Apollo 11

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Apollo 11
Lennon tunnus
Apollo 11 insignia.png
Lennon tilastotiedot
Lennon nimi: Apollo 11
Komentoalus: CM-107
Huolto-osa: SM-107
Kuumoduuli: LM-5
Kantoraketti: Saturn V SA-506
Kutsukoodi: Komentomoduuli:
Columbia
Kuumoduuli:
Eagle
Miehistön määrä: 3
Lähtöalusta: Kennedy Space Center, Florida
LC 39A
Laukaisu: 16. heinäkuuta 1969
13:32:00 UTC
Kennedy Space Center,
Florida
LC 39A
Kuuhun laskeutuminen: 20. heinäkuuta 1969
20:17:40 UTC
Rauhallisuuden meri
0° 40' 26.69" P,
23° 28' 22.69" I [1]
(perustuu IAUn
Mean Earth Polar Axis
-koordinaatistoon)
Kuukävelyn kesto: 2 h 31 min 40 s
Aika kuun pinnalla: 21 h 36 min 20 s
Kuunäytteiden massa: 21,55 kg
Laskeutuminen Maahan: 24. heinäkuuta 1969
16:50:35 UTC
13°19′N, 169°9′W
Lennon kesto: 195 h 18 min 35 s
Aika Kuun kiertoradalla: 59 h 30 min 25,79 s
Massa: CSM: 30 320 kg
LM: 16 448 kg
Miehistön kuva
Armstrong (vas.), Collins ja Aldrin
Armstrong (vas.), Collins ja Aldrin
Navigation
Edellinen lento Seuraava lento
Apollo 10 Apollo 12
Apollo 11 -astronautti Edwin Aldrin Kuussa tieteellisen laitteen vieressä. Taustalla kuumoduuli Eagle.

Apollo 11 oli ensimmäinen miehitetty avaruuslento, joka laskeutui Kuun kamaralle. Lento oli samalla Apollo-ohjelman viides miehitetty avaruuslento ja sen kolmas lento kuun kiertoradalle. Apollo 11 toteutti presidentti Kennedyn asettamat tavoitteet viedä ihminen vieraan taivaankappaleen pinnalle ennen vuotta 1970 ja voittaa toinen supervalta Neuvostoliitto avaruuskilvassa, ja aloittaa Kuun tieteellinen tutkimus.

Lento laukaistiin Cape Canaveralista 16. heinäkuuta 1969 mukanaan lennon komentaja Neil Armstrong, komentomoduuli Columbian ohjaaja Michael Collins ja kuumoduuli Eaglen ohjaaja Edwin "Buzz" Aldrin. Armstrong ja Aldrin laskeutuivat 20. heinäkuuta Kuuhun ja tekivät pian laskeutumisen jälkeen ensimmäisen kuukävelyn. Collins jäi komentomoduuliin Kuun kiertoradalle.[1]

Sisällysluettelo

[muokkaa] Apollo-ohjelma

Varsinaista kuulentoa oli valmisteltu aikaisemmilla Apollo-lennoilla, ja Apollo 11 oli Apollo-ohjelman viides miehitetty lento. Aikaisemmista miehitetyistä Apollo-lennoista kaksi oli käynyt Kuun lähellä. Apollo 8 kävi ensimmäisenä miehitettynä aluksena Kuun kiertoradalla, ja Apollo 10 -lennolla testattiin kuualusta Kuun kiertoradalla matalimmillaan 15 kilometrin päässä Kuun pinnasta.

[muokkaa] Kohti Kuuta

Apollo 11:n laukaisu Cape Canaveralista onnistui. Saturnus V-kantoraketin kaksi ensimmäistä vaihetta (S-IC ja S-II) putosivat tehtävänsä täytettyään mereen. Kolmas rakettivaihe S-IVB paloi hetken aikaa ja nosti astronautit aluksineen Maan kiertoradalle. Nyt kolmas rakettivaihe, kuualus ja komento/huoltoalus kiersivät Maata. Kuualus oli suojassa komento/huoltoaluksen ja kolmannen rakettivaiheen välisessä kartiossa. Sitten kolmas rakettivaihe kiihdytti aluksen kohti Kuuta. Tämän jälkeen komento- ja huoltomoduuli irtautui kolmannesta vaiheesta, kääntyi ympäri ja telakoi kuumoduulin itseensä. Niinpä kolmannen rakettivaiheen ja Kuuhun menevän aluksen tiet erosivat.

Hämähäkkimäinen nousu- ja laskuosasta koostuva kuualus, kuumoduuli, oli nimeltään Eagle ('kotka').

[muokkaa] Kuun kiertoradalla

Kuun takana alus jarrutti kiertoradalle, joka oli hieman yli 100 km korkeudessa Kuun pinnasta ja suurin piirtein päiväntasaajan tasossa.

Laskeutumispaikaksi oli valittu Kuun päiväntasaajan lähellä sijaitseva Rauhallisuuden meri, joka on melko tasainen basaltista koostuva alue. Muutamaa tuntia ennen laskeutumista varsinainen kuumoduuli Eagle irtaantui Michael Collinsin ohjaamasta komentoalus Columbiasta. Alus lensi aluksi vaakasuorasti 1 500 m/s Kuun yllä. Alkoi pehmeä jarrutus kohti Kuun pintaa. Alus liukui loivasti Kuun pinnan yllä ja vajosi hitaasti alaspäin. Armstrong ilmoitti, että "Kotkalla on siivet"[2]. Irtaantumisen jälkeen tuli ongelmia, kun telakointitutka oli päällä. Aluksen tietokone hälytti virheestä, ja Armstrong kytki telakointitutkan pois[3]. Kolmen tunnin kuluttua komentoalus Columbiasta irtautumisen jälkeen kuualus Eagle oli viidentoista kilometrin korkeudessa. Silloin Armstrong huomasi, että Kuun kraatterit lipuivat näkyviin kaksi sekuntia laskettua aiemmin[4][5]. Armstrong sanoi "menee vähän pitkäksi". Tällöin alus oli laskeutumassa kolme kilometriä aiotusta paikasta sivuun. Kahdentoista kilometrin korkeudessa Armstrong käänsi aluksen niin, että laskeutumistutka sai kaiun Kuun pinnasta[6].

[muokkaa] Laskeutuminen

Laskeutuminen merkitsi teknisesti sanoen aluksen nopeuden pienentämistä nollaan pystysuunnassa, pituussuunnassa ja sivusuunnassa Kuun pinnan lähellä. Laskeutumista ohjasi tietokone, joka on nykymittapuun mukaan hidas ja kömpelö. Kun laskeutuminen eteni, Aldrin huomasi että alusta ohjaava tietokone alkoi näyttää korkeuslukemia väärin verrattuna tutkan suoraan astronauteille antamiin lukemiin. Tutka ilmoitti kuualuksen olevan 880 m tietokoneen laskelmia alempana. Tämäkin tarkoitti sitä, että kuualus oli ajautunut pois kurssistaan. Aldrin yritti syöttää tietokoneeseen käsin tutkan antaman korkeuslukeman. Tietokone oli ylikuormittunut ja välkytti keltaisella harjoituksesta tuntematonta virhekoodia 1202[4]. Houstonissa keskusteltiin tilanteesta, ja lennonohjaaja Steve Bales antoi silti luvan jatkaa laskeutumista, aina kun kone hälytti virheestä.

Noin 2 km korkeudessa alus käännettiin pystyyn jalat kohti Kuun pintaa[5]. Tietokone näytti virhekoodia 1202 silloin tällöin 3–4 minuutin ajan, ja sitten näytölle ilmestyi toinen tuntematon koodi 1201. Noin 1 500 m korkeudessa alus putosi 30 metriä sekunnissa. Armstrong kokeili käsiohjausta, antaen tietokoneen jatkaa. 1 000 metrissä alus putosi yhä kovalla vauhdilla, 21 m/s. Hälytysten lopussa kuualus oli 300 m korkeudessa. Armstrong huomasi, että tietokone ohjasi alusta kohti kiviä täynnä olevaa jalkapallokentän kokoista kraatteria[4][5]. Armstrong totesi: "melko kivikkoinen alue"[7]. Armstrong jätti lauseen kesken "Aion siirtyä..." (käsiohjaukseen)[7]. Armstrongin oli pakko siirtyä käsiohjaukseen, ja lentää lohkareiden yli pysyen samalla korkeudella. Tämä kulutti vähäisiä polttoainevaroja. Aldrin luki korkeusarvoja. 106 m korkeudessa oli polttoainetta vain 8 %. 60 m korkeudessa Armstrong huomasi, että hänen valitsemansa laskeutumispaikka oli väärä, kaikkialla oli kiviä ja kuoppia. Alusta uhkasi murskautuminen Kuun pintaan, tai laskeutuminen liian epätasaiselle kohdalle, jossa alus voisi kaatua.

Lennonjohto oli huolissaan aluksen leijuessa pitkään Kuun pinnan yllä ja tuhlatessa viimeisiä laskeutumiseen varattuja polttoaineitaan. Lennonjohto ei kuullut aluksesta muutamaan minuuttiin mitään, kun Armstrong etsi laskeutumispaikkaa. 30 metrin korkeudessa oli polttoainetta vain 90 sekunnin ajoon, josta ilmoittava varoitusvalo syttyi. Tällöin Armstrong huomasi 60 × 60 m kokoisen tasaisen alueen, jonne saattoi laskeutua.

20 metrin korkeudessa Aldrin näki pinnalla kuualuksen varjon, joka kasvoi hitaasti. Lennonjohto sanoi että polttoainetta oli 60 sekunnin lentoa varten. Armstrong seisautti aluksen liikkeen eteenpäin hitaasti. Aldrin sanoi aluksen ajautuvan hieman oikealle. Laskeutuminen vaati myös sivuliikkeen pysäyttämistä. Alus liikkui vielä hieman sivulle, kun korkeus oli 6 metriä. Polttoainetta oli vain 30 sekunnin lentoa varten. Aluksen moottorit puhalsivat nyt Kuun pintaan ja nostivat sieltä melkoisesti pölyä, mikä haittasi huomattavasti näkyvyyttä, ja Armstrong ohjasi alusta kohti Kuun pintaa lähes sokkona. Aldrin ilmoitti "kosketusvalo", kun jokin laskutelineistä riippuvista 1,73 metriä pitkistä mitta-antureista osui Kuuhun.[8] Nyt Armstrong sanoi kytkevänsä laskeutumismoottorin ohjauksen pois päältä: "Selvä. Moottori pysähtynyt. Komento – pois. Moottorin varaus – pois. Neljä- kolmetoista sisään."[9]

Armstrong sammutti kuumoduulin moottorin vasta hyvin matalalla tai laskeutumisen jo tapahduttua. Armstrong ja Aldrin ovat kuvailleet laskeutumista pehmeäksi ja lähinnä paikalleen asettumiseksi, missä oli vaikeata huomata tarkkaa laskeutumishetkeä. Heidän ensimmäiset sanansa Kuusta olivat teknistä ammattikieltä.[10] Pian laskeutumisen jälkeen Armstrong ilmoitti lennonjohdolle: "Houston, täällä Rauhallisuuden meren tukikohta, Kotka on laskeutunut" (engl. "Houston, Tranquility Base here. The Eagle has landed.")

Tasaisen laskeutumispaikan löytäminen oli olennaista. Yli 12 asteen kulmaan laskeutuminen olisi ollut vaarallista, sillä turvallinen paluu vaati, että alus olisi lähes täysin pystyssä. Kuualus laskeutui 4 asteen kulmaan ja upposi muutamia tuumia Kuun pintaan. Kuumoduulin laskeutumisosaan jäi polttoainetta jäljelle alle 20 sekunnin ajoa varten.[11][4] Armstrongin pulssi oli laskeutumisen aikana 160.[3]

Armstrong on todennut olleensa hämmästynyt laskeutumisen jälkeen sammuttaessaan rakettimoottorin ja nähdessään, miten tomuhiukkaset lensivät säteittäisesti moottorin alta kaikkialle horisonttiin ja hävisivät välittömästi, aivan kuin moottori olisi ollut viikon sammutettuna.[12] Hän kuvaili ympärillä näkyvää maisemaa, missä oli erilaisia harmaan sävyjä riippuen suunnasta Aurinkoon nähden. Kraatterien reunat olivat jopa 7–8 metriä korkeita, ja näkyi monia 2–20 metrin läpimittaisia kraattereita. Pienemmät kraatterit olivat jopa muutaman sentin läpimittaisia. Lisäksi näkyi noin metrisiä kulmikkaita kivenlohkareita.

[muokkaa] Kuukävely

Pääartikkeli: Ensimmäinen kuukävely
Neil Armstrong kuualuksen vieressä.

Astronautit saivat valvontakeskukselta luvan kävellä Kuun pinnalla, kun oli todettu kuualuksen olevan paluuseen sopivassa kunnossa. Astronautit halusivat kävellä Kuussa ennen suunniteltua lepojaksoa. Kuumoduulin paineen laskeminen kesti suhteellisen kauan, ennen kuin he saivat avattua kuumoduulin luukun.[13]

Armstrong tuli ulos kuumoduulista käsiensä ja polviensa varassa jalat edellä laskeutumistikkaille Aldrinin antaessa hänelle ohjeita. Laskeutumistikkaat olivat kuumoduulin varjon puolella. Kulkiessaan tikkaita pitkin kuumoduulista alas Armstrong vapautti moduulin kyljestä MESAn (Modular Equipment Stowage Assembly), joka aktivoi TV-kameran. Tikkaiden alimmalta puolalta hän hyppäsi tikkaista kaksin käsin kiinni pitäen ensin kuumoduulin laskeutumisjalan päälle ja siitä takaisin tikkaille, kokeillakseen takaisin pääsyä. Tämä osoittautui suhteellisen helpoksi ja vaati vain kevyen ponnistuksen. Seisoessaan laskeutumisjalan päällä Armstrong tarkasteli niiden painautumista ja Kuun pinnan rakennetta. Laskeutumistelineet olivat painuneet muutamia tuumia pintaan ja Kuun pintarakenne näytti hyvin hienojakoiselta, lähes puuterimaiselta. Tämän jälkeen hän tunnusteli Kuun pintaa saappaansa kärjellä ja sitten pitäen oikealla kädellään kiinni tikkaista astui vasemmalla jalallaan Kuun pinnalle, pitäen oikeaa jalkaa kuumoduulin laskeutumisjalan päällä.[14]

Astuessaan Kuun pinnalle 1969-07-2121. heinäkuuta 1969 kello 02.56 (UTC) Armstrong lausui historialliset sanat:

»Tämä on pieni askel ihmiselle, suuri harppaus ihmiskunnalle.
engl. "That's one small step for (a) man, one giant leap for mankind."»

Armstrong otti kuukävelynsä alkuvaiheessa joitain näytteitä Kuusta siltä varalta, että jouduttaisiin palaamaan nopeasti. Noin 15 minuutin kuluttua Aldrin laskeutui ulos kuualuksesta Armstrongin antaessa hänelle ohjeita ja kuvatessa tapahtumaa Hasselblad-kameralla. Myös Aldrin harjoitteli laskeutumisjalan päälle hyppäämisen jälkeen ponnistusta takaisin tikkaiden alimmalle askelmalle, ennen kuin hän hyppäsi Kuun pinnalle. Hän oli Kuun pinnalla vajaat 20 minuuttia Armstrongin jälkeen.

Astronautit pysyivät lähellä kuualusta, ja Armstrong kävi enimmillään 110 metrin päässä. Astronautit ottivat kiviä ja kuupölyä näytteiksi. He huomasivat, että Kuussa saattoi liikkua hyppimällä, koska painovoima on paljon pienempi kuin Maassa. Armstrong huomasi Kuussa liikkumisen helpommaksi kuin simulaattorissa, vaikka selkäreppu siirsi hieman painopistettä taakse. Hän painoi Kuun pienessä painovoimassa vain 26 kg[4]. Hän pani merkille myös hänen saappaillaan potkimansa tomun erikoisen lentoradan ja sen, että siitä ei jäänyt minkäänlaista pölypilveä leijumaan.[12] Kuupöly oli liukasta ja kävelyä oli suunniteltava muutamia askeleita eteenpäin. Kypärä lämpeni hieman auringonvalossa, ja piti välttää suoraan Aurinkoon katsomista.

Armstrong ja Aldrin asensivat kuunjäristystä mittaavan seismometrin ja laserheijastimen sisältämän EASEP-paketin Kuun pinnalle, samoin kuin Yhdysvaltain lipun suoristaen sen vaakasuoralla tangolla. Yhdysvaltain presidentti Richard Nixonin puhelu välitettiin Kuuhun, ja TV-katselijat pääsivät seuraamaan suorassa lähetyksessä hänen kuulentäjille pitämäänsä historiallista, maailmanrauhaa ja ihmiskunnan yhtenäisyyttä korostavaa puhetta.

Sillä aikaa kun Armstrong ja Aldrin olivat Kuun pinnalla, kolmas astronautti Michael Collins kiersi Columbia-komentoaluksella Kuuta ja muun muassa otti kuvia Kuun pinnasta. Hän yritti myös paikallistaa kaukoputkella kuumoduulin aina ollessaan kiertoradalla laskeutumisalueen yläpuolella, mutta ei onnistunut havaitsemaan kuumoduulia kiertoradalta.

Hieman yli kahden tunnin kävelyn jälkeen astronautit palasivat valvontakeskuksen käskystä kuualukseen, missä yrittivät nukkua ennen paluulentoa. Avaruuspukuihin tarttunut kuupöly haisi lievästi metalliselta tai kuten kostea tuhka, mutta ei erityisen häiritsevästi.[15] Armstrongin ja Aldrinin lepojakso oli noin seitsemän tuntia. Heidän leponsa laatu jäi kuitenkin huonoksi, Collins pystyi nukkumaan paremmin kiertoradalla.[16]

[muokkaa] Paluu

Lepojakson päätyttyä astronautit alkoivat valmistella kuumoduulin yläosan eli nousuosan lentoa Kuuta kiertävän komentoaluksen luo. Armstrong ja Aldrin olivat Kuun pinnalla noin 21 tuntia 36 minuuttia. Aldrin oli vahingossa rikkonut nousumoottorin katkaisijan, ja nousumoottorin katkaisijaa painettiin kynää apuna käyttäen (Neil Armstrong pitää kynää kalleimpana aarteenansa ja kynä on yhä tallella). Tietokone ohjasi Kotkan yläosan nousua. Komentomoduuliin telakoitumisen jälkeen kuumoduulin nousuosa hylättiin Kuuta kiertävälle radalle. Tämän jälkeen komentoalus lähti paluulennolle kohti Maata. Raketti käynnistettiin Kuun kääntöpuolella.

Paluun aikana alus syöksyi suurella nopeudella Maan ilmakehään, sen lämpökilpi kuumeni hehkuvaksi ja jonkin ajan kuluttua alus leijui laskuvarjojen varassa Tyyneen valtamereen 2 660 km Wakesaaresta itään ja 380 km etelään Johnstonin atollista ja 24 km USS Hornetista.

USS Hornetin pelastusmiehistö nouti astronautit ja kapselin merestä. Kuualuksen miehistö joutui kolmeksi viikoksi[17] karanteeniin, koska Kuussa pelättiin mahdollisesti olevan Maassa tuntemattomia taudinaiheuttajia. Tämä pelko oli aiheeton. Miehistölle karanteeni oli pitkäveteinen[4].

[muokkaa] Apollo 11:n laskeutumispaikka

Laskeutumisalue Lunar Reconnaissance Orbiterin kuvaamana. Kuumoduulin laskeutumisosa ja sen varjo kuvan keskellä.

Apollo 11:n laskeutumisalue (alue Google Moonissa) Mare Tranquillitatiksen eli Rauhallisuuden meren eteläosassa noin 20 kilometriä Sabine D -kraatterista lounaaseen valittiin osaksi sen vuoksi, että miehittämättömät Ranger 8- ja Surveyor 5 -laskeutujat sekä Lunar Orbiter -luotain olivat havainneet sen suhteellisen tasaiseksi alueeksi, joka ei todennäköisesti aiheuttaisi suuria ongelmia laskeutumiselle tai kuukävelylle.

[muokkaa] Miehistö

[muokkaa] Ajankohta

Ajat ovat UTC-aikaa. Suomessa kello oli kaksi tuntia edellä.[18]

  • Lähtö: 16. heinäkuuta 1969 13:32,00 UTC Kennedyn avaruuskeskuksesta
  • Eagle irtosi Columbiasta: 20. heinäkuuta 1969 17:44,00 UTC
  • Laskeutuminen Kuuhun: 20. heinäkuuta 1969 20:17,40 UTC (eli 22.17,40 Suomen aikaa) Rauhallisuuden mereen
  • Kuukävely:
    • Eaglen luukku avattiin: 21. heinäkuuta 1969 02:39,33 UTC
      • Armstrong poistui kuumoduulista: 02:51,36 UTC
      • Armstrong astui Kuun pinnalle: 02:56,15 UTC
      • Armstrong palasi kuumoduuliin: 05:09,00 UTC
      • Aldrin poistui kuumoduulista: 03:11,57 UTC
      • Aldrin astui Kuun pinnalle: 03:15,56 UTC
      • Aldrin palasi kuumoduuliin: 05:01,39 UTC
    • Eaglen luukku suljettiin: 21. heinäkuuta 1969 05:11,13 UTC
      • Kokonaisaika: 2 tuntia, 31 minuuttia, 40 sekuntia
    • Kokonaisaika Kuun pinnalla: 21 tuntia, 36 minuuttia, 20 sekuntia
  • Eagle telakoitui takaisin Columbiaan: 21. heinäkuuta 1969 21:35,00 UTC
  • Laskeutuminen Maahan: 24. heinäkuuta 1969 16:50,35 UTC
    • Kokonaisaika avaruudessa: 59 tuntia, 30 minuuttia, 25,79 sekuntia

[muokkaa] Kuvamateriaali

NASA julkaisi heinäkuussa 2009 kuulennon 40-juhlapäivän kunniaksi hiljattain löydetyn uuden videon ensimmäisestä kuulennosta.[19]

[muokkaa] Kuvagalleria

  • Apollo 11:n kantoraketin Saturnus V:n laukaisu.

  • Laukaisu kuvattuna huoltotornista.

  • Saturnus-kantoraketti kipuaa kohti avaruutta. Huomaa tiivistymispilvi raketin keskellä.

  • Maa nousee Kuun kiertoradalta katsoen.

  • Kuualus Kuun kiertoradalla.

  • Aldrin kuualuksen sisällä.

  • Neil Armstrong laskeutuu tikkaita pitkin Kuuhun.

  • Aldrin tulossa ulos moduulista. Armstrongin ottama kuva on hyvälaatuinen.

  • Aldrinin jalanjälki Kuussa.

  • Aldrin, laitteita ja kuualus.

  • Aldrin.

  • Aldrin ottaa laitteita LM:stä.

  • Maa kuualuksen yllä.

  • Apollo 11:n kuumoduulin nousuosa Kuun kiertoradalla komentoalus Columbiasta kuvattuna.

  • Komentomoduuli "Columbia" meressä laskeutumisen jälkeen.

  • Apollo 11:n komentomoduli "Columbia" Maahan paluun jälkeen.

  • Kuulennon miehistö karanteenissa.

[muokkaa] Katso myös

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Apollo 11.

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Kirjat

  • Arjatsalo, Arvi: Kuulento Apollo 11 – nuortenkirja ihmisen ensimmäisestä kuukävelystä vuonna 1969. Otava, 1980.
  • Lagerstedt, Ilpo: Rakettimiehiä, kilpajuoksu Kuuhun. Hämeenlinna: Karisto, 2008. ISBN 978-951-23-5018-6. [20]
  • Westman, Juhani: Vanha ja uusi Kuu. Ursan julkaisuja 55. Helsinki: Ursa, 1995. ISBN 951-9269-78-9.

[muokkaa] Lehdet

  • Tieteen Kuvalehti 9/2009, "Ihminen valloitti Kuun" "Kuun pinnalla", artikkeli s.50. 11.6.2009.
  • Tähdet ja avaruus 4/2009.

[muokkaa] Viitteet

  1. ↑ http://www.nasa.gov/mission_pages/apollo/apollo11_40th.html
  2. ↑ Westman 1995, s. 125.
  3. ↑ a b Tähdet ja avaruus 4/2009, s.35.
  4. ↑ a b c d e f Tieteen Kuvalehti 9/2009, s.50.
  5. ↑ a b c Westman 1995, s. 126.
  6. ↑ Westman 1995.
  7. ↑ a b Tähdet ja avaruus 4/2009, s.32.
  8. ↑ http://www.hq.nasa.gov/office/pao/History/alsj/a11/a11.summary.html
  9. ↑ Tieteen Kuvalehti 9/2009, s.127.
  10. ↑ Apollo 11 Lunar Surface Journal
  11. ↑ Arjatsalo 1980.
  12. ↑ a b The First Lunar Landing
  13. ↑ http://www.hq.nasa.gov/alsj/a11/a11.evaprep.html
  14. ↑ http://www.hq.nasa.gov/alsj/a11/a11.step.html
  15. ↑ Tieteen Kuvalehti 9/2009, s.54.
  16. ↑ http://www.hq.nasa.gov/alsj/a11/a11.posteva.html
  17. ↑ Westman 1995, s.128.
  18. ↑ Nykyään kesällä kello on Suomessa kolme tuntia edellä UTC-aikaa vuonna 1981 toteutuneen Suomen kesäaikaan siirtymisen myötä, mutta vuonna 1969 ei Suomessa ollut kesäaika käytössä, joten kello oli tuolloin Suomessa kaksi tuntia UTC-aikaa edellä.
  19. ↑ Nasalta uutta kuvaa ensimmäisestä kuulennosta Yle.fi 17.7.2009. Luettu 18.7.2009.
  20. ↑ Loistava Apollo pelasti hullun vuoden 1968

[muokkaa] Aiheesta muualla

[muokkaa] Kirjallisuus

  • Moonfire: The Epic Journey of Apollo 11 by Norman Mailer (Author), Buzz Aldrin (Contributor), Colum McCann (Contributor).


Apollo-ohjelma
Miehittämättömät testilennot:

SA-1 - SA-2 - SA-3 - SA-4 - SA-5 - A-101 - A-102 - A-103 - A-104 - A-105 Pad Abort Test-1 - Pad Abort Test-2 - QTV - A-001 - A-002 - A-003 - A-004 - AS-201 - AS-203 - AS-202 - Apollo 4 - Apollo 5 - Apollo 6
Muut

Apollo 1
Miehitetyt lennot:

Apollo 7 - Apollo 8 - Apollo 9 - Apollo 10 - Apollo 11 - Apollo 12 - Apollo 13 - Apollo 14 - Apollo 15 - Apollo 16 - Apollo 17
Peruutetut lennot:

Apollo 18 - Apollo 19 - Apollo 20
Muuta
Alukset Apollo-avaruusalus - Kuumoduuli
Saturn-rakettiperhe Saturn I - Saturn IB - Saturn V
Muut Vehicle Assembly Building - Crawler-transporter - Mobile Launcher Platform
Kuun valloituksen aikajana
██ Yhdysvallat
██ Japani
██ Kiina
██ Eurooppa (ESA)
██ Intia

██ Yhdysvallat
██ Japani
██ Kiina
██ Eurooppa (ESA)
██ Intia


 

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Apollo_11&oldid=11212087
Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet
Muuttujat
Toiminnot
Valikko
Osallistuminen
Tulosta tai vie
Työkalut
Muilla kielillä