Apollo 1

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Apollo 1:n miehistö Grissom, White ja Chaffee.

Apollo 1 on Apollo-avaruusohjelmassa Apollo/Saturn 204 (AS-204):lle annettu nimi sen jälkeen kun se oli tuhoutunut harjoituksessa sattuneessa tulipalossa 27. tammikuuta 1967. Onnettomuudessa kuolivat lennolle valitut astronautit komentaja Virgil Grissom, vanhempi ohjaaja Edward White ja ohjaaja Roger B. Chaffee. Tulipalo syttyi luultavasti viallisten sähköjohtojen takia. Se levisi aluksessa räjähdysmäisen nopeasti, koska alus oli paineistettu puhtaalla hapella, ja aluksessa oli paljon palavia muoveja. Miehistön avaruuspuvut olivat palavaa ainetta. Koska aluksen luukku oli hidas avata, miehistö ehti palaa pahoin ja tukehtua savuun ennen palon sammumista ja pelastusmiehistön saapumista alukseen muutaman minuutin kuluttua.

[muokkaa] Apollo 1:n tulipalo

Apollo 1:n miehistö menehtyi tuhoisassa tulipalossa
Apollo 1:n komentomoduulin hiiltynyt sisus palon jälkeen. Miehistö ei olisi ehtinyt avata luukkua paetakseen, koska tämä olisi ollut hidas toimenpide.

Miehistön Grissom, White ja Chaffee oli tarkoitus lentää ensimmäisellä Apollo-aluksen koelennolla Maata kiertävällä radalla. Onnettomuuden tapahtuessa lennon miehistö oli komentomoduulin sisällä harjoittelemassa lähtölaskentaa. Apollo-alus oli polttoaineistamattoman Saturn IB -raketin alla lähtöalustalla. Lähtölaskennassa oli tapahtunut ongelmia; viive ja radioyhteyden katkeaminen.

Kymmenen sekuntia ennen palon alkua aluksen sähkölaitteissa näkyi jännitepiikki. Kello 6:31.04 miehistö huomasi muovisen ohjaustaulun palavan, ja 10 sekunnin kuumeisen liikehdinnän jälkeen miehet päättivät pyrkiä aluksesta ulos, koska palo oli levinnyt pahaksi. Chaffee huusi: "We've got a bad fire! Let's get out! We're burning up! We're on fire! Get us out of here!" -- "Meillä on paha tulipalo! Mennään ulos! Palamme! Olemme tulessa! Päästäkää meidät ulos täältä!". Pian tämän jälkeen aluksesta tullut lähetys loppui tuskanhuutoon. Huutaja oli ehkä radioyhteydessä ollut ohjaaja.[1] Pian myös aluksen telemetrialähetys katkesi.

Miehistö ei voinut paeta, koska paineistetun moduulin sisäänpäin avautuvan luukun avaaminen olisi kestänyt 90 sekuntia. He kuolivat noin 15 sekunnissa savuun ja palamiseen. Pian kapseli ylipaineistui savukaasuista ja palo sammui. Kun pelastusmiehistö avasi kapselin viiden minuutin kuluttua, he eivät aluksi olleet löytää astronautteja. Palo oli sulattanut astronauttien nailoniset avaruuspuvut. Kahden astronautin ruumis oli erittäin pahoin palanut. Ei tiedetä, miten pahasti astronautit ehtivät palaa ennen tukehtumistaan savuun. Kuoleman uskotaan tulleen 30 sekunnissa palon alusta.

Onnettomuuden aiheutti luultavasti sähköjärjestelmässä tapahtunut kipinöinti (aluksen lattiassa ollut materiaali oli helposti palavaa ainetta), jota seurasi nopea palaminen aluksen puhdasta happea sisältäneessä ilmassa. Mahdolliseksi syyksi on väitetty erään johtimen tyvessä ollutta paljasta kohtaa, jonka lähellä kulki hieman vuotava jäähdytysnesteputki.

Onnettomuus johti muun muassa palamattomien avaruuspukujen käyttöönottoon, happiseoksen muutokseen ja aluksen johdotuksen korjaamiseen.

Alkuperäisen suunnitelman mukaan Apollo 1:n lähdön piti olla 21. helmikuuta 1967 ja paluun 7. maaliskuuta 1967. Palopaikalla on nykyisin kaksi muistolaattaa.

[muokkaa] Lähteet

Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet

Muuttujat
Toiminnot
Valikko
Osallistuminen
Tulosta tai vie
Työkalut
Muilla kielillä