Kuusa
| Kuusa | |
|---|---|
 Kuusaankoski |
|
| Kaupunki | Laukaa |
| Väkiluku | noin 450[1] |
| Postinumero(t) | 41370 |
Kuusa, harvemmin Kuusaa, on kylä Laukaan kunnassa Keski-Suomessa. Kylässä on noin 450 vakituista asukasta 170 taloudessa.[1]
Kuusan kylän maamerkki ja tärkein nähtävyys on Saraaveden (Saraveden) ja Vatianjärven välinen Kuusaankoski, jonka kohdalla leikkaavat toisensa maantie, rautatie sekä Keiteleen kanava sulkuineen. Kuusa valittiin Suomen vuoden kyläksi vuonna 2004.[1]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1800- ja 1900-lukujen vaihteessa Kuusan elämä alkoi vilkastua, ja Kuusasta tuli palveluiltaan monipuolinen taajama. Kuusa sijaitsi keskellä tärkeää uittoväylää, jonka vuoksi Kuusa oli vilkas uittokeskus. Jyväskylä–Suolahti-rautatien valmistuttua vuonna 1898 Kuusasta tuli myös vilkas rautatieasemapaikkakunta. On väitetty, että rautatien tulo poisti viimeisen 'a'-kirjaimen kylän nimestä. Suomi kuului tuohon aikaan Venäjään, ja Inkerinmaalla oli Kuusaa-niminen rautatieasema lähellä Laukaanjokea (ven. Luga). Koska Venäjän valtakunnassa ei saanut olla kahta saman nimistä rautatieasemaa, uusi asema nimettiin Kuusaksi. Vanha venäjänkielinen asemakyltti löytyy edelleen kotiseutumuseo Kalluntalolta. Myös vanha nelostie (nyk. seututie 637 ja 642) kulki Laukaan kirkonkylästä Kuusan kautta Tervatehtaalle ja Korkeakosken tienhaaraan.
1800-luvulla syntyneitä kuusaalaisia olivat kauppias Eino Häyrinen ja Neuvostoliiton johtoon edennyt Otto-Wille Kuusinen. Tunnettuja Kuusassa vaikuttaneita henkilöitä ovat Kuusassa opettajina toimineet Vilho Tynkkynen ja hänen puolisonsa Lempi Tynkkynen sekä tutkija ja tohtori Pentti Hänninen.
Tunnetuimmat 1900-luvulla syntyneet kuusalaiset ovat toimittaja Anna-Kaisa Hermunen (o.s. Hänninen) ja hänen sisarensa, ensimmäisenä naisena maanviljelysneuvoksen arvonimen saanut agronomi Marja Kallio (o.s. Hänninen), sekä Kuusan kanavateatterin isä Erkki Kauppinen, suuren yleisön paremmin tuntema Asseri Kantonen Pirunpelto-televisiosarjasta.
Palveluita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuusan merkittävimpiä matkailukohteita ovat Kanavateatteri ja tilaustoimintaan keskittynyt matkailutila Varjola.[1][2] Varjola on perustettu 1800-luvun loppupuolella, ja sen ensimmäinen isäntä toimi samalla viereisen Kuusaankosken uittopäällikkönä. Varjola toimi aktiivisena maatilana aina 1990-luvulle saakka.
Kuusassa toimi karjanhoitokoulu ainakin 1920-luvulta 1960-luvulle.[3][4]
Toimintaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuusalla on oma kyläyhdistys, Kuusan Kipinä. Lisäksi Kuusassa toimii Kuusaan Nuorisoseura ja Kanavateatteri. Muita paikallisia järjestöjä ovat Kuusan Martat ry ja Kuusan Erämiehet.[5]
Paikallinen Kuusan koulu järjestää opetusta 1.–6. luokille.[6] Naapurikylä Haapalan läheisyydessä sijaitseva Haapalan koulu on virallisen aluerajauksen mukaan myös Kuusan puolella, mutta se ei järjestä opetusta kuusalaisille.[7]
Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suurimpia työnantajia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yritykset:
- LH Lift Oy
- Keox Oy
- Kuljetusapu Korhonen Oy
- Varjolan Tilan Matkailu Oy
- Laukaan Laatulavat Oy
- Keski-Suomen Parvekelasitus Oy
- Laukaan Tupaswilla Oy
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tervatehtaan kylä
- Ote matkareittikertomuksesta vuodelta 1899 Suomen Matkailia Yhdistyksen Jyväskylän haaraosasto. 1899. Arkistoitu 13.11.2013. Viitattu 29.8.2008.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Kuusan kyläsivut
- ↑ Kanavateatteri kanavateatteri.fi. Viitattu 29.8.2008. [vanhentunut linkki]
- ↑ Laukaa, Pieni tietosanakirja 1925–1928.
- ↑ Kuusan kyläsuunnitelma ja kyläesite 2013 (Arkistoitu – Internet Archive), Kuusan Kipinä kyläseura ry. Viitattu 13.7.2014.
- ↑ Timo Piiparinen: Kylän palvelut kuusa.fi. 7.5.2012. Arkistoitu 7.7.2023. Viitattu 7.7.2023.
- ↑ Kuusan koulu Laukaa.fi. Viitattu 7.7.2023.
- ↑ Haapalan koulu Laukaa.fi. Viitattu 7.7.2023.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Karttatiimin sivut Kuusa, Tervatehdas, Leinola, Kuusvesi (Arkistoitu – Internet Archive)
- Tietoja kyläyhdistyksestä ja valokuvia Kuusasta (Arkistoitu – Internet Archive)
- Varjola
- Vanhakartta.fi -sivustolla olevia Kuusankosken karttoja: vuosien 1873/1872/1896 kartta, vuoden 1827 kartta, ilman vuosilukua oleva kartta
- Kuusa Karttapaikan kartalla
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Luokomaa, Timo: Kuusan kuohut : kyläkirja. Kuusan Kipinä -kyläseura, 2005. ISBN 952-91-8358-5.