Apollo 13

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo avaruuslennosta. Elokuvaa käsittelee artikkeli Apollo 13 (elokuva).
Apollo 13
Lennon logo
Apollo 13 insignia
Tietoja lennosta
Lennon nimi: Apollo 13
Kutsunimet: Komentomoduulin nimi:
Odyssey
Kuumoduulin nimi:
Aquarius
Miehistön
määrä:
3
Laukaisu: 11. huhtikuuta 1970
19:13:00 UTC
Kennedy Space Center,
LC 39A
Kuun ohilento: 15. huhtikuuta 1970
00:21:00 UTC
254,3 km Kuusta
400 171 km Maasta
Laskeutuminen
maahan:
17. huhtikuuta 1970
18:07:41 UTC
21°38'2"S - 165°21'42"W
Lennon kesto: 5 pv 22 t 54 min 41 s
Kierroksia
Kuun ympäri:
0
Massa (kg): Komentomoduuli: 28 945
Kuumoduuli: 15 235
Miehistö
Apollo 13:n miehistö: James A. Lovell, John L. Swigert, Fred Haise

Lovell, Swigert, Haise
Apollo 13:n miehistö
Edellinen lento:

Apollo 12

Seuraava lento:

Apollo 14

Apollo 13 oli Yhdysvaltain Apollo-ohjelman avaruuslento. Sen oli tarkoitus olla kolmas Kuuhun laskeutunut lento. Sen sijaan lennosta tuli kuuluisa vakavan ja miehistön henkeä uhanneen teknisen vian vuoksi. Ongelmista huolimatta lento pääsi palaamaan Maahan.

Laukaisu tapahtui 11. huhtikuuta 1970 19:13:00 UTC (13:13 Floridan aikaa) Kennedy Space Centeristä. Paluu tapahtui 17. huhtikuuta 1970 18:07:41 UTC. Lennon kesto oli 5 päivää, 22 tuntia, 54 minuuttia ja 41 sekuntia.

Aluksen komentomoduulia kutsuttiin nimellä Odyssey ja kuumoduulia nimellä Aquarius.

Miehistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alun perin komentomoduulin pilotiksi kaavailtiin Ken Mattinglyä, mutta hänet jouduttiin korvaamaan Jack Swigertillä vain kolme päivää ennen laukaisua. Mattingly oli altistunut tuhkarokkovirukselle, ja koska hänellä ei ollut immuniteettia kyseiselle sairaudelle, hänen pelättiin voivan sairastua kesken kuulennon. Altistuksesta huolimatta Mattingly ei kuitenkaan sairastunut, ja hän oli myöhemmin Apollo 16 -lennon komentomoduulin pilotti.

Onnettomuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vahingoittunut huoltomoduuli irrotuksen jälkeen.
Astronauttien osittain uudelleen rakentama ilmanpuhdistusjärjestelmä

Apollo 13:n huoltomoduulin toinen happitankki räjähti aluksen ollessa 321 680 kilometrin päässä Maasta. Maasta oli annettu pyyntö käynnistää happisäiliön sekoitus, mutta vika sekoittimen moottorin johdoissa sai aikaan kipinöintiä, joka puolestaan räjäytti koko säiliön. Miehistön kuuluisa hätäsanoma maa-asemalle oli: ”Okay, Houston, we’ve had a problem here." Jolloin maasta vastattiin: "This is Houston, say again please", Apollosta vastattiin: "Houston we have a problem.", josta on sitemmin tullut kuuluisa sitaatti.

Onnettomuuden johdosta miehistön oli hylättävä suunnitelma Kuuhun laskeutumisesta ja jatkettava ns. vapaan paluun rataa (free return trajectory), joka vain kiertäisi Kuun tämän vetovoiman lingotessa aluksen takaisin kohti Maata (ns. linkorata, sling-shot). Koska Apollo 13:n komentomoduuli Odyssey oli lähes kokonaan toimintakyvytön, astronauttien piti käyttää kuumoduuli Aquariusta asuinpaikkana ja ”pelastusveneenä” matkalla kotiin. Nelipäiväinen paluumatka oli kylmä, epämiellyttävä ja jännittynyt, sillä myös kuumoduulin virrankulutus täytyi säätää minimiin, minkä vuoksi muun muassa lämmitys- ja navigointilaitteet sammutettiin. Vain radioyhteys Maahan sekä ilmaa kierrättävä tuuletin jätettiin päälle, mikä laski alusten yhteisen virrankulutuksen vain 7 ampeeriin.

Kuumoduulin ilmanpuhdistimen suotimet eivät kestäneet koko paluulennon aikaa, koska niitä ei ollut suunniteltu niin pitkään käyttöön. Komentomoduulin suuremmat ja tehokkaammat suotimet puolestaan eivät sellaisinaan mahtuneet kuumoduulin laitteistoon. Lennonjohdon täytyi kehittää ennätysajassa menetelmä, jonka avulla miehistö saattoi mukanaan olleilla sangen vähäisillä tarvikkeilla kytkeä suuret suodattimet järjestelmäänsä. Apollo 13 osoitti Apollo-ohjelman kyvyn kohdata suuria vaikeuksia ja voivan silti palauttaa miehistön takaisin elossa. Suuri ansio tästä tosin lankeaa lennonjohdon päällikölle Eugene Kranzille, jonka järkkymätön tahto ja usko onnistumiseen pakotti miehet venymään yli rajojensa ja lopulta onnistumaan toivottomana pidetyssä tehtävässä.kenen mukaan? Hänestä tulikin NASAn johtaja eläkkeelle jäämiseensä asti.

Haise ei lentänyt enää Apollo 13 -lennon jälkeen avaruudessa. Hän kuitenkin suoritti vuonna 1977 viisi lähestymis- ja laskeutumiskoelentoa Edwardsin lentotukikohdassa testisukkulana käytetyn avaruussukkula Enterprisen komentajana. Haise erosi NASAsta 1979. Apollo 13 oli myös Lovellin ja Swigertin viimeinen avaruuslento.

Elokuva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fred Haise, John Swigert ja James Lovell avaruuslennon jälkeisessä lehdistötilaisuudessa.

James Lovellin ja Jeffery Klungerin kirjan Lost Moon pohjalta tehtiin vuonna 1995 elokuva Apollo 13, jossa James Lovellia esitti Tom Hanks ja lennonjohdon päällikköä Gene Kranzia Ed Harris.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]