Kuuasema

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Taiteilijan näkemys kuuasemasta, jossa on hallimaisia rakennelmia. Taustalla näkyy laskeutuneita kuualuksia.

Kuuasema on ehdotus pysyvälle tukikohdalle Kuussa, jonne lennetään kuualuksin. Ihmiset joutuvat käyttämään käytännössä kaasukehättömässä Kuussa avaruuspukuja ja asumaan paineistetussa tilassa. Liikenne Maahan ja takaisin hoidetaan rakettikäyttöisillä aluksilla, joita ei ainakaan alkuvaiheessa liikkune kovin usein.lähde?

Kuuaseman vastustajat sanovat kuuaseman olevan tarpeeton, koska monet aseman toiminnoista voidaan hoitaa kauko-ohjattavin tai automaattisin robotein tai luotaimin. Monet kuulennot ja pitkä oleskelu Kuussa saattavat vaarantaa ihmishenkiä. Lennot kuuasemalle ja itse asema ovat kalliita, ja rahat voitaisiin käyttää vaikkapa maata uhkaavien asteroidien torjuntaan. Kuuaseman vastustajatkin myöntävät, että asema olisi vähintään kuulentojen veroinen seikkailu.lähde?

Ehdotettuja tai suunniteltuja kuuasemia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tieteiskirjailijat, elokuvantekijät ja avaruustaiteilijat ovat jo pitkään haaveilleet asumisesta ilmattomassa Kuussa paineistetuissa tiloissa. 1954 tunnettu tieteiskirjailija Arthur C. Clarke ehdotti kuutukikohtaa, jossa ilmalla täytettävät rakennelmat peitettäisiin kuuperällä niiden eristämiseksi ympäristöstä.[1]

Kuutukikohdan rakentaminen oli amerikkalaisten suunnitelmissa jo 1950-luvulla. Armeijalla ja ilmavoimilla oli omat hankkeensa, joiden piti johtaa pysyvään tukikohtaan 1960-luvun loppuun mennessä. Kuulentoihin käytetyillä Saturn-sarjan raketeilla olisi lähetetty kuuhun yli sadassa laukauksessa tukikohdassa tarvittavat laitteet.[2][3]

Yhdysvaltalaiset astronautit kävivät Kuussa viimeksi Apollo 17-lennolla joulukuussa vuonna 1972. Tämän jälkeen NASA:n määrärahat eivät ole riittäneet suurten kuurakettien rakentamiseen, Maan kiertoradalle pääsee huomattavasti pienemmin raketein kuin Kuuhun. Neuvostoliiton miehitetty kuuohjelma epäonnistui täysin, kun N1-raketit räjähtelivät. Näillä näkymin ainakin Yhdysvallat, Japani ja Kiina suunnittelevat ihmisen paluuta Kuuhun vuoden 2020 jälkeen. Yhdysvaltain avaruusjärjestö NASA aikoo rakentaa kuuaseman mahdollisesti Kuun etelänavalle Shackleton-kraatterin reunalle vuosina 2019-2024. Etelänavan Shackleton-kraatterista uskotaan ehkä löytyvän vettä, sillä kraatterin pohja on aina varjossa. Kuussa voidaan harjoitella tulevan Mars-lennon toimintoja, ja tutkia voimaperäisesti Kuun geologiaa sekä käyttää infrapunakaukoputkea. Sieltä voidaan louhia Helium-3:a, jota tulevaisuudessa ehkä käytetään fuusioreaktorissa. Kuun toiselle puolelle voidaan sijoittaa radioteleskooppi, jota Maan radiolähetykset eivät häiritse.

Kuuaseman rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taiteilijan näkemys ehkä tulevasta NASA:n kuuasemasta
Kuvitelma kuun tutkimisesta suurella kuuautolla, joka on eräänlainen liikkuva tilapäistukikohta Kuussa.
Kuuasema, joka on rakennettu hieman avaruusasema ISS:n tapaan ja vuorattu säkeillä.
Eräs NASA:n ajatus puhallettavista rakenteista tehdystä kuuasemasta.
Erään Maassa kokeiltavan suunnitellun puhallettavan kuurakennelmea sisällä.
Maassa kokeiltu ATHLETE-kuuajoneuvo ja sen päällä oleva asuinosa.

On esitetty erilaisia suunnitelmia ja arvailuja siitä, millainen tulevaisuuden kuuasema voisi olla.

Aseman rakentamisen yksi rajoitus on se, ettei Maasta voida kuljettaa kovin suuria määriä tarvikkeita kerralla.

On mahdollista, että ainakin alussa pienehköjä asuinyksiköitä eli moduuleja kuljetetaan kokonaisina rakettilaitteilla Kuun pinnalle. Nämä Kuun pinnalla olevat asuinmoduulit voivat myös olla pyörillä varustettua autoa tai peräkärryä muistuttavia.

Eräs usein ehdotettu ajatus on, että kuuasema rakennetaan kupolin, kuution tai lentokonehallin muotoisista puhallettavista telttamaisista rakenteista. Näin säästettäisiin painoa rakenteiden kuljetuksessa. NASA:lle avaruuspukuja tehnyt yhtiö tutkii Etelämantereella kuuasemalla mahdollisesti käytettävää tyhjiössäkin ilmanpitävää telttaa. Teltan kehittely on vielä vuonna 2008 kesken. Tulevien puhallettavien rakenteiden uskotaan olevan vuotamattomia tai puhkeamattomia, jos ihmiset eivät itse puhkaise rakenteita, tai meteoroidi tai avaruusromu ei osu niihin. Meteoroidipommituksen ja Auringon hiukkassäteilyn heikentämiseksi kuuasema voidaan mahdollisesti kaivaa kuuperän sisään, tai Kuun pinnalla oleva rakennelma peittää kuuaineksella, regoliitilla. Auringossa tapahtuu nimittäin joskus purkauksia, jotka aiheuttavat huomattavan säteilyriskin Maan ilmakehän ulkopuolella ollessaan voimakkaita.

Suuria ja varmasti tukevia rakennelmia voidaan kuljettaa osina tai elementteinä Maasta Kuuhun. Näistä voi rakentaa monen muotoisia rakennelmia.

Kuuperän regoliittia voitaisiin ehkä käyttää betonimaisten rakennuskivien tekoon. Kuuperästä voidaan ehkä louhia malmeja ja mineraaleja, joista voidaan tehdä tehtaassa kuuaseman osia. Kuuasema saatetaan rakentaa ikivanhaan laavatunneliin, jollaisia tiedetään oleva Kuussakin. Kuuasemasta pyritään ehkä tekemään omavarainen muun muassa kasvattamalla siellä kasveja kasvihuoneessa. Kuussa työskentely on toisenlaista kuin Maassa. Jos Kuussa esimerkiksi räjäytetään rakennuksen alustoja, sirpaleet lentelevät pitkälle ilmattomassa ympäristössä.

Pöly on Kuussa vakava ongelma, sitä saattaa tulla aseman sisälle avaruuspukujen mukana, ja se voi aiheuttaa terveyshaittoja ja ongelmia Kuussa toimiville liikennevälineille, koneille ja laitteille.

Hapen ja muiden tarveaineiden valmistaminen pinnan aineksesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuukivellä on tehty kokeita, joiden mukaan kuukivestä irtoaa kuumennettaessa kaasumaisia aineita, myös happea. Kuumentamiseen voitaisiin käyttää aurinkoenergiaa koverien peilien avulla. Jos kuukiveä kuumennetaan 700 asteeseen, siitä irtoaa monia aineita, ja 1050 asteessa irtoavat viimeisetkin aineet[4]. Kuun pinnan aineen koostumus vaihtelee eri alueilla. Kuun pinnan mineraaleista ilmeniitti on paras raaka-aine hapen valmistamiseen vetyreduktiolla. Ilmeniitistä tule myös titaanirautaa, rutiilia. Ongelma on se, että reaktiossa tarvitaan kuuperässä harvinaista vetyä[5]. Toinen tekniikka, magmaelektrolyysi tuottaa titaanipitoisesta mare-regoliitista happea. Siinä Kuun aines kuumennetaan laavaksi, magmaksi, johon johdetaan elektrodeille sähköä. Prosessin vaikeudet liittyvät magma-astian tyhjennykseen ja aketrodien puhdistamiseen[5].

On suunniteltu "hiekkamadoiksi" ristittyjä laitteita, jotka möyrisivät kuuperää ja käsittelisivät sitä itse koverilla peileillä, tai kuljettaisivat käsittelykeskukseen. Koska kuuperään vaikuttaa kosminen säteily, siihen syntyy fuusioreaktion ydinpolttoaineeksi sopivaa helium-3:sta.

Ehdotuksia kuuaseman paikaksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lunar Base Designs
  2. Dept. of the Army, Project Horizon, A U.S. Army Study for the Establishment of a Lunar Military Outpost, I, Summary (Redstone Arsenal, AL, 1959). See also: Moonport: A History of Apollo Launch Facilities and Operations
  3. Space Systems Division, Air Force Systems Command, Lunar Expedition Plan, 1961
  4. Juhani Westman, Vanha ja uusi kuu, sivu 192
  5. a b Juhani Westman, vanha ja uusi Kuu, sivu 191

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kuuasema.

Nasan kuuasema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muita ajatuksia kuuasemasta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]