Miehitetty Mars-lento

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
NASA:n taiteilijan Les Bossinasin vuonna 1989 maalaama näkemys Marsiin laskeutuneesta retkikunnasta.
Miehittämätön automaattinen näytteidenkeruuluotain edeltää ehkä miehitettyjä Mars-lentoja. Avaruusluotaimen paluuosa palaa maahan luotaimen Marsista ottamien näytteiden kanssa. Venäläiset lähettivät automaattisia näytteidennoutajia 1970-luvun alussa Kuuhun.

Miehitetty Mars-lento eli retkikunnan lähettäminen Mars-planeetalle on ollut ihmiskunnan haaveissa jo pitkään matkan mittavista haasteista ja ratkaisemattomista teknisistä kysymyksistä huolimatta. Toistaiseksi miehitettyjä avaruuslentoja on tehty ainoastaan Kuuhun vuosina 1969–1972. Lento Marsiin olisi huomattavasti vaativampi erityisesti matkan pituuden, suuremman moottorien ajotarpeen ja aluksen säteilyaltistumisen vuoksi. Mars-lentoa kuitenkin on jo suunniteltu ensimmäisen Kuulennon jälkeen, mutta vielä tänä päivänäkään yksikään maa ei ole halukas tekemään lentoa. On spekuloitu että Mars-lento tehtäisiin jopa lähivuosikymmeninä.:DDD

Miehitetty Mars-lento[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matkalla Marsiin. Marsin kiertoradalle jäävässä emäaluksessa oleva miehistö kelluu painottomuudessa.
Mars-laskeutuja irtautuu Marsin kiertoradalle asettuneesta emäaluksesta. Järjestely muistuttaa kuulennoilla käytettyä kiertolais-laskeutuja-kokonaisuutta. Osa Mars-lentosuunnitelmista perustuu laskeutumiseen suoraan Marsiin polttoaineen säästämiseksi.
Mahdollinen Mars-lennon laskeutumispaikka Marsin kartalla ja kuviteltuja Mars-kävelyjen tai Mars-ajelujen reittejä.

Miehitettyä Mars-lentoa ei ole toistaiseksi toteutettu, mutta sitä on kaavailtu ainakin 1950-luvulta alkaen. Wernher von Braun ehdotti laajassa mediakampanjassa avaruustoiminnan puolesta miehitettyä lentoa Kuuhun, avaruusasemaa, avaruussukkulaa ja miehitettyä lentoa Marsiin. Näistä kaikki, paitsi Mars-lento ovat sittemmin toteutuneet. Myöskään muita suuria teemoja ei ole ehdotettu. Vuonna 2001 arvioitiin, että Mars-lento toteutuu aikaisintaan joskus 2020- tai 2030-luvulla, jos jokin avaruusvaltio, valtioiden järjestö tai yhtiö pitää tätä järkevänä. Mars-lennon on arvioitu maksavan kymmeniä - satoja miljardeja euroja[1]. Vuonna 2012 NASA ilmoitti lähettävänsä toisen mönkijän Marsiin vuonna 2020 valmistelemaan 2030-luvun miehitettyjä lentoja.[2]

Miehittämättömiä luotaimia Marsiin on lähetetty monia; niiden ei tarvitse palata takaisin, paitsi tulevan näytteennoutajan. Miehitettynä lento olisi pitkä, kallis ja vaarallinen, ja osa pitkään lentoon liittyvistä ongelmista ratkaisematta. Marsin kaasukehä on ohut ja ihmisten on oleskeltava siellä avaruuspuvuissa. Nykyiset miehitetyt avaruuslennot tehdään Maan kiertoradalle, 1960 ja 1970-lukujen vaihteessa käytiin Kuussa ja sinne paluuta suunnitellaan tapahtuvaksi aikaisintaan 2020-luvulla. Kuu on varsin lähellä Maata keskimäärin noin 384 000 km:n päässä, mutta Mars on huomattavasti etäämpänä.

Mars on lähimmillään muutaman kymmenen miljoonan kilometrin päässä Maasta. Polttoaineen säästämiseksi sinne ei kannata lentää suorinta rataa pitkin ja matka on keskimääräistä rataa pitkin käytännössä satoja miljoonia kilometrejä ja vie ajallisesti keskimäärin pari vuotta[3].

Mars-lento vaatisi mahdollisesti satoja tonneja painavan aluksen kokoamista osista Maan kiertoradalla, mikä on erittäin kallista. Toisessa usein suunnitellussa vaihtoehdossa Marsiin lähetettäisiin yhtä miehitettyä alusta kohti miehittämättömiä aluksia, joiden tulisi pystyä vaikkapa automaattisesti laskeutumaan Marsin pinnalle.

Mars-lennolle lähteviä uhkaisivat säteily, painottomuus ja psyykkiset ongelmat.[4]

1990-luvulla NASA kaavaili perustavansa myöhemmin kuuaseman, jossa voidaan harjoitella tulevan Mars-lennon tilanteita.[5]

Mars-lento vaatii uutta tekniikkaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osa Mars-lennolle haluttavasta tekniikasta on vielä kehittämättä. Esimerkiksi hapen ja veden kierrätys elossapitojärjestelmässä pienentäisi mukaan otettavien tarvikkeiden määrää, mutta sellaista ei ole kehitetty. On ajateltu viljellä kasvihuoneessa leviä tai muita kasveja ravinnoksi. Kasvit myös kierrättäisivät ilmaa ja ihmisen jätteitä.[5]

Mahdollisessa Marsin kiertoradalle asettumisessa voitaisin ehkä hyötyä kaasukehän ilmanvastuksesta (ilmajarrutus). Väliaikaiseen asumiseen voitaisiin käyttää puhallettavaa telttaa, jollaisen esiastetta on kokeiltu Etelämantereella.

Mars Direct-suunnitelmassa Mars-alus yhdistetään vaijerilla viimeiseen rakettivaiheeseen ja kokonaisuus pannaan ohjausrakettien avulla pyörimään siten, että miehistöalukseen saadaan Marsin painovoimaa vastaava keskipaikoisvoima[6].

Mars-lennon ongelmia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taiteilijan näkemys NASA:n 1990-luvun lopulla suunnittelemasta Mars-lennosta nimeltä Mars design reference mission 3.0 eli vapaasti suomentaen "Mars-lennon suunnittelussa käytetty vertailusuunnitelma 3.0".
Avaruustaiteilijan kuva Mars-autosta ja astronauteista.

Mars-lento on kuulentoon verrattuna hyvin riskialtis ja teoriassa olisi varauduttava myös siihen mahdollisuuteen, että Marsista paluu ei onnistuisi. Tähän voitaisiin varautua suuremmilla tarvikevarastoilla ja toisella perästä tulevalla aluksella, jolla edelleen voisi olla vara-alus.

Lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lento Marsiin niin sanottua Hohmannin ellipsiä pitkin vie noin 260 päivää, paluumatka yhtä kauan.[7] Myös perillä halutaan viettää aikaa. Yhteensä lento kestäisi pari vuotta [8].

Lentomatkojen ajan miehistö olisi painottomassa tilassa, mikä aiheuttaisi lihasten surkastumista ja luumassan katoamista.[4]

Auringon purkaukset ja jatkuva säteily[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kosmisen taustasäteilyn ja auringosta ajoittain tulevien voimakkaampien purkausten yhteisvaikutus olisi niin iso, että vuoden kestävällä matkalla astronautit saisivat suurella todennäköisyydellä syövän. Säteily voisi vaurioittaa myös sydäntä ja keskushermostoa. Nasan avaruusluotaimelle tekemän mittauksen mukaan mukaan jo vuoden mittainen Mars-lento altistaisi avaruuslentäjän 660 millisievertin säteilyannokselle[9] Auringon ollessa rauhallinen. Koko astronautin uran aikana sallittu enimmäisannos on 800-1300 mSv[9]. Koska monissa Mars-lentokaavailuissa lento kestää yli vuoden, avaruuslentäjät saisivat Mars-lennolla enimmäismäärän säteilyä[10].

Suojaava lyijykerros taas olisi kovin painava. Suorien vaikutusten lisäksi säteily voi vaikuttaa mukana kuljettavan ruoan ravintoarvoihin kuten vitamiineihin.[4]

Pitkä yhteydenpitoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koska Mars on hyvin kaukana Maasta, valo ja radioaallot käyttävät edestakaiseen Marsin ja Maan väliseen matkaan useita minuutteja. Valo ja radioaallot kulkevat noin 0,3 miljoonaa kilometriä sekunnissa, ja Marsin etäisyys Maasta vaihtelee 56-400 miljoonan kilometrin välillä[11]. Radioviestin kulkuaika yhteen suuntaan on 3-22 minuuttia[12].

Korkeat kustannukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mars-lennon kustannuksia lisää sekin, että Mars-lennon valmistelu Maan kiertoradalla tulisi luultavasti vaatimaan useita rakettikuormia, joissa yhdessä voisi olla komentoalus, toisessa jarru- ja kiihdytysrakettiosa, kolmannessa polttoainesäiliöt, neljännessä laskeutumisosa ja niin edelleen. George Bushin SEI-hankkeen osana suunniteltu Mars-matka olisi maksanut 450 miljardia dollaria, Robert Zubrinin minimalistisen MarsDirect-suunnitelman hinta-arvio on 30 miljardia dollaria.[13] Useimmat muut hinta-arviot asettuvat näiden välille.[14]

Mars-aluksen voimanlähteistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marsin maisemia Mars Pathfinder-nimisen miehittämättömän avaruusluotaimen kuvaamana.

Nykyisissä suunnitelmissa yleisin ratkaisu Mars-lennon välineeksi näyttää olevan perinteinen kemiallinen raketti. 1970-luvulla hylätyt ydinvoimasuunnitelmat palaavat kuitenkin ajoittain harkintaan. [15]

Ilmajarrutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmajarrutuksessa avaruusalus sukeltaa useita peräkkäisiä kertoja planeetan kaasukehään voidakseen vähitellen hidastaa vauhtia ja asettua alemmalle kiertoradalle. Joillain amerikkalaisten Mars-luotaimilla on kokeiltu ilmajarrutusta luotainten ratojen muutteluun.[16]

Polttoaineen tuotanto perillä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksi Mars-lentoa tutkivan yksityisen Mars Societyn perustajajäsenistä, Robert Zubrin on ehdottanut Mars Direct-ohjelmaa, jossa Marsin kaasukehässä voitaisiin valmistaa esimerkiksi metaanipolttoainetta paluumatkaa varten. Hapetin voisi olla häkää, eli hiilimonoksidia. Raketin suihkunopeus ja työntövoima olisivat vähäiset, mutta polttoaineen valmistus Marsissa olisi etu. Tämä alentaisi lennon kustannuksia ehkä kymmenykseen "perinteisistä" suunnitelmista, ja toimeen tultaisiin ehkä yhdellä kantoraketilla[17].

Hylätty ydinreaktorisuunnitelma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1960- ja 1970-luvuilla ajateltiin käyttää Mars-lentoon muun muassa ydinreaktorin kuumennusvaikutukseen perustuvaa rakettia, jossa on ydinkäyttöinen keskusosa ja lisättäviä polttoainesäiliöitä. Toisessa, NASA:n 1968 laatimassa IMIS-suunnitelmassa[18] oli neljä ydinrakettiyksikköä ilman irroitettavia polttoainesäiliöitä, ja kartiomainen, kaksivaiheinen laskeutumisosa[8]. Ydinraketti NERVA:n kehittely epäonnistui osin ja siitä luovuttiin kustannusten ja ympäristöriskien takia.

Yksi työntövoima-ajatus oli ioniraketti, joka saa voimansa ydinreaktorin tuottamasta sähköstä. Ioniraketti sopii paremmin hitaaseen lentoon, koska sen tuottama työntövoima on tyypillisesti pieni. Näin ollen se sopinee paremmin ei-kiireellisiin kuljetuksiin tai luotaimiin.[19].

Huimia visioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kehitteillä olevan VASIMR-rakettimoottoria on esitetty Mars-lennon keston lyhentäjäksi[20].

Robert Zubrin on ajatellut myös Auringon säteilyn paineeseen perustuvaa aurinkopurjetta Mars-matkailussa, vaikka Auringon hiukkasvirta on huomattavasti pienempi. Aurinkopurjetta aiottiin kokeilla, koesatelliitti Cosmos 1 tuhoutui vuonna 2005 laukaisussa. Toukokuussa 2010 Japani laukaisi ensimmäisen aurinkopurjetta ensisijaisena työntövoiman lähteenä käyttävän avaruusluotaimen, IKAROKSEN. On myös ehdotettu Maasta käsin toimivaa mikroaaltolähdettä purjeen käyttövoimaksi. Tällöin purje höyrystyisi ohuelta pintakerrokseltaan vaihe vaiheelta mikroaaltosäteilyn voimasta, mikä työntäisi alusta eteenpäin. Tällä tavoin saavutetaan suuria, jopa 60 km/s nopeuksia puolessa tunnissa. Varsinkin tämä tekniikka on vielä testaamatta[21].

Mars-lennon psykologiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2008 venäläinen Biolääketieteellinen instituutti IBMP ja ESA aloittivat pitkän avaruuslennon psykologisia ja lääketieteellisiä vaikutuksia arvioivan Mars-500 -tutkimuksen, jossa vapaaehtoiset koehenkilöt asuivat Mars-alusta jäljittelevässä suljetussa tilassa. Vuoden 2009 heinäkuussa kuusimiehinen koemiehistö päätti 105 vuorokautta kestäneen harjoituksen[22][23] ja 4. marraskuuta 2011 päättyi kesäkuussa 2010 alkanut ja 520 vuorokautta kestänyt tutkimusohjelman viimeinen, täysipituinen eristysjakso.[24]

Vuonna 2011 päättyneen eristysjakson analyysi paljasti neljän kuudesta jäsenestä kärsineen erilaisista lievistä ongelmista jakson aikana, kuten vuorokausirytmin muuttumisesta, univaikeuksista ja lievästä masennuksesta. Tutkijoiden mukaan tulokset herättävät epäilyksiä miehistön toimintakyvystä todellisella Mars-lennolla.[25] Vuonna 2013 todettiin juuri unihäiriöiden olevan suurin riskitekijä-[26]

Ahtaassa tilassa pidetyt miehistöt riitelevät helposti.[4]

Mars-lennon ratoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perinteinen luotainten käyttämä rata Marsiin on lähellä Hohmannin siirtorataa, joka on Maan ja Marsin ratojen välissä oleva puoliellipsi[27]. Lento vie yhteensä 2,7 vuotta, ja perillä voi viipyä esim. 330 tai 520 päivää. Niin sanotut vierailuradat eli visit-radat ovat ratoja, joissa Mars on joko lähinnä tai kauimpana Aurinkoon nähden. Jos kohtaaminen Marsin kanssa tapahtuu Marsin ollessa lähimpänä Aurinkoa, lento Marsiin vie 0,625 vuotta, ja Marsin ollessa kauimpana 0,75 vuotta. Hissiradat vievät Marsin radan ulkopuolelle, ja näin ollen lento Marsiin lyhenee noin kuuteen kuukauteen.

Mars-lennon matematiikkaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taiteilijan näkemys avaruusmiehistä suuren rotkon lähellä Marsissa aamulla.
Avaruusluotaimen ottama Victoria-kraatterin kuva.

Marsia kohti lähetettäneen alus Maata kiertävältä radalta. Se koostuisi isosta emäaluksesta ja laskeutumisosasta. Tarkoitus olisi ensin asettua kiertämään Marsia, ennen kuin laskeudutaan Marsiin erillisellä laskeutumisaluksella. Näin säästetään polttoainetta verrattuna siihen, että suuri matka-alus laskeutuu kokonaisena Marsiin. Laskeutuja irrotetaan emäaluksesta luultavasti ennen kuin emäalus asettuu kiertoradalle. Tämäkin säästää polttoainetta. On myös ehdotettu lentoa Marsiin suoraan ilman satelliittirataa aluksen massan pienentämiseksi[28].

Marsin ja Maan asemat toistuvat samoina keskimäärin 2,14 vuoden eli 780 vuorokauden välein, koska Mars kiertää Aurinkoa 1,88 vuoden jaksoissa, ja maa kiertää vuoden jaksoissa.Tällöin Mars ehtii joka Maan kierrokselle edetä hieman eteenpäin. Marsin etäisyys Auringosta on keskimäärin 1,52 AU, mutta radan soikeuden takia planeetan etäisyys vaihtelee välillä 1,38-1,66 AU. Tällöin Mars on lähimmillään meitä 56 miljoonan kilometrin eli 0,37 AU:n päässä, ja kauimmillaan 400 miljoonan kilometrin eli 2,67 AU:n päässä[29].

On luultavaa, että Mars-alus asettuu alussa hyvin soikealle radalle Marsia kiertämään. Tälle jarrutus vaatii noin 1,02 km/s, jos rata on alimmillaan 500 km, korkeimmillaan 52000 km:n korkeudessa Marsin pinnasta, kiertoajalla 43,09 tuntia.[30] Rataa voi tämän jälkeen alentaa jarruttamalla alusta hitaasti Marsin kaasukehässä.

Mars-aluksen mahdollisia mittoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monien tutkimusten mukaan Mars-lento vaatii noin 400–1000 tonnin painoisen aluksen noston maata kiertävälle radalle, mitä luultavimmin monilla rakettilennoilla.[31]lähde tarkemmin? Aluksen osat telakoidaan yhteen avaruudessa. On arvioitu, että Mars-lento vaatisi tähän 20 Saturnus-rakettia, noin 15-kertaisen varustemäärän kuin kuulento ja 50-kertaisen tarvikemäärän, arviolta 5,5 tonnia ilmaa, vettä, ruokaa jne henkeä kohden. Toisen arvion mukaan lento vaatisi yli 30 sukkulalentoa[32]. Kokemus kertoo, että 1 ihminen kuluttaa hyödykkeitä avaruusasemalla 15 kiloa päivässä, josta ilmaa, vettä ja ruokaa noin 5,6 kg.lähde? Joidenkin arvioiden mukaan Mars-aluksen on voitava kuljettaa ainakin 135 tonnia[33]. Lisäksi tarvitaan asuinosa. Eräiden arvioiden mukaan Marsiin lähtevä kemiallinen raketti vaatii 40 minuutin ajan noin 110 000 kg:n työntövoiman[34].

Mars-lennolla tarvittavia nopeuslisiä eli ajotarpeita

Mistä Mihin Nopeuslisä km/s
Maan pakonopeus (C3) Mars siirtorata 0,6
Mars siirtorata Mars sieppausrata 0,9
Mars sieppausrata Deimos siirtorata 0,2
Deimos siirtorata Deimos pinta 0,7
Deimos siirtorata Phobos siirtorata 0,3
Phobos siirtorata Phobosin pinta 0,5
Mars sieppausrata Matala Marsia kiertävä rata 1,4
Matala Marsia kiertävä rata Marsin pinta 4,1
Maan pakonopeus (C3) Lähin Maata lähestyvä asteroidi[35] 0,8 - 2,0

Mars-lento -suunnitelmien historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäläisten suunnittelema, toteutumatta jäänyt TMK-avaruusalus, joka on tässä kuvassa on kuviteltu kiertämään Venusta.

Jo 1950-luvulla ehdotettiin Orion-alusta, joka toimisi ydinräjähteillä. Pienet ydinlataukset räjähtäisivät aluksen kilven takana, mikä työntäisi alusta eteenpäin. Optimistisesti ajateltiin aluksella voitavan pistäytyä Saturnuksessa vielä 1970-luvulla, ja Mars olisi vain välipysäkki[36].

Ensimmäinen miehitetty Kuu-lento tehtiin heinäkuussa vuonna 1969. Apollo-ohjelmaa suunniteltaessa Yhdysvalloissa pohdittiin Mars-lentoja siltä varalta, että Neuvostoliitto ehtisi myös Kuuhun ensimmäisenä. Yhdysvallat suunnitteli myös miehitettyä Venuksen ohilentoa.

Venäläiset suunnittelivat Mars-lentoa pohjautuen 25 N-1-rakettiin. Raketin kehitys epäonnistui täysin, ja näin ollen suunnitelma ei päässyt alkua pidemmälle[37].

Kun George H. Bush ehdotti miehitettyä lentoa Marsiin osana Space Exploration Initiative (SEI) aloitetta 1989, arveltiin, että ensimmäinen miehitetty lento tapahtuisi vuoden 2020 paikkeilla. Tämä aloite ei saanut Yhdysvaltain kongressilta rahoitusta. Silloinen kustannusarvio oli 450 miljardia Yhdysvaltain dollaria.[13] Neuvostoliitto esitti sekä 1960-luvulla että 1980-luvulla yksityiskohtaisia suunnitelmia Mars-lennoisa mutta Neuvostoliiton hajottua venäläiset ovat keskittyneet neuvottelemaan yhteisistä missioista Yhdysvaltojen kanssa.[38]

Euroopan avaruusjärjestö ESA:n tavoitteena on miehitetty lento Marsiin.[39]

Intia on lähettänyt kuuluotaimen (Chandrayaan-1), Kiina on tehnyt kolme miehitettyä avaruuslentoa (Shenzhou 5, 6 ja 7) ja ESA on lähettänyt onnistuneesti luotaimen sekä Kuun (SMART-1) että Marsin (Mars Express) kiertoradalle. Täten kansainvälinen yhteistyö voisi olla hyvin laajaa.lähde? Yksittäinen valtio tuskin voisi Mars-hanketta toteuttaakaan.


Mars-siirtokunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taiteilijan näkemys ehkä joskus toteutuvasta Mars-siirtokunnasta, joka tuottaa ravintoaan viljelemällä kasveja kasvihuoneissa.

2010-luvulla alettiin puhua yksisuuntaisista lennoista Marsiin. Marsiin lähetettäisiin ihmisiä ja näille hengissäpysymisen kannalta välttämätön, mutta miehistö ei voisi palata Maahan. Näin Mars-siirtokunnan perustaminen ja ensimmäinen lento Marsiin tapahtuisi samalla lennolla ja tulisi halvemmaksi kuin meno-paluu Maa-Mars-Maa. [40].[41]. Yksisuuntaisen lennon ajatukseen perustuu hollantilaisyhtiön Mars One -suunnitelma, jossa Marsiin lähetetään ensin mönkijä, sitten Mars-kapseleilla miehittämättömästi miehistön asuintilat ja tarvikkeet ja lopuksi neljä ihmistä. Nämä jäisivät Marsiin loppuiäkseen, mutta aina parin vuoden jälkeen perustetulle asemalle tulisi lisää ihmisiä ja tarvikkeita uusilla lennoilla[42][43]. Mars Onen vastustajat kertovat, ettei tekniikka ole valmista ja luotettavaa Marsin asuttamista varten, ja rahoituskin saattaa ontua[44].

Jos Mars-lennot joskus toteutuvat, voitaisiin melko alusta asti alkaa rakentaa sinne pysyvästi asuttua asemaa. Joillain ehdotetuilla lennoilla lähetettäisiin samaan aikaan asuinmoduuli ja lentomoduuli. Ainakin tilapäisinä asumuksina voitaisiin ehkä käyttää avaruuteen suunniteltuja telttoja, jollaisen esiastetta NASA kokeilee Etelämantereella. Siirtokuntalaisten tulisi suojata itsensä säteilyltä, joka on Marsissa voimakkaampaa kuin Maassa.

Marsiin pystyttäisiin ehkä rakentamaan omavarainen, ravintonsa itse kasvihuoneissa tuottava tutkimusasema. Marsin vedestä olisi asuttajille hyötyä. Kaukaisessa tulevaisuudessa saattaisi tulla kyseeseen paksun ilmakehän luominen Marsille eli Marsin ainakin osittainen maankaltaistaminen, mutta kiistely siitä, voiko Marsin tyyppistä taivaankappaletta maankaltaistaa, jatkuu yhä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Booth, Nicholas: Avaruus: Kohti uutta vuosituhatta. (Space: The next 100 years, 1990.) Suomentaja: Markus Hotakainen. Helsinki: Kirjayhtymä, 1991. ISBN 951-26-3617-4.
  • Westman, Juhani: Avaruuden saaret. Toimittaneet Markus Hotakainen ja Heikki Oja. Ursan julkaisuja 30. Helsinki: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 1986. ISBN 951-9269-33-9.
  • Hotakainen, Markus: Mars, Myytistä maisemaksi. WSOY, 2005. ISBN 951-0-29932-4.
  • Raudsepp, Paul (toim.); Harri, Ari-Matti et al.: Suuntana Mars! : kertomus sodanjumalan nimellä ristityn punaisen Mars-planeetan nykytutkimuksen vaiheista nähtynä suomalaisten tutkijoiden silmin. Helsinki: Raud Publishing, 1993. ISBN 952-9689-01-2.
  • Gatland, Kenneth: Kohti avaruutta, Avaruuden valloituksen historia. Suom. Pertti Jotuni. Hämeenlinna: Karisto, 1982. ISBN 951-23-1896-2.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Mars Direct 2001
  2. Nasa to send new rover to Mars in 2020 ahead of manned mission 5.12.2012. Telegraph. Viitattu 19.2.2013.
  3. Booth, s. 94.
  4. a b c d How a Mission to Mars Could Kill You 2011. Discovery. Viitattu 19.2.2013.
  5. a b Moon Base Camp Would Offer 'Practice' abc news. Viitattu 19.2.2013.
  6. Humans-to-Mars: Hazards
  7. Mars Sample Return Mission Volorado University. Viitattu 20.2.2013.
  8. a b Gatland, s. 217.
  9. a b Marsiin matkaava altistuisi vaaralliselle säteilymäärälle Iltalehti uutiset ulkomaat 31.5.2013
  10. Mars-lennon säteilyarvot laskettu - vastaa TT-kuvausta kerran viikossa vuoden ajan Yle Uutiset Tiede Tiede 31.5.2013
  11. Suuntana Mars!, Mars numeroina, s. 36.
  12. Avaruuden saaret
  13. a b Q: How much will sending humans to Mars cost? Mars Sociert. Viitattu 20.2.2013.
  14. << page 2: Outreach and the search for lower costs Aiming for Mars, grounded on Earth: part two. Space Review. Viitattu 20.2.2013.
  15. NASA working on nuclear rocket for manned Mars trips the Register. Viitattu 19.2.2013.
  16. Aerobraking Mars Orbiter Surprised Scientists Universe Today. 2006. Viitattu 19.2.2013.
  17. Mars, myytistä maisemaksi, s. 176-178.
  18. IMIS 1968
  19. Arthur C. Clarke: Ulos avaruuteen. Sanoma 1972. s. 161-
  20. http://www.dailytech.com/Commercially+Developed+Plasma+Engine+Soon+To+Be+Tested+In+Space/article12612.htm
  21. Mars, myytistä maisemaksi, s. 179-180.
  22. Tehtävä suoritettu: 105-päiväinen Mars-lennon simulaatio päättyi Moskovassa. ESA Suomi. 15.7.2009
  23. http://www.physorg.com/news166797151.html
  24. Kiitos ja tervetuloa takaisin, Mars500 ESA Paikallistiedotus Suomi 4.11.2011. Viitattu 16.11.2011.
  25. Ian Sample: Fake mission to Mars leaves astronauts spaced out 7.1.2013. Guardian. Viitattu 7.1.2013.
  26. Why the first man on Mars could be tired and grumpy: Scientists find sleep deprivation biggest issue facing missions to other planets Daily Mail. Viitattu 19.2.2013.
  27. Booth, s. 95.
  28. http://www.astronautix.com/craft/marirect.htm
  29. Suuntana Mars!, s. 36.
  30. http://www.iki.rssi.ru/mars96/03_mars_e.htm
  31. http://www.astronautix.com/craftfam/martions.htm
  32. Avaruuden saaret, s. 123.
  33. Booth, s. 96.
  34. Gatland, s. 126.
  35. NEO list
  36. Mars, myytistä maisemaksi, s. 177.
  37. Mars, myytistä maisemaksi, s. 175.
  38. Manned Martian expedition Russian Space Web. Viitattu 20.2.2013.
  39. Aurora space exploration UK Space Agency. Viitattu 19.2.2013.
  40. Lentoja ilman paluulippua Iltalehti uutiset ulkomaat Perjantai 29.10.2010
  41. http://www.marsdaily.com/reports/A_One_Way_Trip_To_Mars_Would_Be_Affordable_999.html
  42. Mars One -yhtiö havittelee miehitettyä lentoa Marsiin vuonna 2023
  43. mars One
  44. Arvostettu tiedemies ehdottaa: perustetaan siirtokunta Marsiin tekniikka ja talous Avaruus, 5.1.2012

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Miehitetty Mars-lento.