S-IVB

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
S-IVB
S-IVB-206 jota käyteettiin Skylab 2 -lentoon
S-IVB-206 jota käyteettiin Skylab 2 -lentoon
Valmistaja Douglas
Maa Yhdysvallat
Korkeus 17,8 m
Halkaisija 6,6 m
Massa 119,9 kkg
Käyttökohde Saturn IB (toinen vaihe)
Saturn V (kolmas vaihe)
Moottori 1 kpl J-2
Työntövoima 1,001 MN
Ajoaine LOX/LH2
Ajoaika 475 s

S-IVB (joskus S4b, lausutaan "ess four bee") oli Saturn V -kantoraketin kolmas rakettivaihe ja Saturn IB: toinen vaihe. Douglas Aircraft Companyn rakentamassa vaiheessa oli yksi J-2 -rakettimoottori. Kuulennoilla sitä käytettiin kahdesti, ensin Maan kiertoradalle nousun lopussa ja toisen kerran trans lunar injectionissa (TLI) kohti Kuuta.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

S-IV/S-IVB:n kolme versiota.
Poikkileikkauspiirros Saturn V:n S-IVB -vaiheesta

S-IVB kehitettiin Saturn I -raketin ylävaiheesta S-IV:stä ja se olikin Saturn V:n vaiheista ensimmäisenä suunniteltu. S-IV käytti kuuden moottorin klusteria, mutta samaa polttoainetta kuin yksimoottorinen S-IVB eli nestevetyä ja nestehappea. Se suunniteltiin aluksi ehdotetun C-4 raketin neljäs vaihe, siitä nimi S-IV.

11 yritystä jätti ehdotelman päärakentajaksi 1960-02-291. maaliskuuta 1960 mennessä. -04-1919. huhtikuuta NASAn johtaja T. Keith Glennan pääti myöntää sopimuksen Douglas Aircraft Companylle. Convair tuli kilvassa niukaisti toiseksi, mutta Glennan ei halunnut mahdollistaa Convairille monopolia nestevetyraketeissa, sillä Convair oli jo rakentamassa Centaur-rakettivaihdetta. Lopulta Marshall Space Flight Center päätti käyttää Apollossa C-5 rakettia, joka myöhemmin nimettiin Saturn V:ksi. Siinä olisi vain kolme vaihetta ja viimeisenä vaiheena paranneltu S-IVB, jossa olisi vain yksi J-2 -moottori klusterin sijaan. Douglas sai sopimuksen S-IVB:hen, koska se oli lähellä S-IV:tä. Samaan aikaan päätettiin rakentaa C-IB -raketti (myöhemmin Saturn IB), joka käyttäisi S-IVB:tä toisena vaiheena ja jolla voitaisiin testata Apollo-avaruusalusta Maan kiertoradalla.

Douglas rakensi kaksi erilaista versiota S-IVB;stä, 200-sarjan ja 500-sarjan. 200-sarjaa käytettiin Saturn IB;ssä ja se erosi 500:sta siten, että siinä ei ollut kartiomaista levenevää välivaihetta ja siinä oli vähemmän heliumia paineistukseen sillä sen ei tarvinnut käynnistyä uudestaan.

200-sarjassa oli kolme kiinteän polttoaineen apurakettia S-IB -vaiheesta eroamiseksi toisin kuin 500-sarjassa, jos oli vain kaksi rakettia. 200-sarjassa ei ollut apumoottoreita, joita tarvittiin 500-sarjassa ullage-moottoreiksi ennen J-2 -moottorin toista käynnistämistä varten.

S-IVB kuljetti 72 700 litraa LOX:ia ja 229 000 litraa LH2:a. Käyttämättömästä S-IVB:stä tehtiin runko Skylab-avaruusasemalle.

Apollo 13:n, Apollo 14:n, Apollo 15:N, Apollo 16:n ja Apollo 17:n S-IVB ohjattiin törmäämään Kuuhun Kuun ytimen tutkimiseksi seismisillä mittauksilla.

Ehdotettu Earth Departure Stage (EDS) ja Ares I -raketin toinen vaihe muistuttavat S-IVB -vaihetta. Molemmat käyttävät paranneltua J-2 -moottoria (J-2X -sarja). Ares I:n toinen vaihe myös tekeen saman kuin 500-sarja, viimeisteleen kiertoradalle pääsyn ja lähettää avaruusaluksen kohti Kuuta.

Rakennetut vaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

200 Series
Sarjanumero Käyttö Laukaisupäivä Nykyinen sijainti
S-IVB-S Staattinen testikappale
S-IVB-F Laitteistojen testauskappale
S-IVB-D 1965 Marshall Space Flight Centerin toimitettu dynaaminen testikappale U.S. Space & Rocket Center, Huntsville, Alabama
S-IVB-T peruutettu joulukuussa 1964
S-IVB-201 AS-201 1966-02-2626. helmikuuta 1966
S-IVB-202 AS-202 1966-08-2525. elokuuta 1966
S-IVB-203 AS-203 1966-07-055. heinäkuuta 1966
S-IVB-204 Apollo 5 1968-01-2222. tammikuuta 1968
S-IVB-205 Apollo 7 1968-10-1111. lokakuuta 1968
S-IVB-206 Skylab 2 ]1973-05-2525. toukokuuta 1973
S-IVB-207 Skylab 3 1973-07-2828. heinäkuuta 1973
S-IVB-208 Skylab 4 1973-11-1616. marraskuuta 1973
S-IVB-209 Skylab Rescue Kennedy Space Center
S-IVB-210 Apollo Soyuz Test Project 1975-07-1515. heinäkuuta 1975
S-IVB-211 käyttämätön U.S. Space & Rocket Center, Huntsville, Alabama
S-IVB-212 muunnettiin Skylab-avaruusasemaksi 1973-05-1414. toukokuuta 1973
500 Series
Sarjanumero Käyttö Laukaisupäivä Nykyinen sijainti
S-IVB-501 Apollo 4 1967-11-099. marraskuuta 1967
S-IVB-502 Apollo 6 1968-04-044. huhtikuuta 1968
S-IVB-503 Tuhoutui testauksessa
S-IVB-503N Apollo 8 1968-12-2121. joulukuuta 1968 Auringon kiertorata
S-IVB-504 Apollo 9 1969-03-033. maaliskuuta 1969 Auringon kiertorata
S-IVB-505 Apollo 10 1969-05-1818. toukokuuta 1969 Auringon kiertorata
S-IVB-506 Apollo 11 1969-07-1616. heinäkuuta 1969 Auringon kiertorata
S-IVB-507 Apollo 12 1969-11-1414. marraskuuta 1969 Auringon kiertoradalla; Arvallaan löytyneen asteroidina 2002 ja annettiin tunnus J002E3
S-IVB-508 Apollo 13 1969-04-1111. huhtikuuta 1969 Kuunpinnalla*
S-IVB-509 Apollo 14 1971-01-3131. tammikuuta 1971 Kuunpinnalla*
S-IVB-510 Apollo 15 1971-07-2626. heinäkuuta 1971 Kuunpinnalla*
S-IVB-511 Apollo 16 1972-04-1616. huhtikuuta 1972 Kuunpinnalla*
S-IVB-512 Apollo 17 1972-12-077. joulukuuta 1972 Lunar surface*
S-IVB-513 Apollo 18 (peruutettu) - Johnson Space Center
S-IVB-514 käyttämätön Kennedy Space Center
S-IVB-515 muunnettiin vara-Skylabiksi National Air and Space Museum

(* Katso Luettelo keinotekoisista kohteista kuussa sijaintia varten.)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]