Lievestuoreen rautatieasema
| Lievestuore | |
|---|---|
 |
|
| Perustiedot | |
| Lyhenne | Lvt |
| Rataosa | Jyväskylä–Pieksämäki |
| Sijainti | |
| Osoite | Huminankuja, 41400 Lievestuore |
| Kunta | Laukaa |
| Etäisyydet | Jyväskylä 24,8 km |
| Liikenne | |
| Liikennöitsijä(t) | VR-Yhtymä |
| Tavaraliikenne | kyllä |
| Muut tiedot | junakohtauspaikka |
| Asemarakennus | |
| Tyyppi | puurakenteinen asemarakennus |
| Suunnittelija | Thure Hellström |
| Rakennettu | 1914 (alkuperäinen), 1929 (nykyinen; siirretty Humaljoelta Koiviston mlk:sta) |
| Ratapiha | |
| Raiteisto |
pääraide, 1 kohtausraide 1 kuormausraide |
|
|
|
Lievestuoreen rautatieasema (lyh. Lvt) on rautatieliikennepaikka Suomen rataverkkoon kuuluvalla rataosalla Jyväskylä–Pieksämäki. Liikennepaikka sijaitsee Lievestuoreen taajamassa Laukaan kunnassa Keski-Suomen maakunnassa. Kilometreissä Lievestuore on esimerkiksi Toivakan keskustaajaman ja Joutsan Leivonmäen lähin rautatieasema.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rautatien valmistuessa vuonna 1918 Lievestuore oli vielä Laukaan syrjäinen maalaiskylä. Alkuperäisen, vuonna 1914 valmistuneen melko vaatimattoman asemarakennuksen suunnitteli arkkitehti Thure Hellström. Pian rautatien valmistuttua Lievestuoreelle syntyi tehdasyhdyskunta, jonne perustettiin sellutehdas vuonna 1926. Lievestuoreen nykyinen, samoin Thure Hellströmin suunnittelema asemarakennus siirrettiin 1929 Koiviston maalaiskunnan Humaljoelta Karjalan kannakselta, jonne se oli rakennettu 1915, ja vanha asemarakennus muutettiin tavaramakasiiniksi. Vuoteen 1930 mennessä Lievestuoreesta oli muodostunut jo Laukaan suurin taajama, jossa oli yli 2 000 asukasta. Sota-aikana vuonna 1940 Lievestuoreelle, aseman länsipuolelle, sijoittui myös asevarikko. Lievestuoreen sellutehdas ajautui konkurssiin vuonna 1985, mutta myöhemmin paikkakunnalle on syntynyt uutta pienteollisuutta. Lipunmyynti Lievestuoreen asemalla lopetettiin vuonna 2000.[1]
Lievestuoreen liikennepaikka oli miehitetty 3. toukokuuta 2007 kello 14:40 saakka, jolloin liikennepaikan uusi asetinlaite otettiin käyttöön ja liikenteenohjaustoiminnot siirtyvät hoidettavaksi kaukokäytöllä Pieksämäeltä käsin. Ensimmäinen kauko-ohjattu liikennetapahtuma oli henkilöjunan numero 828 saapuminen ja lähtö.[2]
Viimeisinä vuosina Lievestuoreen asemalla pysähtyi päivittäin neljä InterCity-matkustajajunaa Jyväskylän suuntaan ja viisi Pieksämäen suuntaan.[3] 11. elokuuta 2014 lähtien matkustajajunat eivät enää pysähtyneet Lievestuoreella. Syy on VR:n mukaan aseman vähentynyt käyttö viime vuosina. Matkustajia oli ollut noin kolme matkustajaa junaa kohti.[4] Nykypäivänä Lievestuoreelta lähimmät henkilöliikenneasemat ovat Jyväskylä ja Hankasalmi.
Lievestuoreen asema-alueen rakennuksista on jäljellä aseman lisäksi makasiini ja varastorakennus. Alueelta on purettu vesitorni, saunarakennus, leivintupa sekä asuinrakennus. Asemarakennus ja tavaramakasiini siirtyivät valtion kiinteistöyhtiölle Senaatti-kiinteistöt Oy:lle vuonna 2007 ja ovat nykyään yksityisomistuksessa.
Museovirasto on luokitellut Lievestuoreen asema-alueen valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi. Muutaman kilometrin päässä asemalta Jyväskylän suuntaan sijaitsee Pönttövuoren rautatietunneli.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 183. Helsinki: Karttakeskus 2010. ISBN 978-951-593-214-3.
- ↑ Resiina-lehti 2/2007: Tasoristeyspalsta, sivu 45.
- ↑ Lievestuore. Lähtevät junat VR. Viitattu 17.11.2013[vanhentunut linkki]. [vanhentunut linkki]
- ↑ Eriikka Hienola: Lievestuoreen juna-aseman toiminta loppumassa Keskisuomalainen. 8.4.2014. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 8.4.2014.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lievestuoreen rautatieasema Wikimedia Commonsissa
Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
