hakutulos HS:n arkistosta Viitattu 10.11.2010.
  25. Timo Pennasen listablogi: Tätä ette näe tv:ssä (17.1.2009)
  26. Torstai 5.6.97 (Yle TV1 1997); TV1/Ohjelmat (Yleisradio 2003)
  27. Listaohjelma palaa radioon ifpi.fi. Viitattu 10.6.2011.
  28. Suomen Virallinen Lista uudistuu ifpi.fi. Viitattu 6.7.2012.
  29. a b Suomen Virallinen Latauslista, The Voice.
  30. It all began with singles (Helsingin Sanomat 2005)
  31. Suomen virallinen lista – tilastot

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]