Artturi Järviluoma

Artturi Järviluoma
Syntynyt	9. elokuuta 1879; Alavus
Kuollut	31. tammikuuta 1942; Helsinki
Ammatit	sanomalehtimies, kirjailija
Kansallisuus	Suomi
Ensiteokset	Pohjalaisia (1914)
	Kuorolaulun ja pohjalaisen kansanmusiikin aktiivi
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Kustaa Artturi Järviluoma (vuoteen 1902 Jernström, taiteilijanimi Köpi; 9. elokuuta 1879 Alavus – 31. tammikuuta 1942 Helsinki) oli suomalainen lehtimies, elokuvakäsikirjoittaja ja kirjailija. Tunnetuin Järviluoman julkaisema teos on näytelmä Pohjalaisia, jonka pohjalta Leevi Madetoja sävelsi myöhemmin oopperansa.

Elämänvaiheita [muokkaa]

Järviluoma kävi Vaasan Lyseota mutta keskeytti koulunkäyntinsä kuudennelta luokalta (lukion ensimmäiseltä) saatuaan venäjän kielen ehdot ja tehtyään kolttosia^[1]. Hän kirjoitti ylioppilaaksi yksityisoppilaana Helsingin reaalilyseosta 1901. Järviluoma opiskeli Helsingin yliopistossa ensin matematiikkaa 1902–1903 ja sitten lakia 1904–1909, mutta ei suorittanut loppututkintoa.^[2]

Järviluoma harrasti myös musiikkia ja johti muun muassa Alavuden soittokuntaa.^[3] Hän soitti kaksirivistä hanuria [2]. Järviluoma oli Suomen Näytelmäkirjailijaliiton perustajajäseniä ja toimi 1920-luvulla liiton sihteerinä sekä 1930-luvulla myös puheenjohtajana.^[4] Hän oli mukana Ylioppilaslaulajat http://www.yl.fi/ ja Suomen Laulussa ja eteni Ylioppilaslaulajissa aina varajohtajaksi saakka. Johti 1900-luvun alkuvuosina Ylioppilaskunnan laulajien alla toiminutta Pohjanmaan Kööriä^[5] . Järviluoma keräsi Toivo Kuulan kanssa pohjalaisia kansanlauluja. Hän oli myös Suomen Sanomalehtimiesliiton perustajajäseniä. Osallistui yhdistystoimintaan ja mm. oli Helsingin Etelä-Pohjalaiset ry.:n perustajajäseniä 1941 ^[6]

Järviluoman puoliso oli vuodesta 1910 Lyyli o.s. Ahde (1889–1958). Avioliitosta syntyi kaksi lasta: Maire (1911–1998) ja Juha (1915–2001). Aili-Salli Ahde-Kjäldman oli Järviluoman käly.

Artturi Järviluoman henkilökohtainen arkisto on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjallisuusarkistossa vuodesta 1998^[7] ja se sisältää alkuperäiskäsikirjoituksia, kuvia, leikekirjoja ynnä muuta aineistoa. Pohjalaisia on säilytteillä muun muassa viron-, latvian- ja venäjänkielisenä käännöksenä.

Pohjalaisia-draaman mysteeri [muokkaa]

Artturi Järviluomaa on epäilyksistä huolimatta pidetty Pohjalaisia (näytelmä)n kirjoittajana. Kuitenkin teoksessa on aineksia, jotka ovat Järviluomalle täysin vieraita. Niinpä Lapuan vuoden 1843 lakiin kuuluva hallitussääntöosa, jonka pykäliä on käsitelty eri puolilla näytelmää, edellyttää, että kirjoittaja on joko syvällisesti perehtynyt mainitun järjestyssäännön toteuttamiseen tai on itse omakohtaisesti elänyt sen vaikutuksen alaisena. Kumpikaan näistä ehdoista ei toteudu Järviluoman kohdalla, joka ei myöskään ole koskaan selvittänyt, mistä ja miten hän on tekstiaineiston näytelmään hankkinut. Ainoastaan kansanlaulujen alkuperän hän on kertonut.

Koska kaikki näytelmän tunnistettavat henkilö- ja paikannimet, monet juonen yksityiskohdat sekä aikalaisilta perusteellisesti kerätty muistitieto paikallistavat teoksen Alahärmän Härmänkylään ja sen lähiympäristöön sekä siellä lapsuutensa ja nuoruutensa viettäneeseen ylioppilaaseen Anton Kankaaseen (1867–1904), on häntä pidettävä näytelmän varsinaisena kirjoittajana. Kankaan nimittäin tiedetään kirjoittaneen näytelmän Härmäläisiä, jonka alkuperäinen käsikirjoitus on myöhemmin kadonnut tai hävitetty. Järviluoma ei tiettävästi ennen näytelmän julkaisemista ole edes käynyt Härmässä eikä hänellä ole muutenkaan ollut mahdollisuuksia perehtyä yksityiskohtaisesti kyseisen kylän paikallishistoriaan. Kun Järviluomalle vieras aines kulkee lisäksi läpi koko teoksen, ei häntä siksi voi pitää Pohjalaisia-näytelmän todellisena kirjoittajana.

Härmäläisistä henkilö- ja paikannimistä sekä juonen yksityiskohdista on pääteltävissä, että Artturi Järviluoma on kopioinut haltuunsa saaman Härmäläisiä-näytelmän käsikirjoituksen SKS:n Kirjallisuusarkistossa säilytettäviin mustakantisiin vihkoihin. Samalla hän on lisännyt tekstiin kymmenen niistä kansanlauluista, joita hän on itse ollut mukana keräämässä Etelä-Pohjanmaan suomalaisen kotiseutuyhdistyksen kansanlaulujen keräysmatkalla kesällä 1907. Jonkin verran Järviluoma on myös stilisoinut näytelmää sekä poistanut – eniten toisen näytöksen alusta – että lisännyt tai muuttanut Kankaan tekstiä. Lisäksi hän on vaihtanut neljän henkilön roolinimet toisiksi sekä kirjoittanut yleiskielisen tekstin lievästi murteelliseksi. Näin syntyneen teoksen Järviluoma julkaisi omissa nimissään kymmenen vuotta Anton Kankaan kuoleman jälkeen Pohjalaisia-nimisenä. Järviluoman ansiota kuitenkin on, että Anton Kankaan kirjoittama Härmäläisiä-näytelmä säilyi ja jäi uudessa muodossaan elämään. ^[8]

Vaikutus [muokkaa]

Näytelmä Pohjalaisia on käännetty usealle kielelle: viroksi, ruotsiksi, venäjäksi, puolaksi, latviaksi, liettuaksi, unkariksi, ranskaksi, englanniksi ja hollanniksi^[9] sekä saksaksi 1942^[10] ja romaniaksi 1943.^[11] Se on ilmestynyt kirjana ainakin venäjäksi (1917),^[12] viroksi^[13] ja latviaksi.^[14] Pohjalaisia on esitetty useissa maissa ja myös sodan aikana Unkarissa 1940 ja Romaniassa 1943 sekä itäblokissa DDR:ssä 1957 (nimellä Das Dorfgericht: Das Plauener Stadttheter 13.3.1957).^[15] Pohjalaisia on esitetty myös italiaksi 2006.^[16]

Näytelmää Meijeri on esitetty viimeksi 2009.^[17]

Suomalaisen elokuva-alan arvostetuin palkinto eli Jussi on saanut esikuvansa Pohjalaisia-näytelmän Jussista. ^[18] Samoin Jussi-paita tulee Pohjalaisia-näytelmän Jussilta,^[19] ehkä vasta vuoden 1925 Pohjalaisia elokuvasta. Teatteri Lapuan artikkelin mukaan Jalmari Lahdensuota voidaan pitää Jussi-paidan ”isänä”.^[20]

Kunnianosoituksia [muokkaa]

Järviluoman mukaan nimetty tie tai katu löytyy ainakin Helsingistä, Alavudelta, Nurmosta, Teuvalta ja Lapualta (Ylikylä). Helsingin Järviluomantie poistuu [1] ja tilalle tulee Järviluoman puisto.

Järviluomasta on tehty muotokuvia.^[21] Alavudella syntymäkodin paikalla on nykyisin muistolaatta.

Teoksia [muokkaa]

Näytelmät [muokkaa]

Pohjalaisia (1914) perustuu valtaosin Anton Kankaan käsikirjoitukseen Härmäläisiä, johon Järviluoma on lisännyt kansanlaulut sekä stilisoinut tekstiä.
Meijeri (1925)
Vain ihmisiä (1933) (käännetty flaamiksi 1934)
Pojusta tulee sotamies (1940) (pienoisnäytelmä)
Sovun soihtu (1934) – sanomalehtimiesmaailmaan sijoittuva näytelmä, jota ei koskaan esitetty (U.S. Teatteripalsta 28.2.1934)

Pakinoita [muokkaa]

Kirjoitti pakinoita omalla nimellään ja ainakin nimimerkeillä Köpi ja Helena

Pakinakokoelma: Helena Kulmapeilistäni (1936)

Toimittanut [muokkaa]

Suomen Laulu: Juhlajulkaisu 1900–1920 (1920)
Vaasan suomalainen lyseo: 1880–1930 (1930)

Mukana toimittamassa

Etelä-Pohjalaisten Laulukirja 1931 Etelä-Pohjalainen Osakunta

Elokuvakäsikirjoituksia [muokkaa]

Kun isällä on hammassärky (1923)
Nummisuutarit (1923)
Pohjalaisia (1925)
Roinilan talossa (1935)
Pohjalaisia (1936)
Rakkautta ja tupakkaa (1938)

Elokuvarooleja [muokkaa]

Nummisuutarit, 1923 (Korpraali)
Meidän poikamme ilmassa – me maassa, 1934 (kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Halla)
Syntipukki, 1935 (mies ravintolassa)^[22]

Radio [muokkaa]

Järviluoma kirjoitti useampia radiokuunnelmia, muiden muassa Viisi onnellista eli vapunpäivän aattona (1935, nimimerkillä Beani kuunnelma) ja Volynetšin kaappaus maaliskuussa 1918 (1938).

Järviluoma oli myös mukana joidenkin tietokilpailujen teossa, esim. "Tietopeli: Palomiesten ja poliisimiesten välillä 20.6.40. klo 21."^[23]