Apollo-ohjelmaa koskevat huijaussyytökset

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Neil Armstrong ja Edwin Aldrin harjoittelemassa kuulentoa Maan pinnalla. Mahdollisuus simuloida kuulennon oloja maan päällä on saanut jotkut uskomaan, että kuulento olikin huijausta.

Apollo-ohjelmaa koskevat huijaussyytökset ovat sarja väitteitä, joiden mukaan Apollo-avaruuslennoilla, erityisesti Apollo 11:ssä, ei laskeuduttu Kuuhun, vaan NASA tai jokin muu ohjelmaan yhteydessä oleva taho väärensi lennot.

Valtaosa tiedemiehistä, teknikoista ja avaruusharrastajista hylkää väitteet perättöminä. Yhdysvalloissa mielipidetutkimukset osoittavat, että suurin osa ihmisistä uskoo Apollo-kuulentojen tapahtuneen, mutta joillakin on epäilyksiä lentojen suhteen. Vuonna 1999 tehdyssä tutkimuksessa 6 % amerikkalaisista uskoi lentoja koskevaan salaliittoteoriaan.[1]

Väittäjät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Äänekkäimmin Apollo-lentoja ovat epäilleet erilaiset salaliittoharrastajat ja yksityiset henkilöt. Kuuluisia syyttäjiä ovat mm. Bill Kaysing, joka kirjoitti kirjan We Never Went to the Moon: America's Thirty Billion Dollar Swindle, sekä Bart Sibrel, joka oli tutkiva journalisti. Sibrel syytti Los Angelesissa vuonna 2002 Buzz Aldrinia pelkuriksi, varkaaksi ja valehtelijaksi.[2] Sibrelin pyytäessä Aldrinia vannomaan käsi Raamatulla käyneensä kuussa, Aldrin löi Sibreliä nyrkillä kasvoihin.[3] Sibrel on häirinnyt myös muita kuuastronautteja.

Huijausteoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tyypillisessä kuulentoa koskevassa huijausteoriassa esiintyy useimmiten ainakin seuraavat väitteet:

  • Astronautit eivät koskaan laskeutuneet Kuuhun, vaikka saattoivatkin lentää raketilla tai käydä Maata kiertävällä radalla.
  • NASA ja ehkä jotkut muut pettivät tarkoituksella suurta yleisöä ja ehkä myös Yhdysvaltain johtoa tehtailemalla todisteet kuulennoille, jota ovat muun muassa telemetrianauhat, keskustelut kuualuksen ja maa-aseman välillä, valokuvat ja kuunäytteet. Vuonna 2009 NASA ilmoitti tuhonneensa ensimmäisen kuukävelyn alkuperäisen kuvamateriaalin[4]
  • NASA ja ehkä muut osanottajat jatkavat tänäkin päivänä huijauksen peittelyä

Esimerkkejä väitteistä ja vastaväitteistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maa nousee Kuun pinnan yllä kuuta kiertävällä radalla. Tähtiä ei kuvassa näy. Tämä johtuu siitä, että kameran valotusaika on hyvin lyhyt. Tähdille taas tarvitaan hyvin pitkiä valotusaikoja, mikä ylivalottaisi Maan ja Kuun niin, ettei niiden yksityiskohtia erottaisi.

Kuun pinnalla otetuissa kuvissa ei näy tähtiä, vaikka ne voi selkeästi nähdä Kuussa ilmakehän puutteen vuoksi.

Tähdet eivät ole tarpeeksi valovoimaisia näkyäkseen valokuvissa, jotka on otettu kirkkaissa paikoissa, kuten kuun pinnalla päiväsaikaan. Päivänvalon kirkkauden takia kameroissa käytettiin lyhyttä valotusaikaa.[5]

Van Allenin vyöhykkeet sisältävät liikaa säteilyä, että kukaan voi matkustaa niiden kautta säilyen hengissä.

Matka vyöhykkeiden halki kesti hyvin lyhyen aikaa. Lisäksi avaruusaluksen metallirunko torjui suuren osan haitallisesta säteilystä.[6]

Kuvissa ei näy moottorin tuottamaa kraatteria laskeutumismoduulin alla.

Laskeutumismoduulin moottori oli lähes sammuksissa laskeuduttaessa, joten se ei aiheuttanut kovin suurta jälkeä Kuun pintaan.[6]

Astronauttien pystyttämä lippu heiluu, vaikka Kuussa ei ole ilmakehää.

Lipussa oli yläosassa tukipalkki, joka piti lippua levällään, ja alalaidassa rautalanka, jonka ansiosta lippu saatiin näyttämään ikään kuin tuulessa hulmuavalta. Videokuvassa esiintyvä heiluminen johtuu siitä, että lippua pystytettäessä tankoa jouduttiin painamaan voimalla Kuun pintaan, joten lippu heilui siinä vaiheessa reilusti.[5]

Todisteet sen puolesta, että kuulennot tehtiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2001 oli elossa yhdeksän kuussa käynyttä astronauttia, jotka todistivat käyneensä kuussa kameroineen. Kuusta tuotiin 381 kiloa kiviä, joiden mineraalikoostumus ja rakenne on erilainen kuin Maasta löydettyjen kivien. Niitä ovat tutkineet riippumattomat tiedemiehet monista maista.[5]

Kuuta kiertävä yhdysvaltalainen avaruusluotain onnistui vuonna 2011 ottamaan tarkkoja kuvia Kuun pinnasta.[7] Näissä valokuvissa näkyvät esimerkiksi kuukapselien laskeutumispaikat, astronauttien jalanjäljet ja kuuauton renkaanjäljet.[7]

Elokuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huijausväitteiden inspiroimat elokuvat kuten Capricorn yksi (1978) ovat herättäneet epävarmuutta laajemminkin[2].

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Elokuvassa avaruusalus Capricornin on tarkoitus lähteä Marsiin. Elossapitojärjestelmään tulee vika ja raketti lähtee miehittämättömänä kohti Marsia astronauttien poistuessa salaa kapselista ennen raketin laukaisua. Tämän jälkeen astronautit viettävät aikaa muun muassa Marsia jäljittelevässä studiossa. Mutta astronautit päätetään surmata, kun miehittämätön alus tuhoutuu palatessaan. Alkaa ajojahti yhdysvaltalaisella aavikolla. Yksi astronauteista selviää hengissä ja paljastaa Mars-huijauksen.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Elokuvan todellista tarkoitusta ei voitane epäillä. Marsiin laskeutuva alus muistuttaa kovin paljon Apollo-ohjelman kuualusta.

Eräiden väitteiden mukaan Stanley Kubrick, joka vastikään oli saanut elokuvan 2001: Avaruusseikkailu valmiiksi, olisi auttanut NASAa lavastamaan kuulennot elokuvan lavasteissa.

Väitteitä on myös parodioitu. Ranskalainen valedokumentti Opération Lune (esitetty Suomessa televisiossa nimellä Kuun pimeä puoli) vuodelta 2002 lähtee käsittelemään Kubrick-yhteyttä ja haastattelee useita arvovaltaisia henkilöitä, esimerkiksi Donald Rumsfeldiä ja Henry Kissingeriä. Dokumentin edetessä kuitenkin esitetään aina vain entistä absurdimpia väitteitä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Landing a Man on the Moon: The Public's View 1999. Gallup. Viitattu 3.3.2013.
  2. a b Ilpo Lagerstedt: Rakettimiehiä. Luku Niin katoaa kunnia Kuun, s. 383.
  3. Bart Sibrel Being Hooked by Buzz Aldrin Youtube. Viitattu 25.9.2010.
  4. Nasa tuhosi vahingossa alkuperäiset kuukävelykuvat Helsingin Sanomat. 16.7.2009 kello 22:34. Sanoma News. Viitattu 26.9.2010.
  5. a b c Great Moon Hoax NASA. Viitattu 3.3.2013.
  6. a b Apollo 11 Moon landing: conspiracy theories debunked Telegraph. Viitattu 3.3.2013.
  7. a b Uusissa kuukuvissa näkyvät astronauttien jalanjäljet Aamulehti.fi. 6.9.2011. Aamulehti. Viitattu 5.10.2011.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]