Arthur C. Clarke

Arthur C. Clarke
Arthur C. Clarke tapaamassa ihailijoitaan kotitoimistollaan Sri Lankalla vuonna 2005.
Syntynyt	16. joulukuuta 1917 Minehead, Somerset
Kuollut	19. maaliskuuta 2008 (90 vuotta) Colombo, Sri Lanka
Kansallisuus	Brittiläinen
Tyylilajit	tieteiskirjallisuus
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Sir Arthur Charles Clarke (16. joulukuuta 1917 Minehead, Somerset – 19. maaliskuuta 2008 Colombo, Sri Lanka) oli brittiläissyntyinen kirjailija, keksijä ja tieteen popularisoija. Häntä pidetään 1900-luvun science fictionin kärkinimiin kuuluvana kirjoittajana.

Clarken mukaan on nimetty asteroidi, 4923 Clarke, kuten myös hirmuliskolaji, Serendipaceratops arthurcclarkei, joka löydettiin ensimmäisenä Inverlochista, Australiasta.

Elämä

Toisen maailmansodan aikana Clarke toimi tutkateknikkona Yhdistyneen kuningaskunnan ilmavoimissa. Samoihin aikoihin hän alkoi julkaista tieteiskirjallisuutta.

Vuonna 1948 Clarke valmistui King's College Londonista suorittaen loppututkinnon(BSc) matematiikasta ja fysiikasta. Valmistumisensa jälkeen hän jatkoi kirjallista uraansa julkaisten avaruudessa matkustamiseen liittyviä artikkeleita ja kirjoja työskennellessään Science Abstractsilla apulaismuokkaajana.

Clarke asui elämänsä viimeiset 50 vuotta Sri Lankassa. Hän onnistui välttämään vuoden 2004 suuren tsunamin. Clarke kuoli sairaalassa Sri Lankassa 19. maaliskuuta 2008. Ennen kuolemaansa hän oli joutunut useampaan kertaan sairaalahoitoon hengitysvaikeuksien vuoksi.

Ura kirjailijana

Clarke oli kirjoittanut 1950-luvulta lähtien useita kymmeniä tieteiskirjoja, ja hän oli vakavan sci-fin arkkityyppinen edustaja. Hänellä on myös joitain lennokkaampia teoksia kuten Kadonnut menneisyys, ja myös kuuluisa 2001 Avaruusseikkailu sisältää varsin fantasianomaisia piirteitä. Monissa kirjoissaan Clarke käytti paljon teknisten ja tieteellisten ideoiden esittelemisen lisäksi myös henkilödraamaa. Yhteiskunnallisia aiheita Clarkella on kirjoissaan hieman vähemmän, mutta hän on teoksissaan käsitellyt esimerkiksi erilaisia poliittisia järjestelmiä ja uskonnon roolia yhteiskunnassa. Clarken kirjoissaan esittämiä visioita ovat esimerkiksi maasta avaruuteen ulottuvat hissitornit, suora demokratia tietoverkkojen kautta ja edustuksellisen presidentin valitseminen arvalla kaikkien kansalaisten joukosta.

Clarken kuuluisin kirja on 2001 Avaruusseikkailu, jonka hän kirjoitti laatiessaan käsikirjoitusta samannimiseen elokuvaan. Elokuvan ohjasi Stanley Kubrick. Kirjassa matkustetaan Saturnukseen ja elokuvassa Jupiteriin, koska jälkimmäinen planeetta oli visuaalisesti helpompi toteuttaa elokuvaa tehtäessä. 2001:n jatko-osissa 2010 (kirjan elokuvaversio vuodelta 1984) ja 2061 menneisiin tapahtumiin viitataan kuitenkin siten, että myös 2001:n lento suuntautui Jupiteriin.

Muut projektit

Clarke oli ensimmäisiä, jotka esittivät tietoliikennesatelliittien perusidean. Tämän hän teki toisen maailmansodan jälkeen, työskenneltyään sodan ajan Britannian tutkavalvonnassa. Clarke esitti, että kolme sopivaan kohtaan kiertoradalle sijoitettua satelliittia riittää maailmanlaajuiseen kommunikaatioon. Artikkelissaan Wireless World-lehdessä vuonna 1945 . Clarke osoitti miten 3 satelliitilla joiden kiertoaika olisi sama kuin maapallon (24 h) saataisin katettua suuri osa Maan pinnasta pysyvällä yhteydellä. Vaikka Clarke ei ollut ensimmäinen geostationäärisen radan esittäjä, hän oli ensimmäinen joka osoitti sen käytännöllisen merkityksen. Clarken visio oli paljon edellä teknologian tasoa. Vasta vuonna 1963 satelliittiteknologia oli kehittynyt niin pitkälle että riittävän tehokas satelliitti kyettiin laukaisemaan vaadittavalle 35 786 kilometrin korkeudelle merenpinnasta. Ensimmäinen geostationäärinen satelliitti Syncom-2 kiersi vielä päiväntasaajan suhteen viistolla radalla joten se liikkui vuorokauden aikana leveysasteen suhteen.

Clarke tunnettiin Internet-pohjaisen SETI@home-sovelluksen vankkana tukijana ja vaikuttajana. SETI@home-yhteisö etsii Maan ulkopuolista elämää kuuntelemalla avaruuden kohinaa radioteleskoopein. Hän kuitenkin suhtautui erittäin skeptisesti UFO-havaintoihin.

Clarken kolme lakia

Clarken kolme lakia ovat:

1. Kun vanhempi tunnustettu tieteilijä sanoo jonkun olevan mahdollista, on hän todennäköisesti oikeassa, mutta väittäessään jonkin olevan mahdotonta on hän todennäköisesti väärässä.
2. Mahdollisen selvittämiseksi on mentävä mahdottomuuksiin mahdollisen tuolle puolen.
3. Mikä tahansa tarpeeksi edistynyt teknologia näyttää taikuudelta.

Suomennetut kirjat

• Marsin aamunkoitto. (The Sands of Mars, 1951.) Suom. Anja Toivonen. Kirjayhtymä, 1980. ISBN 951-26-1854-0.
• Lapsuuden loppu. (Childhood's End, 1953.) Suom. Matti Kannosto. Kirjayhtymä, 1973 (2. painos 1986). ISBN 951-26-0188-5.
• Ilmojen saaret. (Islands in the Sky, 1954.) Suom. Hugo L. Mäkinen. Raketti-sarja 2. Tammi, 1954.
• Maan valo. (Earthlight, 1955.) Suom. Matti Kannosto. Kirjayhtymä, 1985. ISBN 951-26-2764-7.
• Kadonnut menneisyys. (The City and the Stars, 1956.) Suom. Anja Toivonen. Kirjayhtymä, 1982. ISBN 951-26-2185-1.
• Selene I. (A Fall of Moondust, 1961.) Suom. Matti Kannosto. Kirjayhtymä, 1976. ISBN 951-26-1187-2.
• 2001 – avaruusseikkailu. (2001: A Space Odyssey, 1968.) Suom. Sakari Ahlbäck. Kirjayhtymä, 1969 (4. painos 2001).
• Tähtiaika. (Of Time and Stars, 1972.) Suom. Matti Kannosto. Kirjayhtymä, 1975. ISBN 951-638-072-7.
• Tuuli auringosta. Suom. Ilkka Äärelä. Valikoiman toimittanut Juhani Hinkkanen. Sci-fi. WSOY, 1996. ISBN 951-0-20245-2.
• Uhka avaruudesta. (Rendezvous with Rama, 1973.) Suom. Matti Kannosto. Kirjayhtymä, 1974. ISBN 951-26-0866-9.
• Paratiisin suihkulähteet. (The Fountains of Paradise, 1980.) Suom. Matti Kannosto. Kirjayhtymä, 1981. ISBN 951-26-2018-9.
• 2010 Avaruusodysseia. (2010: Odyssey Two, 1982.) Suom. Matti Kannosto. Kirjayhtymä, 1983. ISBN 951-26-2423-0.
• Kaukaisen Maan laulut. (The Songs of Distant Earth, 1986.) Suom. Matti Kannosto. Kirjayhtymä, 1987. ISBN 951-26-2999-2.
• Odysseia 2061. (2061: Odyssey Three, 1987.) Suom. Matti Kannosto. Kirjayhtymä, 1988. ISBN 951-26-3213-6.
• Kehto. (Cradle, 1988.) Yhdessä Gentry Leen kanssa. Suom. Matti Kannosto. Kirjayhtymä, 1990. ISBN.
• Rama II. (Rama II, 1989.) Yhdessä Gentry Leen kanssa. Suom. Pekka Markkula. Kirjayhtymä, 1991. ISBN 951-26-3439-2.
• Jumalan moukari. (The Hammer of God, 1993.) Suom. Matti Rosvall. Jalava, 2010. ISBN 978-951-887-429-7.

Muuta kirjallisuutta

• Clarke, Arthur C.: Ulos avaruuteen. (Man and Space, 1967.) Neuvottelevat asiantuntijatoimittajat René Dubos, Henry Margenau, C. P. Snow. Suomentanut Pertti Jotuni. Life-tietokirjat 3. Helsinki: Life-tietokirjat, 1972.
• Welfare, Simon & Fairley, John: Arthur C. Clarken salaperäinen maailma. (Arthur C. Clarke’s Mysterious World, 1981.) Suomentanut Sirkka ja Lippo Salonen. Arthur S. Clarke kirjoittanut johdannon ja lisännyt omat huomautuksensa kuhunkin lukuun. Helsinki: Kirjayhtymä, 1981. ISBN 951-26-1842-7.
• Clarke, Arthur C. & Fairley, John & Welfare, Simon: Tieteen kuvalehden suuri kirja: Mysteerit. (Arthur C. Clarke’s A-Z of mysteries: From Atlentis to Zombies, 1994.) Suomeksi kääntänyt: Jarmo Hakanen ja Jere Hakanen. Tieteen kuvalehden kirjasto. Kööpenhamina: Bonnier, 1996. ISBN 87-427-0875-3.
• Clarke, Arthur C.: 3001: The Final Odyssey. (3001: The Final Odyssey) Suomentamaton. Ballantine Books, 1997. ISBN 0-345-31522-7.

Aiheesta muualla

• Arthur C. Clarken muistokirjoitus Helsingin Sanomissa
• The Arthur C. Clarke Foundation. (englanniksi)
• Tieteiskirjailija Arthur C. Clarke on kuollut. Helsingin sanomat 19.3.2008.
• Irma Hirsjärvi: Tuuli auringosta. Aikakone 1/1996.
• Veikko Rekunen: Avaruusodysseia 2061. Aikakone 4/1988.
• Juho Sandberg: Kehto. Aikakone 3/1990.