Artturi Järviluoma

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Artturi Järviluoma
ArtturiJarviluoma.jpg
Syntynyt 9. elokuuta 1879
Alavus
Kuollut 31. tammikuuta 1942
Helsinki
Ammatit sanomalehtimies, kirjailija
Kansallisuus suomalainen
Ensiteokset Pohjalaisia (1914)

Kuorolaulun ja pohjalaisen kansanmusiikin aktiivi

Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Kustaa Artturi Järviluoma (vuoteen 1902 Jernström, kirjailijanimi Köpi; 9. elokuuta 1879 Alavus31. tammikuuta 1942 Helsinki) oli suomalainen lehtimies, elokuvakäsikirjoittaja ja kirjailija. Tunnetuin Järviluoman julkaisema teos on näytelmä Pohjalaisia, jonka pohjalta Leevi Madetoja sävelsi myöhemmin oopperansa.

Elämänvaiheita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järviluoma kävi Vaasan Lyseota mutta keskeytti koulunkäyntinsä kuudennelta luokalta (lukion ensimmäiseltä) saatuaan venäjän kielen ehdot ja tehtyään kolttosia[1]. Hän kirjoitti ylioppilaaksi yksityisoppilaana Helsingin reaalilyseosta 1901. Järviluoma opiskeli Helsingin yliopistossa ensin matematiikkaa 1902–1903 ja sitten lakia 1904–1909, mutta ei suorittanut loppututkintoa.[2]

Järviluoma harrasti myös musiikkia ja johti muun muassa Alavuden soittokuntaa.[3] Hän soitti kaksirivistä hanuria [2]. Järviluoma oli Suomen Näytelmäkirjailijaliiton perustajajäseniä ja toimi 1920-luvulla liiton sihteerinä sekä 1930-luvulla myös puheenjohtajana.[4] Hän oli mukana Ylioppilaslaulajat ja Suomen Laulussa ja eteni Ylioppilaslaulajissa aina varajohtajaksi saakka. Johti 1900-luvun alkuvuosina Ylioppilaskunnan laulajien alla toiminutta Pohjanmaan Kööriä[5] . Järviluoma keräsi Toivo Kuulan kanssa pohjalaisia kansanlauluja. Hän oli myös Suomen Sanomalehtimiesliiton perustajajäseniä. Hän osallistui yhdistystoimintaan ja oli muun muassa Helsingin Etelä-Pohjalaiset ry:n perustajajäseniä 1941[6]

Järviluoman puoliso oli vuodesta 1910 Lyyli o.s. Ahde (1889–1958). Avioliitosta syntyi kaksi lasta: Maire (1911–1998) ja Juha (1915–2001). Aili-Salli Ahde-Kjäldman oli Järviluoman käly.

Artturi Järviluoman henkilökohtainen arkisto on vuodesta 1998 ollu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjallisuusarkistossa[7] ja se sisältää alkuperäiskäsikirjoituksia, kuvia, leikekirjoja ynnä muuta aineistoa. Pohjalaisia on säilytteillä muun muassa viron-, latvian- ja venäjänkielisenä käännöksenä.

Näytelmän Pohjalaisia tekijäongelma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järviluomaa on pitkäaikaisista epäilyksistä huolimatta pidetty Pohjalaisia-näytelmän kirjoittajana. Teoksessa on kuitenkin aineksia, jotka ovat Järviluomalle täysin vieraita. Niinpä Lapuan vuoden 1843 lakiin kuuluva hallitussääntöosa, jonka pykäliä on käsitelty eri puolilla näytelmää, edellyttää, että kirjoittaja on joko syvällisesti perehtynyt mainitun järjestyssäännön toteuttamiseen tai on itse omakohtaisesti elänyt sen vaikutuksen alaisena. Kumpikaan näistä ehdoista ei toteudu Järviluoman kohdalla, joka ei myöskään ole koskaan selvittänyt, mistä ja miten hän on tekstiaineiston näytelmään hankkinut. Ainoastaan kansanlaulujen alkuperän hän on kertonut.

Koska kaikki näytelmän tunnistettavat henkilö- ja paikannimet, monet juonen yksityiskohdat sekä aikalaisilta perusteellisesti kerätty muistitieto paikallistavat teoksen Alahärmän Härmänkylään ja sen lähiympäristöön sekä siellä lapsuutensa ja nuoruutensa viettäneeseen ylioppilaaseen Anton Kankaaseen (1867–1904), on häntä pidettävä näytelmän varsinaisena kirjoittajana. Kankaan nimittäin tiedetään kirjoittaneen näytelmän Härmäläisiä, jonka alkuperäinen käsikirjoitus on myöhemmin kadonnut tai hävitetty. Järviluoma ei tiettävästi ennen näytelmän julkaisemista ole edes käynyt Härmässä eikä hänellä ole muutenkaan ollut mahdollisuuksia perehtyä yksityiskohtaisesti kyseisen kylän paikallishistoriaan. Kun Järviluomalle vieras aines kulkee lisäksi läpi koko teoksen, ei häntä siksi voi pitää Pohjalaisia-näytelmän todellisena kirjoittajana.

Härmäläisistä henkilö- ja paikannimistä sekä juonen yksityiskohdista on pääteltävissä, että Artturi Järviluoma on kopioinut haltuunsa saaman Härmäläisiä-näytelmän käsikirjoituksen SKS:n Kirjallisuusarkistossa säilytettäviin mustakantisiin vihkoihin. Samalla hän on lisännyt tekstiin kymmenen niistä kansanlauluista, joita hän on itse ollut mukana keräämässä Etelä-Pohjanmaan suomalaisen kotiseutuyhdistyksen kansanlaulujen keräysmatkalla kesällä 1907. Jonkin verran Järviluoma on myös stilisoinut näytelmää sekä poistanut – eniten toisen näytöksen alusta – että lisännyt tai muuttanut Kankaan tekstiä. Lisäksi hän on vaihtanut viiden henkilön roolinimet toisiksi sekä kirjoittanut yleiskielisen tekstin lievästi murteelliseksi. Näin syntyneen teoksen Järviluoma julkaisi omissa nimissään kymmenen vuotta Anton Kankaan kuoleman jälkeen Pohjalaisia-nimisenä. Järviluoman ansiota kuitenkin on, että Anton Kankaan kirjoittama Härmäläisiä-näytelmä säilyi ja jäi uudessa muodossaan elämään.[8]

Vaikutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näytelmä Pohjalaisia on käännetty usealle kielelle: viroksi, ruotsiksi, venäjäksi, puolaksi, latviaksi, liettuaksi, unkariksi, ranskaksi, englanniksi ja hollanniksi[9] sekä saksaksi 1942[10] ja romaniaksi 1943.[11] Se on ilmestynyt kirjana ainakin venäjäksi (1917),[12] viroksi[13] ja latviaksi.[14] Pohjalaisia on esitetty useissa maissa ja myös sodan aikana Unkarissa 1940 ja Romaniassa 1943 sekä itäblokissa DDR:ssä 1957 (nimellä Das Dorfgericht: Das Plauener Stadttheter 13.3.1957).[15] Pohjalaisia on esitetty myös italiaksi 2006.[16]

Näytelmää Meijeri on esitetty vuonna 2009.[17]

Suomalaisen elokuva-alan arvostetuin palkinto eli Jussi on saanut esikuvansa Pohjalaisia-näytelmän Jussista.[18] Samoin Jussi-paita tulee Pohjalaisia-näytelmän Jussilta,[19] ehkä vasta vuoden 1925 Pohjalaisia-elokuvasta. Teatteri Lapuan artikkelin mukaan Jalmari Lahdensuota voidaan pitää Jussi-paidan ”isänä”.[20]

Kunnianosoituksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järviluoman mukaan nimetty tie tai katu löytyy ainakin Helsingistä (1970 lähtien)[21], , Alavudelta, Nurmosta ja Teuvalta.[22]lähde? Helsingin Järviluomantie poistuu[23] ja tilalle tulee Järviluoman puisto.

Järviluomasta on tehty muotokuvia.[24] Alavudella syntymäkodin paikalla on nykyisin muistolaatta.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näytelmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pohjalaisia (1914) perustuu valtaosin Anton Kankaan käsikirjoitukseen Härmäläisiä, johon Järviluoma on lisännyt kansanlaulut sekä stilisoinut tekstiä.
  • Meijeri (1925)
  • Vain ihmisiä (1933) (käännetty flaamiksi 1934)
  • Pojusta tulee sotamies (1940) (pienoisnäytelmä)
  • Sovun soihtu (1934) – sanomalehtimiesmaailmaan sijoittuva näytelmä, jota ei koskaan esitetty (U.S. Teatteripalsta 28.2.1934)

Pakinoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järviluoma kirjoitti pakinoita omalla nimellään ja ainakin nimimerkeillä Köpi ja Helena

  • Pakinakokoelma: Helena Kulmapeilistäni (1936)

Toimittajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suomen Laulu: Juhlajulkaisu 1900–1920 (1920)
  • Vaasan suomalainen lyseo: 1880–1930 (1930)
  • Etelä-Pohjalaisten Laulukirja 1931 Etelä-Pohjalainen Osakunta

Elokuvakäsikirjoituksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvarooleja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Radio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järviluoma kirjoitti useita radiokuunnelmia, muiden muassa Viisi onnellista eli vapunpäivän aattona (1935, nimimerkillä Beani kuunnelma) ja Volynetšin kaappaus maaliskuussa 1918 (1938).

Järviluoma oli myös mukana joidenkin tietokilpailujen teossa, esim. "Tietopeli: Palomiesten ja poliisimiesten välillä 20.6.40. klo 21."[26]

Radiourasta ei ole tarkempaa todistettavaa tietoa, mutta mm. viittaus löytyy[27]

Artturi Järviluoma roolihenkilönä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kuunnelmahenkilönä Toivo Kuulan kanssa: XI Yötaivas 1917–18[28]
  • Näytelmähenkilönä: Heikki Hemminki / Yksi on laulu ylitse muiden II[29]
  • Kuunnelmahenkilönä Antti Tuuri: Erkkilän Jussi 2001

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Vaasan Lyseon poikien koulurangaistuksia 1800-luvun lopulla
  2. Waldemar Rantoja: Etelä-pohjalaisia kirjailijoita. 1935.
  3. Alavuden Puhallinorkesteri: Artturi Järviluoma.
  4. Suomen Näytelmäkirjailijaliitto: Historia
  5. Pohjanmaan Köörin matkoilla / Ylioppilaskunnan laulajain Albumi 1908
  6. Plari no 3, 2001
  7. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjallisuusarkisto.
  8. Pipinen Ritva, Anttonin haamu Artturin ovella. Sanomalehti Vaasa 27.6.1981. Pipinen, Ritva, "Pohjalaisia" Kankhanpään Antonin "Härmäläisiä". Härmän Joulu 2007, Kallio, Reino, Järviluoman Pohjalaisiin liittyy mysteeri. Härmän Joulu 2012, Kallio Timo, Anton Kangas – Pohjalaisia-näytelmän pääkirjoittaja. Eteläpohjalaiset Juuret 1 /2013. Ks. Anton Kangas, Pohjalaisia-draaman pääkirjoittajasekä Kansannäytelmään Pohjalaisia liittyy mysteeri, Kallio,Timo, Pohjalaisia-näytelmä – Kankaan Antonin Härmäläisiä. http://historiatieto.wordpress.com/anton/ 2013–2014.
  9. Juhani Ahosta Saima Harmajaan. WSOY 1938.
  10. Pohjalaisia saksaksi
  11. Helsingin Sanomat 9.5.1943.
  12. Pohjalaisia venäjäksi.
  13. Pohjalaisia viroksi.
  14. Pohjalaisia latviaksi.
  15. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran leikekokoelmaluettelot.
    S. Laurila: Hiukkasen Artturi Järviluoman "Pohjalaisia" näytelmän vaihe- ja syntyhistoriaa.
  16. Näty esittää Il Transitossa suomalaisia klassikoita italiaksi.
  17. Voipaalan kesäteatteri 2009 - Meijeri
  18. Jussi 60 vuotta - teksti on poistettu. Katso Lapuan taatterin artikkelia.
    Tiesitkö tämän Jusseista
  19. Harrin Jussin muisto: Jussipaita suomalaismiehen rooliasuna
  20. Teatteri Lapua 20.12.2009.
    Seinäjoen sanomat 16.3.2011, s. 4.
  21. Helsingin kadunnimet 2
  22. Aikaisemmin mainittu Lapuan Ylikylän Järviluomantie johtuu sennimisestä talosta (alunperin torppa 1800-luvulta) eikä kirjailija Järviluomasta, jolla ei ole mitään tekemistä kyseisen talon kanssa.
  23. Helsingin kaupungin esityslistat
  24. Artturi Järviluoma taideteoksissa
  25. Elonet, Artturi Järviluoma
  26. Kysymykset ja ajankohta löytyvät paperilta Artturi Järviluoman jäämistöstä
  27. Juhani Ahosta Saima Harmajaan. WSOY 1938.
  28. Kuunnelmat ja niissä esiintyvät henkilöt.
  29. Yksi on laulu ylitse muiden II.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]