Arthur Miller
Arthur Miller (17. lokakuuta 1915 New York City, New York, Yhdysvallat – 10. helmikuuta 2005 Roxbury, Connecticut, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen näytelmäkirjailija ja yhdysvaltalaisen teatterin uudistaja. Hänen tunnetuin näytelmänsä Kauppamatkustajan kuolema sai ensi-iltansa vuonna 1949. Näytelmä palkittiin Pulitzer-palkinnolla samana vuonna. Miller oli palkinnon saadessaan 33-vuotias.
Joutuessaan 1950-luvun kommunistivainojen yhteydessä Yhdysvaltain senaatin tutkintakomission eteen Miller kieltäytyi paljastamasta kommunistisia työtovereitaan. Hän perusteli päätöstään sillä, että amerikkalaisen kansallistunteen tulee olla sopusoinnussa sen kanssa, että joku kieltäytyy ryhtymästä ilmiantajaksi.
Millerin näytelmä Tulikoe (1953) perustuu kuuluisiin Salemin noitavainoihin ja on allegoria Yhdysvaltain 1950-luvun kommunistivainoista. Vuonna 1996 näytelmästä tehtiin Yhdysvalloissa samanniminen filmatisointi. Sen ohjasi Nicholas Hytner, ja pääosassa syyttömänä hirteen joutuvana uudisraivaaja John Proctorina oli Daniel Day-Lewis. Noitavainoa lietsovana pastori Parrisina oli Bruce Davidson.[1]
Vuonna 1956 Miller avioitui Marilyn Monroen kanssa. Liitto päättyi eroon 1961. Liiton aikana Miller kirjoitti vaimoaan varten elokuvakäsikirjoituksen. John Huston ohjasi käsikirjoituksen perusteella elokuvan Sopeutumattomat (The Misfits, 1961), joka sai ensi-iltansa vähän ennen Millerien avioeroa.
Arthur Miller kuoli 89-vuotiaana sydänkohtaukseen kotonaan. Hänen muistelmateoksensa Ajan uurteita (Timebends, 1987) on suomennettu.
Näytelmätuotantoa [muokkaa]
- No Villain (1936; esikoisnäytelmä).
- Kauppamatkustajan kuolema (Death of a Salesman, 1949).
- Tulikoe (The Crucible, 1953).
- Näköala sillalta (A View from the Bridge, 1955).
- Finishing the Picture (2004).
Lähteet [muokkaa]
- ↑ The Crucible IMDb. Viitattu 24.6.2008. (englanniksi)
Sivulta puuttuu