Apollo 17

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Harrison Schmitt suuren kivenlohkareen vieressä.

Apollo 17 oli viimeinen amerikkalaisten tekemistä kuulennoista Apollo-ohjelmassa. Se on toistaiseksi viimeinen Kuuhun laskeutunut miehitetty avaruuslento. Kuulennolla oli ensi kertaa mukana tiedemies, geologi Harrison Schmitt, ja lennolla tehtiinkin pitkiä laajoja alueen tutkimuksia. Laskeutumispaikaksi valittiin Kirkkauden meren reunalla oleva syvä Taurus-Littrowin laakso, josta toivottiin löydettävän Kuussa harvinaista tuliperäistä kiveä. Astronautit löysivätkin eräästä paikasta harvinaista oranssia hiekkaa, joka saattaa olla tuliperäistä.

Apollo 17[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuumoduulin nousuosan nousu Kuusta kuuauton TV-kameran kuvaamana.

Apollo 17 oli yhdestoista miehitetty Apollo-avaruusohjelman lento ja kuudes, joka laskeutui Kuuhun. Apollo 17 oli ensimmäinen Apollo-ohjelmassa, joka laukaistiin yöllä ja viimeinen toteutunut Apollo-lento. Laukaisu tapahtui 7. joulukuuta 1972 kello 05.33.00 UTC Kennedy Space Centeristä. Kuussa vietetty aika oli 74 tuntia, 59 minuuttia ja 40 sekuntia. Laskeutuminen tapahtui 19. joulukuuta 1972 kello 19.24.59 UTC. Lennon kokonaisaika oli 12 päivää, 13 tuntia, 51 minuuttia ja 59 sekuntia. Kuumoduuli Challenger laskeutui Kuuhun syvään Taurus-Littrown laaksoon 11. joulukuuta 1972 kello 19.54.57 UTC.

Alue oli geologisesti kiinnostava Taurus-Littrow-muodostuma. Miehistön ALSEP-aseman mittauksista vahvistettiin aiemmin saatu tieto, jonka mukaan Kuun pintakerroksen ylimmät 30 senttiä eristivät sekä auringon aiheuttaman kuumenemisen päivällä että jäähtymisen yöllä[1]. Toisella kuukävelyllä astronautit ajoivat noin tunnin ajan länteen, 6,5 km päähän kuumoduulista. Paluumatkalla astronautit löysivät yllättäen oranssia lasimaista ainetta. Toisella pitkällä ajoretkellä ajettiin pohjoisten vuorten juurelle. Kuuautolla ajettiin yhteensä 30 km. Kuussa liikuttiin 25 tuntia, mikä oli pisin Kuussa vietetty aika. Astronautit toivat noin 120 kilogrammaa kiviä Maahan. Näytteitä otettiin muun muassa suurista kivenlohkareista[2].

Lennon komentaja Cernan kertoi eräässä haastattelussa piirtäneensä viimeksi ennen kuun pinnalta poistumistaan tyttärensä Ashleyn nimen kuun tomuun. Hän sanoi sitä "surkean pieneksi hyvitykseksi siitä, että oli laiminlyönyt perhettään avaruuslentojen takia".lähde?

Miehistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Apollo 17 miehistö: Schmitt, Cernan ja Evans
Apollo 17:n ottama kuuluisa kuva maapallosta –- "Sininen marmorikuula"

Kuukävely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

EVA - Extra-vehicular Activity

  • Cernan ja Schmitt - EVA 1
    • EVA 1 alkoi: 11. joulukuuta 1972 23.54.49 UTC
    • EVA 1 päättyi: 12. joulukuuta 07.06.42 UTC
    • Kesto: 7 tuntia, 11 minuuttia ja 53 sekuntia
  • Cernan ja Schmitt - EVA 2
    • EVA 2 alkoi: 12. joulukuuta 1972 23.28.06 UTC
    • EVA 2 päättyi: 13. joulukuuta 07.05.02 UTC
    • Kesto: 7 tuntia, 36 minuuttia ja 56 sekuntia
  • Cernan ja Schmitt - EVA 3
    • EVA 3 alkoi: 13. joulukuuta 1972 22.25.48 UTC
    • EVA 3 päättyi: 14. joulukuuta 05.40.56 UTC
    • Kesto: 7 tuntia, 15 minuuttia ja 8 sekuntia

Avaruuskävely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Evans - EVA 4
    • EVA 4 alkoi: 17. joulukuuta 1972 20.27.40 UTC
    • EVA 4 päättyi: 17. joulukuuta 21.33.24 UTC
    • Kesto: 1 tunti, 5 minuuttia ja 44 sekuntia

Evans suoritti avaruuskävelyn aluksen ulkopuolella paluumatkalla Maahan.

Paluulaskeutuminen Maahan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Komentomoduuli America laskeutui 650 km lounaaseen Samoansaarista, vain noin 640 m ohi oletetun laskeutumispisteen. Miehistöä odottanut USS Ticonderoga oli sijoittunut 6,5 km laskeutumiskohdasta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Westman: Vanha ja uusi Kuu, s. 144
  2. Whitehouse: Kuun elämänkerta, s. 266

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]