Robert A. Heinlein

Robert A. Heinlein
Robert A. Heinlein (1976)
Henkilötiedot
Syntynyt	7. heinäkuuta 1907 Butler, Missouri
Kuollut	8. toukokuuta 1988 (80 vuotta)
Kansalaisuus	Yhdysvallat
Ammatti	kirjailija
Kirjailija
Salanimi	Anson MacDonald Lyle Monroe John Riverside Caleb Saunders Simon York
Nimikirjoitus
Palkinnot
Hugo Damon Knight Memorial Grand Master Award
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Robert Anson Heinlein (7. heinäkuuta 1907 Butler, Missouri, Yhdysvallat – 8. toukokuuta 1988) oli yhdysvaltalainen tieteiskirjailija. Hän oli pitkään yksi "kolmesta suuresta" tieteiskirjailijasta Isaac Asimovin ja Arthur C. Clarken kanssa. Hänet on nimetty ensimmäiseksi tieteiskirjallisuuden grand mastereista.

Heinlein sai elämänsä aikana seitsemän Hugo-palkintoa ja ensimmäisen grand master -palkinnon elämäntyöstään. Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat muun muassa Stranger in a Strange Land (1961) ja Starship Troopers (1959).

Nuoruus

Heinlein syntyi vuonna 1907 Missourissa Rex ja Bam Heinleinin perheen kolmanneksi pojaksi. Perhe muutti pian Kansas Cityyn, missä Heinlein varttui. Heinlein oli lapsena kiinnostunut tähtitieteestä ja luki paljon tieteiskirjallisuutta.

Heinlein opiskeli laivastoakatemiassa vuosina 1925–1929 ja valmistui aliluutnantiksi. Vuonna 1932 hänet sijoitettiin hävittäjä U.S.S. Roperille. Hän tuli kuitenkin pienellä aluksella merisairaaksi ja joutui eroamaan armeijasta vuonna 1934 luutnanttina. Armeijan jälkeen Heinlein kävi Kalifornian yliopistoa Los Angelesissa ja asettui ehdokkaaksi kunnallisvaaleissa Hollywoodissa. Kun häntä ei valittu, hän päätti ryhtyä kirjailijaksi ja lähetti vuonna 1939 Astounding Science-Fiction -lehteen kertomuksensa ”Life-Line”. Lehden julkaistua tarinan Heinlein lähetti niitä lisää.

Kirjailijan ura

Heinleinin varhaiset novellit ja romaanit julkaistiin ensin jatkokertomuksina, ja kirjamuodossa vasta vuosia myöhemmin. Ennen toista maailmansotaa Heinleinin kertomuksia oli ilmestynyt lähes yksinomaan tieteisfiktiolehdissä, mutta sen jälkeen kustantajat uskaltautuivat julkaisemaan tieteiskirjoja.

Heinleinin ”tulevaisuuden historia” -sarja koostuu hänen 1940- ja 1950-luvuilla kirjoittamistaan kertomuksista, jossa kuvataan joskus samojen henkilöhahmojen kautta ihmiskunnan historian vaihetta, jossa ihminen oppii ensin avaruusmatkailun ja sitten tähtienvälisen matkailun. Sarjaan kuuluvat kertomukset Mies, joka myi kuun (1950), Maan vihreät kunnaat (1951), Kapina 2100 (1953), Maan hylkäämät (1958) ja Orphans of the Sky (1963).

Heinleinin ensimmäinen pitkä teos Näin ei saa jatkua ilmestyi jatkosarjana^lähde? vuonna 1940, ja se julkaistiin myöhemmin yhdessä jatkonsa Coventryn (1940) kanssa nimellä Kapina 2100 (1953). Kertomus kuvaa kapinaa tulevaisuuden Yhdysvaltojen uskonnollista pakkovaltaa vastaan.

Seitsemän miehen sodassa (1941, kirjana 1948) aasialaiset hyökkäävät Yhdysvaltoihin. Yli-ihmisen aika (1942, kirjana 1948) on kertomus yhteiskunnasta, jossa valmistetaan perintötekijöiltään täydellisiä lapsia.^lähde?

Heinleinin aikaparadoksikertomuksista merkittävimpiä ovat ”By His Bootstraps” (1941) ja ”All You Zombies” (1958). Novelli ”And He Built a Crooked House” (1941) on moniulotteisuuden kuvaus.

Heinlein julkaisi vuodesta 1947 alkaen aina 1950-luvun lopulle saakka myös nuorille tarkoitettua tieteiskirjallisuutta, kuten Rocketship Galileo (1947), Red Planet (1949), Farmer in the Sky (1950), Between Planets (1951), The Rolling Stones (1952), Starman Jones (1953), The Star Beast (1954), Tunnel in the Sky (1955), Time for the Stars (1956), Galaksin kansalainen (1957), Have Spacesuit – Will Travel (1958) ja Taistelu Venuksessa (1963). Starship Troopers (1959) sai parhaan romaanin Hugo-palkinnon vuonna 1960, ja Farmer in the Sky sai retro-Hugo-palkinnon vuonna 2001.

Heinleinin aikuisille suuntaamia 1950-luvun romaaneja ovat The Puppet Masters (1951), The Door into Summer (1956) ja Panoksena tulevaisuus (1957), joista jälkimmäinen sai Hugo-palkinnon.

Romaani Stranger in a Strange Land (1961) oli myyntimenestys ja toi Heinleinille Hugo-palkinnon. Virginia Heinlein julkaisi teoksen alkuperäisen, lyhentämättömän version miehensä kuoleman jälkeen.

Heinlein lopetti novellien kirjoittamisen 1960-luvun puolivälissä ja keskittyi romaaneihin. Hän toi kirjoissaan usein esiin libertaarisen maailmankuvansa, jonka jotkut tulkitsivat jopa fasistiseksi. Heinleinin uran loppuvuosien tuotantoa pidetään yleisesti heikkotasoisempana kuin 1970-lukua edeltänyttä tuotantoa.

Yksityiselämä

Robert ja Virginia ”Ginny” Heinlein Tahitilla 1980.

Robert Heinlein ja hänen kolmas vaimonsa Virginia Gerstenfeld menivät naimisiin vuonna 1948. He tapasivat toisen maailmansodan aikana Yhdysvaltain laivaston koelaitoksessa Philadelphiassa. Gerstenfeld työskenteli kemistinä ja ilmailun testi-insinöörinä ja Heinlein insinöörinä. Robert Heinlein oli toiminut laivastossa ennen tuberkuloosia vuonna 1934 ja Virginia Gerstenfeld työskenteli hänen avustajanaan vaikka oli sotilasarvoltaan korkeampi.

Heinlein-yhdistys

Heinlein-yhdistys on Virginia Heinleinin perustama yhdistys miehensä puolesta. Yhdistys muun muassa myöntää Robert A. Heinlein -palkinnon.^lähde?

Suomennetut teokset

Katso myös: Luettelo Robert A. Heinleinin kirjallisesta tuotannosta

• Seitsemän miehen sota. (The Day After Tomorrow, 1941, kirjana 1948). Suomentanut Sirkka Carlson. Helsinki: Nide, 1954. – 2. painos: Kirjayhtymä, 1992. ISBN 951-23-3139-X.
• Yli-ihmisen aika. (Beyond This Horizon, 1942, kirjana 1948). Suomentanut Matti Kannosto. Helsinki: Kirjayhtymä, 1979. ISBN 951-26-1686-6.
• Rakettilaivan kadetti (Space Cadet, 1948). Suomentanut Hugo L. Mäkinen. Helsinki: Tammi, 1954.
• Mies, joka myi kuun. (The Man Who Sold the Moon, 1940, kirjana 1950). Suomentanut Sirkka Carlson. Helsinki: Nide, 1956.
  • ”Elämänlanka” (1939)
  • ”Mies, joka myi Kuun”
  • ”Requiem”
  • ”Teiden on kuljettava”
  • ”Tulkoon valkeus”
  • ”Vaarallisia voimia”
• Kapina 2100. (Revolt in 2100, 1953). Suomentanut Jari Niittylä. Book Studio, 2000. ISBN 951-612-006-7.
  • ”Coventry”
  • ”Näin ei saa jatkua”
  • ”Sopeutumaton”
• Panoksena tulevaisuus. (Double Star, 1956). Suomentanut Veikko Rekunen. Helsinki: Ursa, 1980. ISBN 951-9269-12-6.
• Galaksin kansalainen. (Citizen of the Galaxy, 1957). Suomentanut Reijo Kalvas. Gummerus, 2001. ISBN 951-20-5929-0.
• Maan hylkäämät (Methuselah’s Children, 1941, kirjana 1958)
• Taistelu Venuksessa. (Podkayne of Mars, 1963). Suomentanut Matti Rosvall. WSOY, 1978. ISBN 951-0-08659-2.
• Kuu on julma. (The Moon is a Harsh Mistress, 1966). Suomentanut Matti Kannosto. Helsinki: Kirjayhtymä, 1987. ISBN 951-26-2947-X.
• Tuomiopäivän komedia. (Job. A Comedy of Justice, 1984). Suomentanut Matti Kannosto. Helsinki: Kirjayhtymä, 1986. ISBN 951-26-2865-1.
• Kissa muurin läpi. (The Cat Who Walks Through Walls, 1985). Suomentanut Matti Kannosto. Helsinki: Kirjayhtymä, 1988. ISBN 951-26-3074-5.

Irtonovellit

• ”Elämänlanka” (1939) teoksessa Isaac Asimov science fiction valikoima 3, suomentanut ja toimittanut Reijo Kalvas. Hyvinkää: Viihdeviikarit, 1989. ISBN 951-611-269-2.
• ”Kuun mustat onkalot” (1949), teoksessa: Huomispäivän maailmat (Tomorrow’s worlds), toim. Robert Silverberg. Suomentanut Erkki Vainikkala. Jyväskylä: Gummerus, 1971.
• ”Maan vihreät kunnaat” (1947). Aikakone 3, 1982.
• ”Skylift” (1953). Aikakone 2/1988.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Robert A. Heinlein Wikimedia Commonsissa

• The Heinlein Book Bin: kokoelma kirjailijan teoksien kansikuvia ja esittelyjä (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
• The Heinlein Society. (englanniksi)
• Robert A(nson) Heinlein (1907–1988) (englanniksi)
• Robert A. Heinlein Internet Speculative Fiction Database -sivustolla (englanniksi)
• Robert A. Heinlein Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
• Robert A. Heinlein Science Fiction Awards Database -sivustolla. (englanniksi)