Kaisu Mikkola

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kaisu Mikkola (s. 5. maaliskuuta 1942, Oulu) on oululainen toimittaja ja kulttuurivaikuttaja. Mikkola on tehnyt työuransa sanomalehti Kalevassa vuodesta 1963, josta lehden ensimmäisenä kulttuuritoimittajana vuodesta 1968 ja kulttuuriosaston pitkäaikaisena päällikkönä vuosina 1971–2005. Kulttuurivaikuttajana Mikkola on tunnettu valtakunnallisestikin. Koulutukseltaan hän on yhteiskuntatieteiden maisteri.

Mikkola ja Finlandia-palkinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mikkola valittiin vuoden 2007 Finlandia-palkinnon valitsijaksi, "diktaattoriksi". Aikaisemmin Mikkola on ollut kahdesti esivalintaraadin jäsen.

Esivalittujen ehdokkaiden joukossa oli oululaisperäisen Hannu Väisäsen teos. Julkisuudessa arvioitiin rohkenisiko Mikkola ensinkään valita oman paikkakunnan kirjailijaa, tai toisaalta suosisiko hän oululaista Väisästä. Ennakkopaineista huolimatta Mikkola valitsi palkinnon saajaksi Väisäsen Toiset kengät.

Aikaisemmin, ennen vuoden 1999 Finlandia-palkinnon julkistamista Mikkola julkisesti vannoi syövänsä hattunsa, jos silloinen valitsija Erkki Liikanen valitsisi Kristina Carlsonin romaanin palkittavaksi. Kun näin kävi, valmistettiin Mikkolalle oululaisessa leipomossa luonnollisen kokoinen marsipaanihattu syötäväksi.[1]

Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mikkola tunnetaan mielipiteiltään itsenäisenä ja lujatahtoisena.[2] Hän arvosti Timo K. Mukan kirjailijanlahjoja jo varhain, 1960-luvulla ennen tämän nousua yleiseen arvostukseen. Samoin Mikkola tilasi esimerkiksi 1970-luvulla Kalevaan Kalervo Palsan sarjakuvia, ja 1990-luvulla Kristian Smedsin kolumneja.[3]

1970-luvun alussa Mikkola organisoi kulttuuritoimittajien koulutustoimikunnan ja oli mukana suunnittelemassa lehtien kulttuuritoimittajien koulutusta, sekä maakuntalehtien kulttuuritoimitusten kehittämistä. Mikkola on myös toiminut aktiivisesti Sanomalehti koulussa- -projektissa.[4]

Mikkola kirjoitti Kalevaan myös pakinoita egyptiläiseen kissajumalaan viittaavalla nimimerkillä Bast.[4]

Mikkola on ollut vuodesta 1962 lähtien naimisissa oululaisen taidemaalari Matti Mikkolan kanssa.

Luottamustoimet ja kunnianosoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mikkola on ollut Taiteen keskustoimikunnan jäsen vuosina 1992–1997 ja 2001–2003, Valtion näyttömötaidetoimikunnassa 1983–1988, Finland Festivalsin neuvottelukunnan jäsenenä vuosina 1992–1993 ja puheenjohtajana 1994–1998. Vuonna 1975 Mikkola sai Valtion tiedonjulkistamispalkinnon ja Valtion journalistipalkinnon vuonna 2004.[5]

Epävirallisesti Mikkolasta käytetään usein hauskaa emerita-arvonimeä.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Johanna Vehkoo: Muotovaliot ehdolle ylipitkien romaanien joukosta. Aamulehti, 15.11. 2007. Artikkelin verkkoversio Viitattu 6.12.2007.
  2. Risto Lindstedt: Hannu Väisänen nappasi Finlandian. Suomen Kuvalehti, 4.12.2007. Yhtyneet Kuvalehdet. Artikkelin verkkoversio Viitattu 6.12.2007.
  3. a b Touko Kauppinen: Oulun Louhi päättää Finlandiasta. Helsingin Sanomat, 14.11.2007. HS - Nimiä tänään:
  4. a b Jouni Suistola: Kaleva. Sata vuotta kansan kaikuja, s. 401-402, 412. Oulu: Kaleva Kustannus Oy, 1999. ISBN 951-9306-16-1.
  5. Me teemme Kalevaa, Kalevan henkilökunta 1999, s. 46. Oulu: Kaleva Kustannus Oy, 1999. ISBN 951-9306-17-X.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]