Neil Armstrong

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Neil Armstrong
Neil Armstrong in suit.jpg
astronautti
Tila kuollut
Kansalaisuus yhdysvaltalainen
Syntynyt 5. elokuuta 1930
Wapakoneta, Ohio
Kuollut 25. elokuuta 2012 (82 vuotta)
Columbus, Ohio
Muu ammatti koelentäjä
Sotilasarvo yliluutnantti
Aika avaruudessa 8 pv. 14 h 12 min.
Lennot
Gemini 8 Gemini 8
Apollo 11 Apollo 11

Neil Alden Armstrong (5. elokuuta 1930 Wapakoneta, Ohio25. elokuuta 2012 Columbus, Ohio) oli yhdysvaltalainen astronautti ja ensimmäinen Kuun pinnalla kävellyt ihminen. Hän oli myös ensimmäinen ihminen, joka on kävellyt vieraalla taivaankappaleella.

Neil Armstrong syntyi Wapakonetassa, Ohiossa Stephen Koenig Armstrongin ja Viola Louise Engelin perheeseen. Hänellä on skotlantilaiset ja saksalaiset sukujuuret. Isä Stephen työskenteli Ohion hallinnolle ja perhe muutti isän perässä toistuvasti 15 vuoden ajan asuen kahdessakymmenessä eri kaupungissa. Perheessä oli myös sisko June ja veli Dean. Neil Armstrong oli naimisissa ja hänellä on kaksi poikaa. Hän oli nuorena innokas partiolainen.

Uran alkuvaihe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korean sodassa Neil Armstrong palveli laivaston hävittäjälentäjänä ja sen jälkeen valmistui Purduen yliopistosta vuonna 1955. Armstrong lensi NASAn X-15-koelentokonetta North American -yhtiön koelentäjänä. Vuonna 1962 hänet valittiin astronautiksi. Maaliskuussa 1966 hän osallistui Gemini 8 -lentoon, joka suoritti ensimmäisen onnistuneen telakoinnin avaruudessa (miehittämättömän Agena-rakettivaiheen kanssa). 6. toukokuuta 1968 Armstrong pelastautui heittoistuimella, kun Lunar Landing Research Vehicle -testialus (LLRV) tuhoutui lähellä Houstonia Teksasissa. Joulukuussa 1968 hän toimi Apollo 8 -lennon varamiehistön komentajana. 23. joulukuuta 1968 Apollo 8:n kiertäessä Kuuta Deke Slayton tarjosi Armstrongille ensimmäisen Kuuhun laskeutuvan lennon, Apollo 11:n komentajuutta. Maaliskuussa 1969 pidetyssä kokouksessa päätettiin, että Armstrong astuisi ensimmäisenä ihmisenä Kuuhun.

Kuukävely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Ensimmäinen kuukävely

Apollo 11 -lennon laukaisussa 16. heinäkuuta 1969 Armstrongin sydän löi 109 kertaa minuutissa. 19. heinäkuuta päästiin Kuuta kiertävälle radalle. 20. heinäkuuta 1969 kuumoduuli Eagle (”Kotka”) irrottautui emäalus Columbiasta ja laskeutui kello 20.17.40 UTC Rauhallisuuden mereen. Neil Armstrongin piti suorittaa laskeutuminen manuaalisesti, koska alkuperäinen laskeutumisalustaksi kaavailtu paikka osoittautuikin kivikkoisemmaksi kuin kuvat olivat antaneet odottaa. Armstrongin ensimmäiset sanat Kuusta olivat: ”Houston, Tranquillity Base here. The Eagle has landed.”

21. heinäkuuta 1969 kello 02:56 UTC (04.56 Suomen aikaa), kuusi ja puoli tuntia laskeutumisen jälkeen Armstrong astui Kuun pinnalle ja otti kuuluisan ”suuren askeleensa ihmiskunnalle” ("tämä on pieni askel ihmiselle, mutta suuri harppaus ihmiskunnalle"; engl. That's one small step for [a] man, one giant leap for mankind). Hieman myöhemmin Buzz Aldrin liittyi hänen seuraansa ja he viettivät kaksi ja puoli tuntia Kuun pinnalla ottaen näytteitä ja valokuvia.

Paljon myöhemmin Armstrong kertoi tiedotusvälineille, että hän alun perin uskoi Kuuhun laskeutumisen toteutuvan vain 50 %:n varmuudella ja olleensa erittäin yllättynyt ja riemuissaan laskeutumisen tapahduttua ("I was elated, ecstatic and extremely surprised that we were successful"[1]).

Kuukävelyn jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

NASAn jälkeen Armstrong opetti Cincinnatin yliopistossa ja osallistui Challengerin onnettomuuden tutkimuskomiteaan.

Vuonna 2005 ilmestyi James R. Hansenin kirjoittama ja Armstrongin hyväksymä virallinen elämäkerta First Man: The Life of Neil A. Armstrong (Simon & Schuster, ISBN 0-7432-5631-X). Armstrongin elämää käsittelee myös Leon Wagener Armstrong-elämäkerta One Giant Leap. Neil Armstrong's Stellar American Journey (2004).[2]

Armstrong vetäytyi lähes täysin julkisuudesta Ohiossa sijaitsevalle maitotilalleen.[3] Harvinaisessa kuulennon 40-vuotisjuhlassa Smithsonian-instituutin Kansallisessa ilmailu- ja avaruusmuseossa 19. heinäkuuta 2009 Buzz Aldrin ja Armstrong puhuivat Mars-lentojen puolesta ja Kuun käyttämisestä astinlautana avaruuslennoille. Armstrong käsitteli puheessaan avaruuskilvan positiivista merkitystä.[4][5]

Kuussa Eaglen laskeutumispaikan läheisyydessä oleva kraatteri on nimetty Armstrongin mukaan, ja hänellä on tähti Hollywoodin Walk of Fame -jalkakäytävällä.

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Purduessa Armstrong tapasi Janet Elizabeth Shearonin. He menivät naimisiin 28. tammikuuta 1956. He saivat kaksi poikaa, Ericin ja Markin, sekä tyttären, Karenin, joka kuoli kaksivuotiaana. Janet erosi Armstrongista 38 avioliittovuoden jälkeen vuonna 1994.[6] Armstrong tapasi toisen vaimonsa, Carol Held Knightin, vuonna 1992 golfturnauksessa. He menivät naimisiin 12. kesäkuuta 1994.

Kuolema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Armstrong kuoli 25. elokuuta 2012 82-vuotiaana sydänleikkauksen komplikaatioihin.[7][8]

Kuvagalleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.eetimes.com/showArticle.jhtml?articleID=218100223
  2. http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Suuri+askel+pieni+kirja/HS20040720SI1AT022p4
  3. Ihminen palaa Kuuhun vasta 2020-luvulla HS.fi 21.7.2009.
  4. Apollo 11:n astronautit Mars-lentojen puolesta (20.7.) Legendaarisen Apollo 11-kuulennon astronautit Neil Armstrong ja Buzz Aldrin puhuivat harvinaisessa esiintymisessä Mars-lentojen puolesta. Video 20.7.2009 2:34 min
  5. Apollo 11:n miehistö kehottaa suuntaamaan Marsiin Yle.fi 19.7.2009. Myös video.
  6. CBS News: Being The First Man On The Moon.
  7. Astronautti Neil Armstrong kuollut mtv3.fi. Viitattu 25.8.2012.
  8. Neil Armstrong on kuollut Yle.fi Uutiset. 25.8.2012. Viitattu 25.8.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiquote-logo-en.svg
Wikisitaateissa on kokoelma Neil Armstrong -sitaatteja. (englanniksi)
Wikiquote-logo-en.svg
Wikisitaateissa on kokoelma Neil Armstrong -sitaatteja.