Phobos
|
|||
| Löytäminen | |||
| Löytäjät | Asaph Hall | ||
| Löytöaika | 18. elokuuta 1877 | ||
| Kiertoradan ominaisuudet | |||
| Planeetta | Mars | ||
| Keskietäisyys | 9376 km | ||
| Eksentrisyys | 0,0151 | ||
| Kiertoaika | 7 h 39,2 min | ||
| Inklinaatio | 1,075° | ||
| Fyysiset ominaisuudet | |||
| Päiväntasaajan halkaisija | 26,8 × 22,4 × 18,4 km | ||
| Pinta-ala | 1648 km² | ||
| Massa | 1,0659 × 1016 kg 0,000 000 005 Maan massaa |
||
| Keskitiheys | 1,872 g/cm³ | ||
| Painovoima pinnalla | 0,0057 m/s² | ||
| Pakonopeus pinnalla | 0,011 km/s | ||
| Pyörähdysaika | 7 h 39 min | ||
| Akselin kaltevuus | 0° | ||
| Albedo | 0,07 | ||
| Pinnan lämpötila | alin: - keski: ~233 K ylin: - |
||
| Kaasukehän ominaisuudet | |||
| Kaasunpaine | - | ||
| Koostumus | |||
Phobos on Deimoksen ohella toinen Marsin kuista. Se on Deimosta suurempi ja kiertää lähempänä Marsia, alle 6 000 kilometrin korkeudessa Marsin pinnasta. Aurinkokunnassa ei minkään muun kuun tiedetä kiertävän lähempänä planeettaa. Phobos on nimetty kreikkalaisen mytologian Foboksen mukaan. Phobos tarkoittaa pelkoa, Deimos taas kauhua. Phoboksen ja Deimoksen löysi yhdysvaltalainen astronomi Asaph Hall vuonna 1877.
Sisällysluettelo |
Kiertorata [muokkaa]
Phobos kiertää Marsia synkronisen radan sisäpuolella, eli se kiertää Marsia planeetan kiertymisnopeutta nopeammin. Siten se nousee lännestä, liikkuu hyvin nopeasti taivaanrannan halki ja laskee itään, yleensä kahdesti päivässä. Kiertoaika Marsin ympäri on 7 tuntia 39,2 minuuttia. Matalasta kiertoradasta johtuen se ei näy kaikkialta Marsin pinnalta. [1]
Fyysiset ominaisuudet [muokkaa]
Phoboksessa on lukuisia kraattereita. Se on muodoltaan hyvin epäsäännöllinen, kooltaan 27 kilometriä kertaa 22,4 kilometriä kertaa 18,8 kilometriä. Phobos ja Deimos muistuttavat hieman perunaa ulkomuodoltaan.
Phobos koostuu tummasta pintamateriaalista, samanlaisesta mitä esiintyy uloimmalla asteroidivyöhykkeellä. Phoboksen onkin epäilty olevan Marsin kiertoradan vangiksi jäänyt alun perin ulommasta aurinkokunnasta lähtöisin oleva asteroidi. Luultavammin se koostuu kiven ja jään sekoituksesta. Mars Global Surveyor -luotaimen kuvien mukaan Phobosta peittää noin metrin paksuinen hieno pölykerros, mikä muistuttaa Kuussa esiintyvää regoliittiä.
.jpg)
Lähteet [muokkaa]
- Markus Hotakainen: Mars – myytistä maisemaksi. WSOY 2005. ISBN 951-0-29932-4.
- NASA: Phobos Viitattu 5.8.2012.
- ↑ Hotakainen: Mars – myytistä maisemaksi 2005, s. 161
Katso myös [muokkaa]
