Apollo 8

Wikipedia

Apollo 8

Lennon logo
Tietoja lennosta
Lennon nimi:	Apollo 8
Kutsunimet:	Komentomoduulin nimi: CM-103 Kuumoduulin nimi: Lunar Test Article (LTA-B)
Miehistön määrä:	3
Laukaisu:	21. joulukuuta 1968 12:51:00 UTC
Laskeutuminen maahan:	27. joulukuuta 1968 15:51:42 UTC
Lennon kesto:	6 pv 3 t 0 min 42 s
Kuun kiertoradalla:	20 t 10 min 13.0 s
Massa (kg):	Komentomoduuli: 28 817 Kuumoduuli: 9 067
Miehistö
Vasemmalta: Lovell, Anders ja Borman
Apollo 8:n mehistö
Edellinen lento: Apollo 7	Seuraava lento: Apollo 9

Apollo 8 oli ensimmäinen miehitetty lento Kuun lähelle. Apollo 8 asettui joksikin aikaa Kuuta kiertävälle radalle. Kuuta kiersi pelkkä komento- ja huoltomoduuli CSM, kuualus ei ollut valmiina. Lentoa komensi Frank Borman, ja toiset miehistön jäsenet olivat James Lovell ja William Anders. Lento oli Saturnus V-raketin ensimmäinen miehitetty laukaisu. Ihminen oli nyt ensimmäistä kertaa Maan kiertoradan ulkopuolella ja ensi kertaa lähempänä jotakin toista taivaankappaletta kuin Maata. Ensi kertaa ihmissilmä näki suoraan maan kokonaisena, niin kuin Kuun toisen puolenkin. Vaikka lentoon sisältyi suuria riskejä, se sujui suunnitelmien mukaan. Alus kiersi Kuun 10 kertaa 20 tunnin ajan, ja jouluaattona miehistö luki Raamatun luomiskertomuksen kohtia suorassa TV-lähetyksessä. Apollo 8:n lennon onnistuminen oli selvä merkki siitä, että Apollo 11:n laskeutumislento tulisi luultavasti onnistumaan.

Sisällysluettelo 1 Valmistautuminen ja laukaisu 2 Kuun läheisyydessä 3 Paluu 4 Miehistö 5 Varamiehistö 6 Lennon suunnittelu 7 Lähteet 7.1 Viitteet 8 Aiheesta muualla

[muokkaa] Valmistautuminen ja laukaisu

NASA valmistautui lentoon ainoastaan neljä kuukautta. Lennossa käytettyä laitteistoa oli käytetty vain muutaman kerran – Saturn V -kantoraketti oli laukaistu ainoastaan kahdesti, ja Apollo-avaruusalus oli vasta lopettanut ensimmäisen miehitetyn lentonsa, Apollo 7:n. Saturn V -kantorakettia käytettiin nyt ensimmäistä kertaa miehitetyssä lennossa. Alun perin Apollo 8 lento oli suunniteltu komento- ja kuumoduulin testaamista varten Maan kiertoradalla, mutta sunnnitelmaa muutettiin kunnianhimoisemmaksi Kuun kiertoratatehtäväksi. Näin tehtiin, koska kuumoduulin valmistuminen viivästyi. Lento asetti miehistön koville, koska siihen valmistauduttiin niin lyhyen aikaa.

Apollo 8 laukaistiin Kennedy Space Centeristä 21. joulukuuta 1968 kello 12:51,00 UTC. Laukaisu tuntui miehistä pehmeältä, ja laukaisun ääni kuulosti etäiseltä ukkosenjyrinältä astronauttien korviin. Raketti nousi kiihtyvällä vauhdilla 500 metriä pitkä lieska perässään. Toisen rakettivaiheen käynnistyminen hyppäytti astronautteja 4 g kiihtyvyydellä. Astronautit pysyivät turvavöissään. Toisen vaiheen palaessa raketti tärisi rajusti niin sanotun pogo-ilmiön takia.

Apollo-alus ja kantoraketin kolmas, viimeinen vaihe Saturnus IVB kiersivät 12 minuuttia laukaisun jälkeen matalalla paikoitusradalla Maata suunnitelman mukaan. Ensimmäisenä jännitettiin, käynnistyykö S-IVB-vaihe toisen kerran niin että alus lähtee matkaan kohti Kuuta. Miehittämättömässä testissä SIV-B ei ollut käynnistynyt toista kertaa. Kolmannen vaiheen suunniteltu poltto TLI onnistui, ja S-IVB irroitettiin. Nyt Apollon komento/huoltoalus CSM oli matkalla kohti Kuuta nopeudella 10,822 km/s. Alus pantiin pyörimään hitaasti akselinsa ympäri lämpötilan tasaamiseksi, avaruudessahan on Maan etäisyydellä valossa kuuma ja varjossa kylmä. Jos näin ei olisi tehty, aluksen happi ja polttoaine olisivat saattaneet karata säiliöistä, ja lämpökilpi rikkoutua. Ensi kertaa ihminen näki koko Maan yhdellä silmäyksellä. Miehistö läpäisi Van Allenin säteilyvyöhykkeet, ja sai säteilyä lennon loppuun mennessä vain 1,6 milligraytä. Kun astronautit irroittivat turvavyöt, painottomuudessa liikkuminen aiheutti avaruussairauden. Borman voi erittäin pahoin. Borman voi vielä aamulla pahoin ja oksensi ohjaamoon, ja kärsi ripulista. Oksennus leijui siellä pieninä pallosina. Bormanin sairaus johtui vaikeudesta sopeutua painottomuuteen, vaikka Borman veikkasi syyksi unilääkettä tai lyhytkestoista flunssaa. Painottomuus muuttui vaikeaksi, koska astronautit liikkuivat aluksessaan^[1]. Astronautit eivät nähneet pitkään aikaan Kuuta aluksestaan aluksen ikkunoiden pienuuden ja asennon takia. Astronautit tekivät matkalla puolimatkan radankorjauksen. Kuuta ei näkynyt, se olisi näyttänyt astronauteista kapealta sirpiltä.

[muokkaa] Kuun läheisyydessä

Alus saapui jouluaattona^[2] rajalle jossa Maan ja Kuun vetovoima ovat yhtä voimakkaita 55 tunnin, 40 minuutin lennon jälkeen. Tämän jälkeen Kuun vetovoima vaikutti alukseen enemmän kuin Maan vetovoima. Alus oli 62000 km päässä Kuusta, ja sen nopeus noin 1200 m/s. Nyt aluksen vauhti alkoi kiihtyä, kun kuu veti sitä puoleensa.

Tehtiin vielä toinen radankorjaus. Apollo 8 oli nyt radalla, joka toisi sen Kuun taitse turvallisesti maahan, mutta lennon tavoite oli asettua Kuuta kiertävälle radalle. Tämä oli vaarallinen operaatio. Kuun radalle oli määrä asettua polttamalla aluksen päämoottoria tietyn ajan. Jos poltto olisi liian lyhyt, alus sinkoutuisi avaruuteen. Jos poltto olisi liian pitkä, alus syöksyisi Kuuhun^[3]. Molemmissa tapauksissa astronautit olisivat menettäneet henkensä. Sekä aluksessa että Maassa jännitettiin polton onnistumista.

Alus häipyi Kuun taakse, ja radioyhteys Maahan katkesi. Miehistö valmisteli sen jälkeen 10 minuuttia kiertoradalle asettumiseen johtavaa jarrutuspolttoa LOI-1. Vasta nyt astronautit näkivät kapeakulmaisista ikkunoistaan Kuun, mutta aikaa ihailla näkymää oli vain kaksi minuuttia ennen jarrutuspolttoa. Aluksen päämoottori SPS paloi 4 minuuttia 13 sekuntia. Astronauttien mielestä se oli komentajan mielestä hänen elämänsä pisin neliminuuttinen, ja alus ilmestyi Kuun takaa. Radioyhteys oli ollut poikki 20 minuuttia, sen ajan minkä pitikin. Poltto oli tapahtunut oikein.

Alus oli asettunut vain hieman soikealle 311,1 x 111,8 km korkuiselle Kuuta kiertävälle radalle, jonka kaltevuus oli 12°. Toisen kierroksen jälkeen tehtiin korjauspoltto LOI-2, joka pyöristi aluksen rataa. Tämän jälkeen aluksen rata oli lähes ympyrämäinen 112,7 km x 114,7 km.

Miehistö otti kiertoradalla satoja kuvia Kuusta. Apollo 8 kiersi Kuun kymmenen kertaa jouluaaton ja joulupäivän välisenä aikana. Jouluaamuna, Kuun kiertoradalla, Anders luki Raamatun luomiskertomuksen ja se radioitiin ympäri maailman. American Atheists -järjestö haastoi tämän vuoksi NASAn oikeuteen valtion uskonnollisen puolueettomuuden rikkomisesta^lähde?. Myöhemmän kuuohjelman aikana NASA oli aiheesta tarkempi.

[muokkaa] Paluu

Varhain jouluaamuna lähdettiin takaisin kohti Maata, taas jännitetiin käynnistyisikö Apollon päämoottori. Moottori käynnistyi, ja aluksen vauhti kiihtyi alussa vauhtiin 1 km/s. Paluumatka sujui rauhallisesti. Kun alus läheni Maata, Maa veti sitä puoleensa. 16664 km korkeudessa huoltomoduuli irroitettiin kartiomaisesta komentoaluksesta. Aluksen nopeus oli 9,7 km/s.

Alus syöksyi ilmakehään 39 101 km/h vauhdilla^[4], ja aluksen vauhti hidastui rajusti. Kiihtyvyys oli suuri, jopa 7 g. Aluksen lämpökilpi höyrystyi ja ympäröi aluksen tulipallolla. Aluksen vauhti hidastui lopulta nopeuteen 60 m/s^[5].

Apollo 8 laskeutui mereen pimeässä laskuvarjojen varassa 27. joulukuuta 1968 onnistuneen lennon jälkeen. Miehistön ja moduulin poimi merestä lentotukialus USS Yorktown. Laskeutuminen tapahtui niin tarkasti, että lentotukialus Yorktownia oli siirrettävä hieman sivuun.

Menestys Apollo 8 lennossa antoi tietä presidentti John F. Kennedyn tavoitteelle – laskeutua Kuuhun ennen vuosikymmenen loppua.

[muokkaa] Miehistö

• Frank Borman, komentaja
• James Lovell, komentomoduulin pilotti
• William Anders, kuumoduulin pilotti

[muokkaa] Varamiehistö

Varamiehistö valmistautui korvaamaan pääasiallisen miehistön, sairauden tai kuolemantapauksen varalta.

• Neil Armstrong, komentaja
• Buzz Aldrin, komentomoduulin pilotti
• Fred Haise, kuumoduulin pilotti

[muokkaa] Lennon suunnittelu

Syyskuussa 1966 NASA ilmoitti kolmannen miehitetyn Apollo 8 -lennon miehistön; Frank Bormanin, Michael Collinsin ja Bill Andersin. Collins kuitenkin korvattiin Jim Lovellilla heinäkuussa 1968, Collinsin leikkauksen takia, josta hän myöhemmin toipui. Collins pääsi kuulennolle myöhemmin ja hänestä tuli komentomoduulin pilotti Apollo 11 -lennolle.

Syyskuussa 1967, Manned Spacecraft Center Texasin Houstonissa ehdotti muutamia lentoja, jotka voisivat johtaa ihmisen laskeutumiseen Kuuhun.

Apollo 8:n laukaisu

Astronauttien ottama kuva irroitetusta kantoraketin 3. vaiheesta nimeltään S-IVB

Apollo 8:n ottama kuva Maasta

Komentomoduuli USS Yorktownin kannella 27. joulukuuta 1968

[muokkaa] Lähteet

• Gatland, Kenneth & Arthur C Clarke: Kohti avaruutta, Avaruuden valloituksen historia. Suom. Pertti Jotuni. Hämeenlinna: Karisto, 1982. ISBN 951-23-1896-2.

• Lagerstedt, Ilpo: Rakettimiehiä, kilpajuoksu Kuuhun. Hämeenlinna: Karisto, 2008. ISBN 978-951-23-5018-6.

[muokkaa] Viitteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Apollo 8 Wikimedia Commonsissa.
• YLE Elävä arkisto: Apollo 8:n joululento 1968