Pu Yi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
愛新覺羅.溥儀
Aisin-Gioro Pǔ yí (Quantong)
Aisin-Gioro Puyi 01.jpg
Kiinan keisari
2. joulukuuta, 1908 – 12. helmikuuta,1912
Edeltäjä Guangxu
Seuraaja -
Mantšukuon keisari
1. maaliskuuta,1934 – 15. elokuuta, 1945
Tiedot
Syntynyt 7. helmikuuta 1906
China Qing Dynasty Flag 1889.svg Peking, Qing-dynastia
Kuollut 17. lokakuuta 1967 (61 vuotta)
Flag of the People's Republic of China.svg Peking Kiinan kansantasavalta
Puoliso Wanrong
Wenxiu
Tan Yuling
Li Yuqin
Li Shuxian
Ammatti puutarhuri

Pu Yi (7. helmikuuta 190617. lokakuuta 1967) oli kymmenes ja viimeinen mantsujen Qing-dynastian keisari ja samalla Kiinan viimeinen keisari. Hänet kruunattiin keisariksi nimellä Xuantong (宣統皇帝) kaksivuotiaana vuonna 1908. Hän toimi muodollisena hallitsijana vuoteen 1912 asti, ja vuoteen 1924 säilytti Kiinan keisarin arvon. Myöhemmin vuosina 19341945 hän hallitsi Japanin perustamaa nukkevaltiota Mantšukuon keisarikuntaa. Tällöin hän käytti hallitsijanimeä Kangde (康德皇帝).

Kiinan vallankumouksen jälkeen Pu Yi sai ystävällismielisen kohtelun kommunistien johtajalta Mao Zedongilta. Hän osallistui Kiinan kansantasavallan neuvoa-antavan konferenssin (中国人民政治协商会议) toimintaan vuodesta 1964 kuolemaansa asti kiinalaisella nimellään Aixinjueluo Puyi.

Kiinan keisarina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pu Yin isoisoisä oli Daoguang-keisari 18201850. Häntä seurasi hänen neljäs poikansa, josta tuli Xianfeng-keisari 18501861. Pu Yin isoisä oli prinssi Chun (eli 1840–1891), joka oli Daoguang-keisarin poika ja Xianfeng-keisarin velipuoli. Xianfengia seurasi hänen ainoa poikansa, josta tuli Tongzhi-keisari (hallitsi 1861–1875). Tongzhi kuoli ilman poikaa, jolloin prinssi Chunin pojasta tuli Guangxu-keisari (hallitsi 1875–1908), jolta leskikeisarinna Cixi riisti vallan 1898. Guangxu myrkytettiin arsenikilla 1908 eikä hänellä ollut perijää, jolloin häntä seurasi prinssi Chun ja Lady Lingiyan pojan, toisen prinssi Chunin (1883–1951) poika Pu Yi.

Pu Yin sukuhaaralla oli läheiset suhteet leskikeisarinna Cixiin. Hänen kuolinvuoteellaan valitsemanaan Pu Yi nousi valtaistuimelle kahden vuoden ja 10 kuukauden ikäisenä. Hänen isänsä, nuorempi prinssi Chun hallitsi valtionhoitajana 6. joulukuuta 1911 asti, jolloin leskikeisarinna Longyu otti vallan Xinhai-vallankumouksen seurauksena.

Leskikeisarinna Longyu allekirjoitti vallastaluopumisen ja Hyväntahtoisen asiakirjan 12. helmikuuta 1912 keisarillisen hovin ja etelä-Kiinan tasavaltalaisten välillä. Kiinan tasavallan syntyessä Pu Yi sai pitää keisarillisen arvonimensä ja tasavalta kohteli häntä ulkomaisen monarkin tavoin. Pu Yi ja keisarillinen hovi saivat jäädä Kielletyn kaupungin pohjoisosan tiloihin ja kesäpalatsiin. Tasavalta myönsi hoville neljän miljoonan hopeadollarin vuosittaisen tuen, jota ei kuitenkaan koskaan maksettu täysin ja se lopetettiin muutaman vuoden sisään. Vuosina 1919–1924 Pu Jilla oli skotlantilainen opettaja nimeltään Reginald Johnston. Hän on kirjoittanut kirjan elämästään keisarin opettajana nimellä Ilta Hämärä Kielletyssä Kaupungissa. Johnston oli ensimmäinen eurooppalainen joka vieraili palatsin hallinnollisissa alueella koko Qing-dynastian ajan. Hän oli myös ensimmäinen ulkopuolinen joka asui Kielletyssä kaupungissa. Johnston palasi Britanniaan takaisin vuonna 1931 ja oli Lontoon yliopiston itämaisen osaston johtaja.

Vuonna 1917 kenraali Zhang Xun (張勛) palautti Pu Yin valtaan kahdentoista päivän ajaksi 1. heinäkuuta – 12. heinäkuuta 1917. Kahdentoista päivän aikana tasavaltalaisten lentokone pudotti yhden pientä tuhoa aiheuttaneen pommin kiellettyyn kaupunkiin. Restauraatio aiheutti laajaa vastustusta eri puolilla Kiinaa, ja toinen sotaherra, Duan Qirui puuttui tilanteeseen.

Vuonna 1922 16-vuotias Pu Yi naitettiin kahdelle naiselle. Hänen ensimmäinen valintansa oli Wen Xiu (1907–1950/51), jota hovi ei pitänyt tarpeeksi kauniina keisarinnaksi. Hänestä tuli jalkavaimo ja hän erosi miehestään 1931. Toisesta vaimosta, Wan Rongista tuli keisarinna Gobulo. Hän kuoli kiinalaisessa vankilassa 1946.

Mantšukuon nukkevaltion keisarina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lokakuun 1924 lopussa tasavaltalainen sotaherra Feng Yuxiang saapui joukkoineen Pekingiin ja järjesti vallankaappauksen syrjäyttäen presidentti Cao Kunin. Feng Yuxiangin hallitus uudisti 4. marraskuuta 1924 hyväntahtoisen asiakirjan ja riisti Pu Yilta hänen keisarillisen tittelinsä ja teki hänestä tavallisen Kiinan tasavallan kansalaisen. Seuraavana päivänä armeija piiritti kielletyn kaupungin yksityistilat ja pakotti Pu Yin allekirjoittamaan sopimuksen. Hänet karkotettiin samana päivänä Kielletystä kaupungista.

Pu Yi siirtyi isänsä huvilalle lähelle Kiellettyä kaupunkia. Vuoden 1925 alussa hän pakeni Fengin sotilaiden huomaamatta ja haki turvaa Japanin lähetystöstä. Japanilaiset kuljettivat hänet hallitsemalleen alueelle Tianjiniin.

Pu Yi Mantšukuon keisarina

1. maaliskuuta 1932 Pu Yi asetettiin japanilaisten hallussa olevan Mantšukuon nukkevaltion johtoon arvonimenään Datong (大同). Vuonna 1934 hänet kruunattiin virallisesti keisariksi nimellä Kangde (康德). Pu Yi vastusti japanilaisia yksityisesti, mutta julkisesti alistui japanilaiskomentoon. Hän oli katkera, koska hänet esiteltiin Mantšukuon valtionpäämiehenä ja keisarina, eikä hän saanut takaisin Kiinan keisarin asemaansa. Japanilaiset pitivät Pu Yitä tarkasti silmällä japanilaistaessaan Mantšukuoa jo hallitsemansa Korean mallin mukaan.

Pu Yi alkoi kiinnostua buddhalaisuudesta näinä vuosina. Japanilaiset kuitenkin määräsivät Mantšukuon valtionuskonnoksi šintolaisuuden. Pu Yin tukijat puhdistettiin hallinnosta japanilaismyönteisten ministerien tieltä. Pu Yin osaksi jäi vahvistaa japanilaisten laatimat lait. Pu Yi nai kolmannen vaimonsa, Tan Yulingin vuoden 1939 paikkeilla. Tämä kuoli salaperäisesti kuusi vuotta myöhemmin. Vuonna 1943 Pu Yi nai neljännen vaimonsa, 15-vuotiaan opiskelijan Li Yuqinin. He erosivat 1958.

Toisen maailmansodan lopussa vuonna 1945 Pu Yi joutui Neuvostoliiton armeijan vangiksi. Kun Mao Zedongin johtamat kommunistit ottivat vallan Kiinassa 1949, Pu Yi kirjoitti kirjeitä Josif Stalinille, joissa hän vakuutti sisäistäneensä kommunismin ja pyysi asuinpaikkaa Neuvostoliitosta. Stalin kuitenkin luovutti Pu Yin kiinalaisille vuonna 1950. Sitä ennen Pu Yi oli ollut todistajana Tokion kansainvälisessä sotarikostuomioistuimessa. Hän vietti kymmenen vuotta uudelleenkoulutusleirillä Fushunissa, jonka jälkeen hänen ilmoitettiin uudistuneen ja ryhtyneen kommunismin kannattajaksi. Vapautuksensa jälkeen hän työskenteli Pekingin kasvitieteellisessä puutarhassa ja vuodesta 1964 Kiinan kansan neuvoa-antavan poliittinen konferenssin jäsenenä. Vuonna 1962 Pu Yi meni naimisiin viidennen kerran, Li Shuxianin kanssa, joka kuoli 1997.

Pu Yi kirjoitti muistelmansa 1960-luvulla. Hän kuoli syöpään vuonna 1967 kulttuurivallankumouksen aikana.

Populaarikulttuurissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edeltäjä:
Qing Guangxu
Kiinan keisari
1908–1912
Seuraaja: