Artturi Järviluoma
Sivulta puuttuu | Artturi Järviluoma | |
|---|---|
 |
|
| Syntynyt | 9. elokuuta 1879 Alavus |
| Kuollut | 31. tammikuuta 1942 Helsinki |
| Ammatit | sanomalehtimies, kirjailija |
| Kansallisuus |  Suomi |
| Ensiteokset | Pohjalaisia (1914) |
|
Kuorolaulun ja pohjalaisen kansanmusiikin aktiivi |
|
 |
|
Kustaa Artturi Järviluoma (vuoteen 1902 Jernström, taiteilijanimi Köpi; 9. elokuuta 1879 Alavus – 31. tammikuuta 1942 Helsinki) oli suomalainen lehtimies, elokuvakäsikirjoittaja ja kirjailija. Järviluoman tunnetuin teos on näytelmä Pohjalaisia, jonka pohjalta Leevi Madetoja sävelsi myöhemmin oopperansa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Elämänvaiheita
Järviluoma kävi Vaasan Lyseota mutta keskeytti koulunkäyntinsä kuudennelta luokalta (lukion ensimmäiseltä) saatuaan venäjän kielen ehdot ja tehtyään kolttosia[1]. Hän kirjoitti ylioppilaaksi yksityisoppilaana Helsingin reaalilyseosta 1901. Järviluoma opiskeli Helsingin yliopistossa ensin matematiikkaa 1902–1903 ja sitten lakia 1904–1909, mutta ei suorittanut loppututkintoa.[2]
Järviluoma harrasti myös musiikkia ja johti muun muassa Alavuden soittokuntaa.[3] Järviluoma oli Suomen Näytelmäkirjailijaliiton perustajajäseniä ja toimi 1920-luvulla liiton sihteerinä sekä 1930-luvulla myös puheenjohtajana.[4] Hän oli mukana Ylioppilaslaulajat http://www.yl.fi/ ja Suomen Laulussa ja eteni Ylioppilaslaulajissa aina varajohtajaksi saakka. Johti 1900-luvun alkuvuosina Ylioppilaskunnan laulajien alla toiminutta Pohjanmaan Kööriä[5] . Järviluoma keräsi Toivo Kuulan kanssa pohjalaisia kansanlauluja. Hän oli myös Suomen Sanomalehtimiesliiton perustajajäseniä.
Järviluoman puoliso oli vuodesta 1910 Lyyli o.s. Ahde (1889–1958). Avioliitosta syntyi kaksi lasta: Maire (1911–1998) ja Juha (1915–2001). Aili-Salli Ahde-Kjäldman oli Järviluoman käly.
Artturi Järviluoman henkilökohtainen arkisto on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjallisuusarkistossa vuodesta 1998[6] ja se sisältää alkuperäiskäsikirjoituksia, kuvia, leikekirjoja ynnä muuta aineistoa. Pohjalaisia on säilytteillä muun muassa viron-, latvian- ja venäjänkielisenä käännöksenä.
[muokkaa] Vaikutus
Näytelmä Pohjalaisia on käännetty usealle kielelle: viroksi, ruotsiksi, venäjäksi, puolaksi, latviaksi, liettuaksi, unkariksi, ranskaksi, englanniksi ja hollanniksi[7] sekä saksaksi 1942[8] ja romaniaksi 1943.[9] Se on ilmestynyt kirjana ainakin venäjäksi (1917),[10] viroksi[11] ja latviaksi.[12] Pohjalaisia on esitetty useissa maissa ja myös sodan aikana Unkarissa 1940 ja Romaniassa 1943 sekä itäblokissa DDR:ssä 1957 (nimellä Das Dorfgericht: Das Plauener Stadttheter 13.3.1957).[13] Pohjalaisia on esitetty myös italiaksi 2006.[14]
Näytelmää Meijeri on esitetty viimeksi 2009.[15]
Suomalaisen elokuva-alan arvostetuin palkinto eli Jussi on saanut esikuvansa Pohjalaisia-näytelmän Jussista. [16] Samoin Jussi-paita tulee Pohjalaisia-näytelmän Jussilta,[17] ehkä vasta vuoden 1925 Pohjalaisia elokuvasta. Teatteri Lapuan artikkelin mukaan Jalmari Lahdensuota voidaan pitää Jussi-paidan ”isänä”.[18]
[muokkaa] Kunnianosoituksia
Järviluoman mukaan nimetty tie tai katu löytyy ainakin Helsingistä, Alavudelta, Nurmosta, Teuvalta ja Lapualta (Ylikylä).
Järviluomasta on tehty muotokuvia.[19] Alavudella syntymäkodin paikalla on nykyisin muistolaatta.
[muokkaa] Teoksia
[muokkaa] Näytelmät
- Pohjalaisia (1914)
- Meijeri (1925)
- Vain ihmisiä (1933) (käännetty flaamiksi 1934)
- Pojusta tulee sotamies (1940) (pienoisnäytelmä)
- Sovun soihtu (1934) – sanomalehtimiesmaailmaan sijoittuva näytelmä, jota ei koskaan esitetty (U.S. Teatteripalsta 28.2.1934)
[muokkaa] Pakinoita
Kirjoitti pakinoita omalla nimellään ja ainakin nimimerkeillä Köpi ja Helena
- Pakinakokoelma: Helena Kulmapeilistäni (1936)
[muokkaa] Toimittanut
- Suomen Laulu: Juhlajulkaisu 1900–1920 (1920)
- Vaasan suomalainen lyseo: 1880–1930 (1930)
Mukana toimittamassa
- Etelä-Pohjalaisten Laulukirja 1931 Etelä-Pohjalainen Osakunta
[muokkaa] Elokuvakäsikirjoituksia
- Kun isällä on hammassärky (1923)
- Nummisuutarit (1923)
- Pohjalaisia (1925)
- Roinilan talossa (1935)
- Pohjalaisia (1936)
- Rakkautta ja tupakkaa (1938)
[muokkaa] Elokuvarooleja
- Nummisuutarit, 1923 (Korpraali)
- Meidän poikamme ilmassa – me maassa, 1934 (kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Halla)
- Syntipukki, 1935 (mies ravintolassa)[20]
[muokkaa] Radio
Järviluoma kirjoitti useampia radiokuunnelmia, muiden muassa Viisi onnellista eli vapunpäivän aattona (1935, nimimerkillä Beani kuunnelma) ja Volynetšin kaappaus maaliskuussa 1918 (1938).
Järviluoma oli myös mukana joidenkin tietokilpailujen teossa, esim. "Tietopeli: Palomiesten ja poliisimiesten välillä 20.6.40. klo 21."[21]
[muokkaa] Artturi Järviluoma roolihenkilönä
- Kuunnelmahenkilönä Toivo Kuulan kanssa: XI Yötaivas 1917–18[22]
- Näytelmähenkilönä: Heikki Hemminki / Yksi on laulu ylitse muiden II[23]
- Kuunnelmahenkilönä Antti Tuuri: Erkkilän Jussi 2001
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Vaasan Lyseon poikien koulurangaistuksia 1800-luvun lopulla
- ↑ Waldemar Rantoja: Etelä-pohjalaisia kirjailijoita. 1935.
- ↑ Alavuden Puhallinorkesteri: Artturi Järviluoma.
- ↑ Suomen Näytelmäkirjailijaliitto: Historia
- ↑ Pohjanmaan Köörin matkoilla / Ylioppilaskunnan laulajain Albumi 1908
- ↑ Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjallisuusarkisto.
- ↑ Juhani Ahosta Saima Harmajaan. WSOY 1938.
- ↑ Pohjalaisia saksaksi
- ↑ Helsingin Sanomat 9.5.1943.
- ↑ Pohjalaisia venäjäksi.
- ↑ Pohjalaisia viroksi.
- ↑ Pohjalaisia latviaksi.
- ↑ Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran leikekokoelmaluettelot.
S. Laurila: Hiukkasen Artturi Järviluoman "Pohjalaisia" näytelmän vaihe- ja syntyhistoriaa. - ↑ Näty esittää Il Transitossa suomalaisia klassikoita italiaksi.
- ↑ "VOIPAALAN KESÄTEATTERI 2009 - MEIJERI"
- ↑ JUSSI 60 VUOTTA - teksti on poistettu. Katso Lapuan taatterin artikkelia.
Tiesitkö tämän Jusseista - ↑ Harrin Jussin muisto: Jussipaita suomalaismiehen rooliasuna
- ↑ Teatteri Lapua 20.12.2009.
Seinäjoen sanomat 16.3.2011, s. 4. - ↑ AJ taidemallina.
- ↑ ELONET: Artturi Järviluoma
- ↑ Kysymykset ja ajankohta löytyvät paperilta
- ↑ Kuunnelmat ja niissä esiintyvät henkilöt.
- ↑ Yksi on laulu ylitse muiden II.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Lasse Koskela: Järviluoma, Artturi Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 4.5.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Kalevala näyttämötaiteessa (2.3.1935) (Olli Nuorto ja Artturi Järviluoma keskustelevat). Ylen elävä arkisto. Viitattu 12.7.2011.
- radiokuunnelma Volynetšin kaappaus maaliskuussa 1918 (1938) Ylen elävä arkisto. Viitattu 12.7.2011.
- Reino Kallio, Häiriköintiä ja henkirikoksia. Helsinki 2009, s. 180–183.
- Raija Pesonen-Leinonen: Artturi Järviluoman Pohjalaisia: Näytelmä, ooppera, elokuva. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Joensuu 2008. Viitattu 12.7.2011.
