Levyalbumi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Levyalbumilähde? on äänite, jolle on tallennettu yleensä kokoelma musiikkikappaleita tai puhetta. Albumi voidaan julkaista kiekon muotoisena kuten vinyylilevyt ja CD-levyt, kasettina tai digitaalisena. Se on usein pakattu tyyliteltyihin kansiin, ja sen mukana voi tulla oheismateriaalia kuten kuvia tai laulujen sanoitukset.

Alun perin levyalbumilla tarkoitettiin 78 kierrosta minuutissa pyörivien (RPM) savi- tai vinyylisinglejen kokoelmaa.lähde? Ensimmäinen tällainen julkaisu oli Tshaikovskin Pähkinänsärkijä-sarja vuodelta 1909. Levykokoelman levyjä säilytettiin kansiossa kuten valokuvia pidetään valokuva-albumin taskuissa.

Myöhemmin albumi-sana alkoi viitata 33 kierrosta minuutissa pyöriviin 12-tuumaisiin LP-vinyylilevyihin, jotka sisälsivät yhtä paljon musiikkia kuin singleistä koottu levykokoelma. LP sisälsi siis yhtä paljon musiikkikappaleita kuin albumillinen singlejä, jolloin itse LP-levyäkin ruvettiin nimittämään albumiksi. Vinyylilevyjen marginalisoiduttua albumi-nimitystä on alettu käyttää mistä tahansa painetusta pidemmästä äänitteestä (mukaan lukien CD, Minidisc ja C-kasetti). Erityisesti sanaa albumi (tai ”studioalbumi”) käytetään viittaamaan artistien julkaisuihin, jotka koostuvat uudesta studiomateriaalista erotukseksi vanhaa materiaalia kierrättävistä kokoelmalevyistä tai konserttitaltioinneista (”live-albumi”).

Ensimmäinen albumimitat täyttävän vinyylilevyn teki 1948 Columbia Records. Siihen mahtui noin 23 minuuttia musiikkia molemmille puolille (eli yhteensä 46 minuuttia). Jazz-musiikissa albumeihin siirryttiin singlejen sijaan vuoden 1954 tienoilla. Jazz-musiikissa tähän oli kovemmat paineet, koska pitkät kappaleen pituutta venyttävät soolot kuuluvat olennaisesti jazz-musiikkiin. Populaarimusiikissa ja rockissa, joissa kappaleet olivat etenkin tuolloin kolmen minuutin pituisia, albumeihin siirryttiin kunnolla vasta vuoden 1962 tienoilla. Alkuaikoina populaarimusiikin levyillä oli yleensä 12 kappaletta. Isossa-Britanniassa alettiin suosia hieman pidempiä 14 kappaleen levyjä. Samana pysynyt kappalemäärä liittyi tuon ajan artistien ja levy-yhtiöiden sopimusteknisiin kuvioihin. Jazzissa kappaleita oli albumeillakin usein neljästä kuuteen, koska paljon sooloilua sisältäneet kappaleet olivat pidempiä. Ehkä vielä jazziakin enemmän pitkistä levyistä hyötyi klassinen musiikki. Monet suurista teoksista tunnetut säveltäjät olivat jääneet muiden varjoon osaksi sen takia, etteivät heidän teoksensa soveltuneet hyvin pitkäsoittolevyjä lyhyemmille levyformaateille.

Singlen ja albumien ”siirtymäkaudella” 1960-luvun puolivälin tienoilla single-kappaleet jätettiin usein albumeilta pois. Pian singlet alettiin kuitenkin ymmärtää eräänlaisiksi näytteiksi albumeista ja singlenä julkaistut kappaleet laitettiin myös albumeille.

1960-luvun kuluessa alettiin tehdä albumeita, jotka olivat tarkemmin harkittuja kokonaisuuksia pelkkien irrallisten kappaleiden sijasta. Näistä alettiin käyttää nimitystä konseptialbumi. Myös kansitaiteesta tuli olennainen osa albumia. CD-ajalla myös kansivihko on etenkin vanhojen julkaisujen kohdalla myös olennainen osa albumia (kuten myös oopperoiden paksut libretot).

CD-levyjen myötä albumeista tuli entistä pidempiä. Osa artisteista alkoi suosia 70 minuutin pituisia albumeita, toiset pitäytyivät lyhyemmissä. Toisinaan pitkiä albumeja on kritisoitu siitä, että niistä olisi pitänyt jättää muutamia kappaleita pois paremman kokonaisuuden aikaansaamiseksi. Jo 1960-luvulla oli kuitenkin tehty tupla-albumeita, ja klassisessa musiikissa ne olivat olleet välttämättömyys jo alusta asti teosten pituuden takia. CD-levyjen aikakaudella etenkin vanhaa musiikkia on alettu myös julkaista yhä suuremmissa ”bokseissa”, joissa on useampia CD-levyjä. Klassisen musiikin puolella on julkaistu esimerkiksi useammasta kymmenestä levystä koostuvia bokseja, joihin on esimerkiksi saatettu laittaa saman säveltäjän tiettyä teostyyppiä edustavat työt.

Musiikin digitaalisen jakelun myötä on herännyt kysymys albumien tulevaisuudesta. On epäselvää, alkavatko ihmiset suosia yksittäisiä kappaleita albumeiden sijaan ja jos näin käy, lopetetaanko albumeiden teko.