Apollo 11

Wikipedia

Apollo 11

Lennon tunnus
Lennon tilastotiedot
Lennon nimi:	Apollo 11
Komentoalus:	CM-107
Huolto-osa:	SM-107
Kuumoduuli:	LM-5
Kantoraketti:	Saturn V SA-506
Kutsukoodi:	Komentomoduuli: Columbia Kuumoduuli: Eagle
Miehistön määrä:	3
Lähtöalusta:	Kennedy Space Center, Florida LC 39A
Laukaisu:	16. heinäkuuta 1969 13:32:00 UTC Kennedy Space Center, Florida LC 39A
Kuuhun laskeutuminen:	20. heinäkuuta 1969 20:17:40 UTC Rauhallisuuden meri 0° 40' 26.69" P, 23° 28' 22.69" I [1] (perustuu IAUn Mean Earth Polar Axis -koordinaatistoon)
Kuukävelyn kesto:	2 h 31 min 40 s
Aika kuun pinnalla:	21 h 36 min 20 s
Kuunäytteiden massa:	21,55 kg
Laskeutuminen Maahan:	24. heinäkuuta 1969 16:50:35 UTC 13°19′N 169°9′W
Lennon kesto:	195 h 18 min 35 s
Aika Kuun kiertoradalla:	59 h 30 min 25,79 s
Massa:	CSM: 30 320 kg LM: 16 448 kg
Miehistön kuva
Armstrong (vas.), Collins ja Aldrin
Navigation
Edellinen lento Seuraava lento Apollo 10 Apollo 12

Apollo 11 oli ensimmäinen avaruuslento, jolla ihminen laskeutui Kuuhun. Siihen liittyivät ensimmäiset kuukävelyt. Lennon tarkoituksena oli näyttää maailmalle Yhdysvaltain etevyys avaruuskilvassa Neuvostoliiton kanssa, ja aloittaa Kuun tieteellinen tutkimus.

Kuuhun lentänyt monesta osasta koostuva Apollo-avaruusalus laukaistiin kolmivaiheisella Saturnus V-kantoraketilla ensin Maata kiertävälle radalle. Sitten kolmas vaihe kiihdytti komento- ja huoltoaluksen yhdistelmän kohti Kuuta. Astronautit jarruttivat alusyhdistelmän Kuun kiertoradalle, ja sitten kuualus Kotka laskeutui Kuuhun.

Lennolla oli mukana kaikkiaan kolme Yhdysvaltain astronauttia.

Kuuhun laskeutuivat lennon komentaja Neil Armstrong ja Edwin "Buzz" Aldrin. Kolmas astronautti Michael Collins pysytteli samaan aikaan Kuun kiertoradalla komentomoduulissa.

Kuuhun laskeutumisessa oli ongelmia, kun alus oli ajautunut muutamia kilometrejä pois kurssistaan.

Neil Armstrong astui ensimmäisenä ihmisenä vieraalle taivaankappaleelle 1969-07-2121. heinäkuuta 1969 kello 02.56 (UTC).

Paluu Maahan onnistui, ja astronautit joutuivat kuubakteerien pelossa lennon jälkeen kolmeksi viikoksi karanteeniin.

Sisällysluettelo 1 Apollo-ohjelma 2 Kohti Kuuta 3 Kuun kertoradalla 4 Laskeutuminen 5 Kuukävely 6 Paluu 7 Apollo 11:n laskeutumispaikka 8 Lauseita 9 Galleria 10 Miehistö 11 Ajankohta 12 Aiheesta muualla 13 Katso myös 14 Lähteet 14.1 Kirjat 14.2 Lehdet 15 Viitteet

[muokkaa] Apollo-ohjelma

Varsinaista kuulentoa oli valmisteltu aikaisemmilla Apollo-lennoilla, ja Apollo 11 oli Apollo-ohjelman viides miehitetty lento. Aikaisemmista miehitetyistä Apollo-lennoista kaksi oli käynyt Kuun lähellä. Apollo 8 kävi ensimmäisenä miehitettynä aluksena Kuun kiertoradalla, ja Apollo 10 -lennolla testattiin kuualusta Kuun kiertoradalla matalimmillaan 15 kilometrin päässä Kuun pinnasta.

[muokkaa] Kohti Kuuta

Apollo 11:n laukaisu Cape Canaveralista onnistui. Saturnus V-kantoraketin kaksi ensimmäistä vaihetta putosivat mereen, kun olivat täyttäneet tehtävänsä. Kolmas rakettivaihe S-IVB paloi hetken aikaa ja nosti astronautit aluksineen Maan kiertoradalle. Nyt kolmas rakettivaihe, kuualus ja komento/huoltoalus kiersivät Maata. Kuualus oli paketoituna komento/huoltoaluksen ja kolmannen rakettivaiheen väliseen kartioon. Sitten kolmas rakettivaihe kiihdytti aluksen kohti Kuuta. Tämän jälkeen komento- ja huoltoalus CSM (Command/Service Module) irtautui kolmannesta vaiheesta, kääntyi ympäri ja telakoi kolmannen vaiheen itseensä. Niinpä kolmannen rakettivaiheen ja Kuuhun menevän aluksen tiet erosivat.

Hämähäkkimäinen nousu- ja laskuosasta koostuva kuualus, LM (Lunar Module) oli nimeltään Kotka, Eagle.

[muokkaa] Kuun kertoradalla

Kuun takana alus jarrutti kiertoradalle, joka oli hieman yli 100 km korkeudessa Kuun pinnasta ja suurin piirtein päiväntasaajan tasossa.

Laskeutumispaikaksi oli valittu Kuun päiväntasaajan lähellä oleva melko tasainen alue, niin sanottu Rauhallisuuden meri, joka on muinainen basalttitasanko. Muutamaa tuntia ennen laskeutumista varsinainen kuualus Kotka (engl. Eagle) irtaantui Michael Collinsin ohjaamasta komentoalus Columbiasta. Alus lensi aluksi vaakasuorasti 1 500 m/s vauhtia Kuun pinnan yllä. Alkoi pehmeä jarrutus kohti Kuun pintaa. Alus liukui loivasti Kuun pinnan yllä ja vajosi hitaasti alaspäin. Armstrong ilmoitti, että "Kotkalla on siivet"^[1]. Irtaantumisen jälkeen tuli ongelmia, kun telakointitutka oli päällä. Aluksen tietokone hälytti virheestä, ja Armstrong kytki telakointitutkan pois^[2]. 3 tunnin kuluttua komentoalus Columbiasta irtautumisen jälkeen kuualus Kotka oli 15 km korkeudessa. Silloin Armstrong huomasi, että Kuun kraatterit lipuivat näkyviin kaksi sekuntia laskettua aiemmin^[3][4]. Armstrong sanoi "menee vähän pitkäksi". Tällöin alus oli laskeutumassa 3 km aiotun paikan taakse. 12 km korkeudessa Armstrong käänsi aluksen niin, että laskeutumistutka sai kaiun Kuun pinnasta^[5].

[muokkaa] Laskeutuminen

Laskeutuminen merkitsi teknisesti sanoen aluksen nopeuden pientämistä nollaan pystysuunnassa, pituussuunnassa ja sivusuunnassa Kuun pinnan lähellä. Laskeutumista ohjasi tietokone, joka on nykymittapuun mukaan hidas ja kömpelö. Kun laskeutuminen eteni, Aldrin huomasi että alusta ohjaava tietokone alkoi näyttää korkeuslukemia väärin verrattuna tutkan suoraan astronauteille antamiin lukemiin. Tutka ilmoitti kuualuksen olevan 880 m tietokoneen laskelmia alempana. Tämäkin tarkoitti sitä, että kuualus oli ajautunut pois kurssistaan. Aldrin yritti syöttää tietokoneeseen käsin tutkan antaman korkeuslukeman. Armstrong säikähti, kun tietokone välkytti keltaisella harjoituksesta tuntematonta virhekoodia 1202^[3]. Tietokone oli ylikuormittunut. Houstonissa keskusteltiin tilanteesta, ja lennonohjaaja Steve Bales antoi silti luvan jatkaa laskeutumista, aina kun kone hälytti virheestä. Noin 2 km korkeudessa alus käännettiin pystyyn jalat kohti Kuun pintaa^[4]. Tietokone näytti virhekoodia 1202 silloin tällöin 3–4 minuutin ajan, ja sitten näytölle ilmestyi toinen tuntematon koodi 1201. Noin 1 500 m korkeudessa alus putosi 30 metriä sekunnissa. Armstrong kokeili käsiohjausta, antaen tietokoneen jatkaa. 1 000 metrissä alus putosi yhä kovalla vauhdilla, 21 m/s. Hälytysten lopussa kuualus oli 300 m korkeudessa. Armstrong huomasi, että tietokone ohjasi alusta kohti kiviä täynnä olevaa jalkapallokentän kokoista kraatteria^[3][4]. Armstrong totesi: "melko kivikkoinen alue"^[6]. Armstrong jätti lauseen kesken "Aion siirtyä..." (käsiohjaukseen)^[6]. Armstrongin oli pakko siirtyä käsiohjaukseen, ja lentää lohkareiden yli pysyen samalla korkeudella. Tämä kulutti vähäisiä polttoainevaroja. Aldrin luki korkeusarvoja. 106 m korkeudessa oli polttoainetta vain 8 %. 60 m korkeudessa Armstrong huomasi, että hänen valitsemansa laskeutumispaikka oli väärä. Laskeutumispaikkaa ei meinannut löytyä, kaikkialla oli kiviä ja kuoppia. Alusta uhkasi murskautuminen Kuun pintaan, tai laskeutuminen liian epätasaiselle kohdalle, jossa alus voisi kaatua.

Lennonjohto oli huolissaan aluksen leijuessa pitkään Kuun pinnan yllä ja tuhlatessa viimeisiä laskeutumiseen varattuja polttoaineitaan. Lennonjohto ei kuullut aluksesta muutamaan minuuttiin mitään, kun Armstrong etsi laskeutumispaikkaa. 30 metrin korkeudessa oli polttoainetta vain 90 sekunnin ajoon, josta ilmoittava varoitusvalo syttyi. Tällöin Armstrong huomasi 60 x 60 m kokoisen tasaisen alueen, jonne saattoi laskeutua.

20 metrin korkeudessa Aldrin näki pinnalla kuualuksen varjon, joka kasvoi hitaasti. Lennonjohto sanoi että polttoainetta oli 60 sekunnin lentoa varten. Armstrong seisautti aluksen liikkeen eteenpäin hitaasti. Aldrin sanoi aluksen ajautuvan hieman oikealle. Laskeutuminen vaati myös sivuliikeen pysäyttämistä. Alus liikkui vielä hieman sivulle, kun korkeus oli 6 metriä. Polttoainetta oli vain 30 sekunnin lentoa varten. Aluksen moottorit puhalsivat nyt Kuun pintaan ja nostivat sieltä melkoisesti pölyä, mikä haittasi huomattavasti näkyvyyttä, ja Armstrong ohjasi alusta kohti Kuun pintaa lähes sokkona.

Pehmeä lasku onnistui, josta Aldrin ilmoitti "Kosketusvalo"^[7]. Nyt Armstrong sanoi kytkevänsä laskeutumismoottorin ohjauksen pois päältä: "Selvä. Moottori pysähtynyt. Komento – pois. Moottorin varaus – pois. Neljä- kolmetoista sisään."^[8]

Pian laskeutumisen jälkeen Armstrong ilmoitti lennonjohdolle: "Houston, täällä Rauhallisuuden meren tukikohta, Kotka on laskeutunut" (engl. "Houston, Tranquility Base here. The Eagle has landed.")

Kuumoduulin laskeutumisosaan jäi polttoainetta jäljelle alle 20 sekunnin ajoa varten.^[9][3]. Armstrongin pulssi oli laskeutumisen aikana 160^[2].

Tasaisen laskeutumispaikan löytäminen oli olennaista. Yli 12 asteen kulmaan laskeutuminen olisi ollut vaarallista, sillä turvallinen paluu vaati, että alus olisi lähes täysin pystyssä. Kuualus laskeutui 4 asteen kulmaan ja upposi noin sentin Kuun pintaan.

[muokkaa] Kuukävely

Katso myös: Ensimmäinen kuukävely

Aluksesta ulos katsellessaan astronautit huomasivat Kuun pinnan olevan omalla kolkolla tavallaan kaunis. Armstrong kuvaili ympärillä näkyvää maisemaa, missä oli erilaisia harmaan sävyjä riippuen suunnasta Aurinkoon nähden. Kraatterien reunat olivat jopa 7–8 metriä korkeita, ja näkyi monia 2–20 metrin läpimittaisia kraattereita. Pienemmät kraatterit olivat jopa muutaman sentin läpimittaisia. Lisäksi näkyi noin metrisiä kulmikkaita kivenlohkareita.

Astronautit saivat valvontakeskukselta luvan kävellä Kuun pinnalla, kun oli todettu kuualuksen olevan paluuseen sopivassa kunnossa. Astronautit halusivat kävellä Kuussa ennen suunniteltua nukkumista.

Armstrongin mieleen tulivat sopivat ensimmäiset sanat Kuun pinnalla. Aldrin kaatoi aluksessa viiniä pikariin, ja luki radioon Johanneksen evankeliumia. Kuualuksen ovi ei auennut heti laskeutumisen jälkeen, kun astronautit halusivat lähteä kuukävelylle Kuun pinnalle. Ongelma selvisi ja Armstrong sai lopulta avattua kuumoduulin oven. Insinöörit olivat ensin ajatelleet oven aukeavan itsestään, koska sisällä oli painetta ja ulkona taas ei. Astronautit eivät voineet rikkoa ovea, koska Kuusta palaaminen olisi muuttunut mahdottomaksi. Armstrongin saatua oven auki ei Buzz Aldrin uskaltanut ensin lähteä ovelta pois, koska pelkäsi sen juuttuvan kiinni.

Astuessaan Kuun pinnalle 1969-07-2121. heinäkuuta 1969 kello 02.56 (UTC) Armstrong lausui historialliset sanat:

»"Tämä on pieni askel ihmiselle, suuri harppaus ihmiskunnalle."
engl. "That's one small step for (a) man, one giant leap for mankind."»

Armstrongin mielestä Kuu oli jylhä, mutta kutsuva paikka. Armstrong olis halunnut kävellä kauas horisontin kukkuloille, mutta aikataulu ei antanut periksi.

Armstrong huomasi Kuussa liikkumisen helpommaksi kuin simulaattorissa, vaikka selkäreppu siirsi hieman painopistettä taakse. Hän painoi Kuun pienessä painovoimassa vain 26 kg^[3]. Kuupöly oli liukasta ja kävelyä oli suunniteltava muutamia askeleita eteenpäin. Kypärä lämpeni hieman auringonvalossa, ja piti välttää suoraan aurinkoon katsomista.

Armstrong otti lusikalla kuupölyä ja kiveä.

Jonkin ajan kuluttua Aldrin astui ulos kuualuksesta Armstrongin kuvatessa tapahtumaa Hasselblad-kameralla.

Astronautit huomasivat, että Kuussa saattoi liikkua hyppimällä kuin kenguru.

Sillä aikaa kun Armstrong ja Aldrin kävelivät Kuussa, kolmas astronautti Michael Collins kiersi Columbia-komentoaluksella Kuuta ja muun muassa otti kuvia Kuun pinnasta. Collins pelkäsi, että kuualus ei nousisikaan Kuun pinnalta, ja Armstrong ja Aldrin kuolisivat Kuuhun^[3].

Silloinen presidentti Nixon soitti Kuuhun. Astronautit pystyttivät Yhdysvaltain lipun Kuuhun suoristaen lipun vaakasuoralla tangolla.

Armstrong ja Aldrin asensivat kuunjäristystä mittaavan seismometrin ja laserheijastimen sisältämän EASEP-paketin Kuun pinnalle, samoin kuin Yhdysvaltain lipun. Astronautit pysyivät lähellä kuualusta, ja Armstrong kävi enimmillään 110 metrin päässä. Astonautit ottivat näytteitä kuukivistä.

Eräässä vaiheessa oltiin yhteydessä silloiseen Yhdysvaltain presidentti Nixoniin, joka suorassa lähetyksessä piti kuulentäjille rohkaisevan ja amerikkalaispatrioottisen puheen.

Hieman yli kahden tunnin kävelyn jälkeen astronautit palasivat valvontakeskuksen käskystä vastahakoisesti kuualukseen, missä nukkuivat ennen paluulentoa.

Avaruuspukuihin tarttunut kuupöly haisi kuin ruuti tai kostea tuhka^[10].

[muokkaa] Paluu

Herättyään astronautit lensivät kuumoduulin yläosalla eli nousuosalla Kuuta kiertävän komentoaluksen luo. Armstrong pelkäsi, ettei alus nousisi^[11]. Kaiken kukkuraksi Aldrin oli vahingossa rikkonut nousumoottorin katkaisijan, ja nousumoottorin katkaisijaa painettiin kynää apuna käyttäen. Tietokone ohjasi Kotkan yläosan nousua.

Tämän jälkeen komentoalus lähti paluulennolle kohti Maata. Raketti käynnistettiin Kuun kääntöpuolella.

Paluun aikana alus syöksyi suurella nopeudella Maan ilmakehään, sen lämpökilpi kuumeni hehkuvaksi ja jonkin ajan kuluttua alus leijui laskuvarjojen varassa Tyyneen valtamereen Wake saaren lähistölle. USS Hornetin pelastusmiehistö nouti astronautit ja kapselin merestä. Kuualuksen miehistö joutui kolmeksi viikoksi^[12] karanteeniin, koska Kuussa pelättiin mahdollisesti olevan Maassa tuntamattomia taudinaiheuttajia. Tämä pelko oli aiheeton. Miehistölle karanteeni oli pitkäveteinen^[3].

[muokkaa] Apollo 11:n laskeutumispaikka

Apollo 11:n laskeutumisalue Mare Tranquillitatiksen eli Rauhallisuuden meren eteläosassa noin 20 kilometriä Sabine D -kraatterista lounaaseen valittiin osaksi sen vuoksi, että miehittämättömät Ranger 8 - ja Surveyor 5 -laskeutujat sekä Lunar Orbiter -luotain olivat havainneet sen suhteellisen tasaiseksi alueeksi, joka ei todennäköisesti aiheuttaisi suuria ongelmia laskeutumiselle tai kuukävelylle.

[muokkaa] Lauseita

"That's one small step for (a) man, one giant leap for mankind."[2]
-Neil Armstrong

[muokkaa] Galleria

Apolo 11:n kantoraketin Saturnus V:n laukaisu.	Laukaisu kuvattuna huoltotornista.	Saturnus-Kantoraketti kipuaa kohti avaruutta. Huomaa tiivistymispilvi raketin keskellä.	Maa nousee Kuun kiertoradalta katsoen.
Kuualus Kuun kiertoradalla.	Aldrin kuualuksen sisällä.	Neil Armstrong laskeutuu tikkaita pitkin Kuuhun.	Aldrin tulossa ulos modulista. Armstrongin ottama kuva on hyvälaatuinen.
Apollo 11:n astronautin jalanjälki Kuussa.	Aldrin, laitteita ja kuualus.	Aldrin.	Aldrin ottaa laitteita LM:stä.
Maa kuualuksen yllä.	Apollo 11:n kuumodulin nousuosa Kuun kiertoradalla komentoalus Columbiasta kuvattuna.	Komentomoduli "Columbia" veteen molaskahduksen jälkeen.	Apollo 11:n komentomoduli "Columbia" Maahan paluun jälkeen.
Kuulennon miehistö karanteenissa.

[muokkaa] Miehistö

• Neil Armstrong – komentaja
• Michael Collins – komentomoduulin pilotti
• Buzz Aldrin – kuumoduulin pilotti

[muokkaa] Ajankohta

• Lähtö: 16. heinäkuuta 1969 13:32,00 UTC Kennedyn avaruuskeskuksesta
• Kotka irtosi Columbiasta: 20. heinäkuuta 1969 17:44,00 UTC
• Laskeutuminen Kuuhun: 20. heinäkuuta 1969 20:17,40 UTC Rauhallisuuden mereen
• Kuukävely:
  • Kotkan luukku avattiin: 21. heinäkuuta 1969 02:39,33 UTC
    • Armstrong poistui kuumoduulista: 02:51,36 UTC
    • Armstrong astui Kuun pinnalle: 02:56,15 UTC
    • Armstrong palasi kuumoduuliin: 05:09,00 UTC
    • Aldrin poistui kuumoduulista: 03:11,57 UTC
    • Aldrin astui Kuun pinnalle: 03:15,56 UTC
    • Aldrin palasi kuumoduuliin: 05:01,39 UTC
  • Kotkan luukku suljettiin: 21. heinäkuuta 1969 05:11,13 UTC
    • Kokonaisaika: 2 tuntia, 31 minuuttia, 40 sekuntia
  • Kokonaisaika Kuun pinnalla: 21 tuntia, 36 minuuttia, 20 sekuntia
• Kotka telakoitui takaisin Columbiaan: 21. heinäkuuta 1969 21:35,00 UTC
• Laskeutuminen Maahan: 24. heinäkuuta 1969 16:50,35 UTC
  • Kokonaisaika avaruudessa: 59 tuntia, 30 minuuttia, 25,79 sekuntia

[muokkaa] Aiheesta muualla

• The First Lunar Landing (englanniksi)

[muokkaa] Katso myös

• Ensimmäinen kuukävely
• Apollo-ohjelmaa koskevat huijaussyytökset
• Apollo 8
• Apollo 10
• Apollo 12

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Kirjat

• Arvi Arjatsalo: Kuulento Apollo 11 – nuortenkirja ihmisen ensimmäisestä kuukävelystä vuonna 1969. Otava, 1980.
• Juhani Westman: Vanha ja uusi Kuu. Ursan julkaisuja 55. Helsinki: Ursa, 1995. ISBN 951-9269-78-9.
• Rakettimiehiä, kilpajuoksu Kuuhun, Ilpo Lagerstedt, Karisto OY, Hämeenlinna 2008, ISBN 978-951-23-5018-6

[muokkaa] Lehdet

• Tieteen Kuvalehti 9/2009, "Ihminen valloitti Kuun" "Kuun pinnalla", artikkeli s.50. 11.6.2009.
• Tähdet ja avaruus 4/2009.

[muokkaa] Viitteet