Arthur C. Clarke

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Arthur C. Clarke
Arthur C. Clarke tapaamassa ihailijoitaan kotitoimistollaan Sri Lankalla vuonna 2005.
Arthur C. Clarke tapaamassa ihailijoitaan kotitoimistollaan Sri Lankalla vuonna 2005.
Syntynyt 16. joulukuuta 1917
Minehead, Somerset
Kuollut 19. maaliskuuta 2008 (90 vuotta)
Colombo, Sri Lanka
Kansallisuus brittiläinen
Tyylilajit tieteiskirjallisuus
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Sir Arthur Charles Clarke (16. joulukuuta 1917 Minehead, Somerset19. maaliskuuta 2008 Colombo, Sri Lanka) oli brittiläissyntyinen kirjailija, keksijä ja tieteen yleistajuistaja. Hän on 1900-luvun tieteiskirjallisuuden tunnetuimpia nimiä.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisen maailmansodan aikana Clarke toimi tutkateknikkona Britannian ilmavoimissa. Samoihin aikoihin hän alkoi julkaista tieteiskirjallisuutta.[1]

Vuonna 1948 Clarke valmistui King's College Londonista suorittaen loppututkinnon(BSc) matematiikasta ja fysiikasta. Valmistumisensa jälkeen hän jatkoi kirjallista uraansa julkaisten avaruudessa matkustamiseen liittyviä artikkeleita ja kirjoja työskennellessään Science Abstractsilla apulaismuokkaajana.[1]

Clarke asui elämänsä viimeiset 50 vuotta Sri Lankassa. Hän onnistui välttämään vuoden 2004 suuren tsunamin. Clarke kuoli sairaalassa Sri Lankassa 19. maaliskuuta 2008. Ennen kuolemaansa hän oli joutunut useampaan kertaan sairaalahoitoon hengitysvaikeuksien vuoksi.[2]

Clarken mukaan on nimetty asteroidi, 4923 Clarke, kuten myös hirmuliskolaji, Serendipaceratops arthurcclarkei, joka löydettiin ensimmäisenä Inverlochista, Australiasta.

Ura kirjailijana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Clarke kirjoitti 1950-luvulta lähtien useita kymmeniä tieteiskirjoja ja tuli tunnetuksi vakavan, luonnontieteisiin nojaavan sci-fin edustajana. Hänellä on myös joitain lennokkaampia teoksia kuten Kadonnut menneisyys, ja myös kuuluisa 2001 Avaruusseikkailu sisältää varsin fantasianomaisia piirteitä. Monissa kirjoissaan Clarke käytti paljon teknisten ja tieteellisten ideoiden esittelemisen lisäksi myös henkilödraamaa. Yhteiskunnallisia aiheita Clarkella on kirjoissaan hieman vähemmän, mutta hän on teoksissaan käsitellyt esimerkiksi erilaisia poliittisia järjestelmiä ja uskonnon asemaa yhteiskunnassa. Clarken kirjoissaan esittämiä näkyjä ovat esimerkiksi maasta avaruuteen ulottuvat hissitornit, suora kansanvalta informaatioverkkojen kautta ja edustuksellisen presidentin valitseminen arvalla kaikkien kansalaisten joukosta.

Clarken kuuluisin kirja on 2001 Avaruusseikkailu, jonka hän kirjoitti laatiessaan käsikirjoitusta samannimiseen elokuvaan. Elokuvan ohjasi Stanley Kubrick. Kirjassa matkustetaan Saturnukseen ja elokuvassa Jupiteriin, koska jälkimmäinen planeetta oli visuaalisesti helpompi toteuttaa elokuvaa tehtäessä. 2001:n jatko-osissa 2010 (kirjan elokuvaversio vuodelta 1984) ja 2061 menneisiin tapahtumiin viitataan kuitenkin siten, että myös 2001:n lento suuntautui Jupiteriin.

Muut hankkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Clarke oli ensimmäisiä, jotka esittivät tietoliikennesatelliittien perusajatuksen.[1] Tämän hän teki toisen maailmansodan jälkeen, työskenneltyään sodan ajan Britannian tutkavalvonnassa. Clarke esitti, että kolme sopivaan kohtaan kiertoradalle sijoitettua satelliittia riittää maailmanlaajuiseen viestintään. Artikkelissaan Wireless World -lehdessä vuonna 1945[3]. Clarke osoitti miten 3 satelliitilla joiden kiertoaika olisi sama kuin maapallon (24 h) saataisin katettua suuri osa Maan pinnasta pysyvällä yhteydellä. Vaikka Clarke ei ollut ensimmäinen geostationaarisen radan esittäjä, hän oli ensimmäinen joka osoitti sen käytännöllisen merkityksen. Vasta vuonna 1963 satelliittitekniikka oli kehittynyt niin pitkälle että riittävän tehokas satelliitti kyettiin laukaisemaan vaadittavalle 35 786 kilometrin korkeudelle merenpinnasta. Ensimmäinen geostationaarinen satelliitti Syncom-2 kiersi vielä päiväntasaajan suhteen viistolla radalla joten se liikkui vuorokauden aikana leveysasteen suhteen.

Clarke tunnettiin internet-pohjaisen SETI@home-sovelluksen vankkana tukijana ja vaikuttajana. SETI@home-yhteisö etsii Maan ulkopuolista elämää kuuntelemalla avaruuden kohinaa radioteleskoopein.

Clarken kolme lakia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Clarken kolme lakia ovat:

  1. Kun vanhempi tunnustettu tieteilijä sanoo jonkun olevan mahdollista, on hän todennäköisesti oikeassa, mutta väittäessään jonkin olevan mahdotonta on hän todennäköisesti väärässä.
  2. Mahdollisen selvittämiseksi on mentävä mahdottomuuksiin mahdollisen tuolle puolen.
  3. Mikä tahansa tarpeeksi edistynyt teknologia näyttää taikuudelta.

Suomennetut kirjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muuta kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Clarke, Arthur C.: Ulos avaruuteen. (Man and Space, 1967.) Neuvottelevat asiantuntijatoimittajat René Dubos, Henry Margenau, C. P. Snow. Suomentanut Pertti Jotuni. Life-tietokirjat 3. Helsinki: Life-tietokirjat, 1972.
  • Welfare, Simon & Fairley, John: Arthur C. Clarken salaperäinen maailma. (Arthur C. Clarke’s Mysterious World, 1981.) Suomentanut Sirkka ja Lippo Salonen. Arthur S. Clarke kirjoittanut johdannon ja lisännyt omat huomautuksensa kuhunkin lukuun. Helsinki: Kirjayhtymä, 1981. ISBN 951-26-1842-7.
  • Clarke, Arthur C. & Fairley, John & Welfare, Simon: Tieteen kuvalehden suuri kirja: Mysteerit. (Arthur C. Clarke’s A-Z of mysteries: From Atlentis to Zombies, 1994.) Suomeksi kääntänyt: Jarmo Hakanen ja Jere Hakanen. Tieteen kuvalehden kirjasto. Kööpenhamina: Bonnier, 1996. ISBN 87-427-0875-3.
  • Clarke, Arthur C.: 3001: The Final Odyssey. (3001: The Final Odyssey) Suomentamaton. Ballantine Books, 1997. ISBN 0-345-31522-7.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Swedin, Eric Gottfrid: Science in the contemporary world, s. 52. ABC-CLIO, 2005. ISBN 9781851095247. (englanniksi)
  2. Scifi-kirjailija Arthur C. Clarke kuoli 19.3.2008. Helsingin Sanomat. Viitattu 19.3.2008.
  3. http://lakdiva.org/clarke/1945ww/1945ww_oct_305-308.html

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiquote-logo-en.svg
Wikisitaateissa on kokoelma Arthur C. Clarke -sitaatteja.