Isaac Asimov

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Isaac Asimov
Isaac Asimov vuonna 1965
Isaac Asimov vuonna 1965
Syntynyt 2. tammikuuta 1920
Petrovitši, Venäjän SFNT[1]
Kuollut 6. huhtikuuta 1992 (72 vuotta)
New York, Yhdysvallat
Tyylilajit tieteiskirjallisuus
Tuotannon kieli englanti
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Isaac Asimov (alk. Isaak Judovitš Ozimov (ven. Исаак Юдович Озимов); 2. tammikuuta 1920 Petrovitši, Smolenskin alue, Venäjän SFNT6. huhtikuuta 1992 New York, Yhdysvallat) oli venäläissyntyinen amerikkalainen kirjailija sekä biokemisti.

Parhaiten hänet tunnetaan tieteis- ja tiedekirjoistaan. Hän julkaisi noin 500 teosta. Hänen tunnetuimpia töitään ovat Säätiö-sarja ja Robotti-sarja, jossa Asimov esitteli keksimänsä robotiikan kolme pääsääntöä.

Asimovia pidetään yhtenä merkittävimmistä tieteiskirjailijoista. Hänen nimeään juhlistaa vieläkin Isaac Asimov's -niminen tieteiskirjallinen vihkolehti. Vuonna 1986 Science Fiction and Fantasy Writers of America myönsi Asimoville tieteiskirjallisuuden suurmestaripalkinnon.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asimov syntyi Venäjällä, mutta sen seuraajavaltiosta Neuvostoliitosta hän muutti 3-vuotiaana perheensä kanssa New Yorkiin. Asimov aloitti lyhyiden tieteistarinoiden kirjoittamisen jo teini-ikäisenä ja ensimmäisen tarinansa Marooned Off Vesta hän sai myytyä vuonna 1938 Amazing stories -lehdelle.[1]

15-vuotiaana Asimov ryhtyi opiskelemaan kemiaa Columbian yliopistossa. Hän kuitenkin keskeytti opinnot työskennelläkseen puolustusvoimille toisen maailmansodan aikana, minkä jälkeen hän jatkoi opintojaan ja valmistui tohtoriksi vuonna 1948.[2] Asimov on toiminut biokemian professorina. Hänen tieteelliseen uraansa sisältyy tutkimusta mm. kinetiikan ja valokemian parissa.[2]

Asimov oli myös mukana perustamassa kansainvälistä CSICOP- eli Committee for the Scientific Investigation of Claims of the Paranormal -skeptikkojärjestöä vuonna 1976. Järjestön tavoitteena on tutkia puolueettomasti paranormaaleja ilmiöitä koskevia väitteitä, julkaista näiden tutkimusten tuloksia Skeptical Inquirer -lehdessä ja näin saada laajempi yleisö arvostamaan tieteellistä tutkimusta.

Tieteiskirjailijana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Novelli ”Yö saapuu” (1941) nosti Asimovin tieteiskirjallisuuden harrastajien keskuudessa kuuluisaksi nimeksi. Novellissa esitellään maailma, jolla on kuusi aurinkoa, ja joka pysyy koko ajan päivän valossa. Joka kahdestuhannes vuosi tapahtuu kuitenkin pimennys, joka paljastaa maailman asukkaille heidän todellisen asemansa kaikkeudessa. Myöhemmin Asimov laajensi novellin yhdessä Robert Silverbergin kanssa kirjaksi, joka myös on nimeltään Yö saapuu (1990). Tämä kirja oli kuitenkin erityylinen kuin Asimovin suosioon nostanut novelli.

Science fictionin alueella tunnetuimpia ovat Säätiö- ja Robotti-sarjat. Asimovin robottitarinoista on ilmestynyt suomeksi valikoima Robotit.

Vuonna 1972 Asimov teki paluun tieteiskirjailijana romaanilla Itse jumalat. 1980-luvulla hän kirjoitti Säätiö- ja Robotit-sarjoihin useita jatko-osia.

Teoskokonaisuuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Robotti-sarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Novelleista ja romaaneista koostuvassa robottisarjassassaan Asimov esitteli "robotiikan kolme pääsääntöä", jotka hän laati yhdessä sf-toimittaja John W. Campbellin kanssa.lähde? Asimov kertoi että hän muisti nuorena lukeneen paljon tieteistarinoita, joissa robotteja yleensä esitettiin vaarallisina ja pelottavina. Asimov piti enemmän tarinoista, joissa robotit esitettiin sympaattisemmassa valossa. Erityisesti vuonna 1938 ilmestyneet Eando Binderin "I, Robot" ja Lester del Reyn "Helen O'Loy" inspiroivat Asimovia, joka kirjoitti ensimmäisen robotti-tarinansa vuonna 1939. Asimovin ensimmäinen "Robbie" sai Asimovin kehittämään maailman jossa robotteja valmistettiin teollisesti. Näillä robotit oli suunniteltu niin että ne olisivat turvallisia. Asimov loi aivan uuden tyyppisen robotti-tarinan, joka pian levisi muidenkin tieteiskirjailijoiden piiriin. Asimov tuli myös luoneeksi uuden sanan "robotiikka", vaikka hän luuli sen olleen jo käytössä kun hän käytti sitä tarinassa "Runaround" vuonna 1942. Samassa tarinassa tekivät myös ensiesiintymisensä robotiikan kolme pääsääntöä. Aikaisemmin niihin oli vain viitattu.[3]

Robottinovelleissa keskeinen hahmo on usein robottipsykologi Susan Calvin. Novellit käsittelevät muun muassa robotiikan pääsääntöjen vaikutusta robottien toimintaanlähde?, kun taas robottisarjaan kuuluvissa romaaneissa Teräsluolat (1954), Alaston aurinko (1957) ja Aamunkoiton robotit (1983) päähenkilöinä ovat maassa asuva etsivä Elijah Baley ja humanoidirobotti R. Daneel Olivaw, jotka ratkovat eri planeetoilla tehtyjä murhia, joihin liittyvät tavalla tai toisella robotit. Planeettojen omat, muista poikkeavat kulttuurit ja robotiikan säännöt muodostavat kirjoissa säännönmukaisuuden, jonka kiertämällä rikos on onnistunut tehdä.

Näissä romaaneissa robottitarinat on sijoitettu kauas tulevaisuuteen, jossa ihmiskunta on jakaantunut useita siirtokuntia toisille planeetoille perustaneisiin, robotteja käyttäviin avaruuslaisiin, sekä robotteja pelkääviin Maan pinnan alla asuviin ihmisiin.[4]

Säätiö-sarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Säätiö-sarja

Säätiö-sarjan punaisena lankana taas on kaukaisessa tulevaisuudessa Hari Seldonin kehittämä psykohistoria, tiede jolla pystyy ennustamaan ihmiskunnan kehityksen suunnan, kunhan tarkasteltavana ovat planeetan asutusta suuremmat kokonaisuudet. Tarina kertoo Säätiöstä, jonka Hari Seldon perustaa laskettuaan koko Galaktisen Imperiumin romahtavan viidensadan vuoden kuluessa. Psykohistorian avulla hän laskee todennäköisyyksiä, joilla Säätiöstä lopulta kehittyisi uusi Imperiumi. Tarinat käsittelivät tätä viidensadan vuoden ajanjaksoa, jonka aikana kaikki ennustetut kriisit osuvat Säätiön kohdalle.[4]

Viimeiset vuodet ja kuolema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1970- ja 1980-luvulla Asimov keskittyi tieteiskirjallisuudessa lähinnä aikaisempien teostensa jatko-osiin ja pyrki yhdistämään eri sarjojaan yhdeksi kokonaisuudeksi. Nämä myöhäiskauden kirjat eivät yllä alkuperäisten teosten tason ja merkittävyyden tasolle. Monet lukijat pitävät näitä kirjoja heikkotasoisempina kuin esimerkiksi alkuperäistä Säätiö-sarjaa.[5][6]

Asimov sai sydänleikkauksen yhteydessä annetusta verensiirrosta HIV:n, ja hän kuoli lopulta AIDSin aiheuttamiin komplikaatioihin. Lääkärit halusivat pitää tämän salassa yleisön reaktiota peläten, ja vasta vuonna 2002 Asimovin leski Janet Asimov paljasti asian toimittamissaan Asimovin muistelmissa.[7][4]

Merkitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2004 brittilehti Guardianin suorittamassa kyselyssä tieteen tekijät valitsivat hänet suosikkikirjailijakseen. Erityisesti Asimovin kykyä selittää vaikeasti ymmärrettäviä faktoja kehuttiin.[8]

Valikoitu teosluettelo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asimov istuu valtaistuimellaan. Valtaistuimen symbolit kuvaavat Asimovin elämäntyötä. Kuvittaja Rowena Morrill.

Muita kirjoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomennettu tietokirja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Maailmankaikkeuden mitat. (The Measure of the Universe, 1983.) Suom. Risto Varteva. WSOY, 1985. ISBN 951-0-12934-8.

Suomennettuja novelleja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • ”Yö saapuu” (1941), Portti 4/1992.
  • ”Viimeinen kysymys” (1956), teoksessa Top Science Fiction 2, 1993.

Sarjoihin kuuluvien kirjojen järjestys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isaac Asimov halusi yhdistää eri kirjasarjansa yhteiseksi kokonaisuudeksi. Hän ehdotti kirjansa Säätiön alkusoitto englanninkielisen alkuteoksen esipuheessa järjestystä, jossa hänen kirjansa tulisi lukea, jos ne halusi lukea yhtenäiseen kaikkeuteen sijoittuvana, ajallisesti etenevänä ketjuna.[9]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Käkelä, Jari: ”Asimovin Säätiö-trilogia & amerikkalainen ekspansionismi”. Portti 3/2006.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Isaac Asimov ja Carl Howard Freedman: Conversations with Isaac Asimov, s. 165. Univ. Press of Mississippi, 2005. ISBN 9781578067381. (englanniksi)
  2. a b Elizabeth H. Oakes: American writers, s. 24. Infobase Publishing, 2004. ISBN 9780816051588. (englanniksi)
  3. Isaac Asimov: ”Introduction”, The Complete Robot, s. 9–10. Grafton, 1982. ISBN 0-586-05724-2.
  4. a b c Ulkomaisia tieteiskirjailijoita 1. Toimittaneet Toni Jerrman ja Vesa Sisättö. BTJ Kirjastopalvelu, 2004.
  5. Ulkomaisia tieteiskirjailijoita 1. Toimittaneet Toni Jerrman ja Vesa Sisättö. BTJ Kirjastopalvelu, 2004.;Luku Isaac Asimov; sivu 39
  6. Science fiction. Toimittaneet Juhani Hinkkanen ja Kai Ekholm. Kirjastopalvelu, 1990.
  7. Letter from Janet Asimov 2002-04-04. Locus Online. Viitattu 3. kesäkuuta 2007. (englanniksi)
  8. http://www.guardian.co.uk/science/2004/aug/26/sciencenews.sciencefictionspecial
  9. http://www3.sympatico.ca/n.rieck/links/cool_sci_fi.html#asimov-suggested-reading-order

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Isaac Asimov.