Kansainvälinen avaruusasema

Wikipedia
Ohjattu sivulta ISS
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hakusana ”ISS” ohjaa tänne. Lyhenteen ISS muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Kansainvälinen avaruusasema
Kansainvälinen avaruusasema 30. toukokuuta 2011 lennon STS-134 avaruussukkula Endeavourin irtautumisen jälkeen
ISS:n tunnus
Tilastotietoja
Miehistö: 13
Pituus: 108,5 metriä
Leveys: 73,15 metriä
Korkeus: 27,4 metriä
Elintila: 425 kuutiometriä
Massa: 417 289 kg [1]
Perigeum: 403 km [2]
Apogeum: 424 km [2]
Kiertoaika Maan ympäri: 91,69 minuuttia
Inklinaatio: 51,64 astetta
Kiertää Maan päivässä: 15,70 kertaa
Menettää korkeutta
päivässä:
~88 m
Keskimääräinen kulkemisnopeus: 27 743,8 km/h

Kansainvälinen avaruusasema eli ISS (engl. International Space Station) on Maata kiertävä pysyvästi miehitetty avaruusasema. Asema on jatkoa Yhdysvaltain Skylab- ja Neuvostoliiton Mir- ja Saljut-avaruusasemille. Avaruusasema on Kanadan, Euroopan, Japanin, Venäjän ja Brasilian avaruusjärjestöjen sekä Yhdysvaltojen avaruushallinnon yhteishanke. Suomi ei osallistu avaruusaseman rahoitukseen, vaikka onkin Euroopan avaruusjärjestön jäsen.

Avaruusasema kiertää Maata 355–368 kilometrin korkeudella. Asemalla on ollut vähintään kahden hengen miehistö marraskuusta 2000 lähtien. ISS-avaruusaseman käyttö päättyy tämänhetkisten suunnitelmien mukaan 2020-luvulla, jonka jälkeen se pudotetaan ilmakehän läpi Tyyneen valtamereen.[3]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alun perin hanke alkoi 1983, kun Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan ehdotti Space Station Freedomin rakentamista NASAn hankkeena. Sen piti maksaa kahdeksan miljardia dollaria ja valmistua 1990-luvun alkuun mennessä. Tähän vaiheeseen liittyi Yhdysvalloissa nahistelua siitä, miten Space Station lyhennetään: SS toi mieleen natsit ja USS oli jo varattu laivoille.lähde?

ISS:n vaatimaton alku kesäkuussa 1999. Zarya- ja Unity-moduulit liitetty toisiinsa joulukuussa 1998 sukkulalennolla STS-88.

Sittemmin avaruusaseman nimi muutettiin Space Station Alphaksi ja hanke kansainvälistyi. Aseman kokoa pienennettiin, kustannukset nousivat yli kattohinnan ilman yhdenkään osan valmistusta. Hanke siirtyi McDonnell-Douglasilta Boeingin urakaksi. Presidentti Clintonin aikana aseman nimeksi vahvistui nykyinen, lyhennettynä ISS. Venäjä tuli mukaan avaruusaseman rakentajaksi ja sen arkkitehtuuriksi valittiin edesmenneen Neuvostoliiton Mir-2-avaruusaseman suunnitelma. Pääosa aseman moduuleista valmistetaan Venäjällä kustannus- ja osaamissyistä. Ensimmäinen ISS:n osa saatettiin matkaan vuonna 1998. STS-88 oli ensimmäinen avaruussukkulalento ISS-asemalle.lähde?

ISS:n piti valmistua vuoteen 2010 mennessä. Tällä hetkellä pyritään NASAn päätöksestä rakentamaan ISS:n ydin (Core Complete), joka on ilmeisesti vain 3-paikkainen. Asemaa on kuitenkin tarkoitus laajentaa 7-paikkaiseksi. Avaruussukkula-lentojen harveneminen ja päättyminen vuonna 2011 voi tehdä ISS:n valmiiksi rakentamisen vaikeaksi. Venäjän avaruusjärjestön huhtikuussa 2011 esittämän raportin mukaan ISS:n venäläisen segmentin rakentaminen saadaan valmiiksi vuonna 2015.[4]

ISS:n rahoitus on näillä näkymin turvattu vuoteen 2015 ja useat osapuolet uskovat saavansa lisärahoituksen vuoteen 2020 asti. Venäjä on halukas jatkamaan projektia tämänkin jälkeen ja tehnyt suunnitelmia omien moduuliensa säästämisestä ja siirtämisestä seuraavaan asemaan.[5] Venäjän avaruusjärjestö on ISS:n merkittävin ylläpitäjä Sukkulan käytön päätyttyä heinäkuun alussa 2011. Yhdysvallat on suurin rahallisen panoksen asettaja, mutta Sojuzin kolmen avaruuslentäjän kuljetuskapasiteetti asettajaa rajoja Yhdysvaltainkin toiminnalle. Euroopan ESA ja Japanin JAXA ovat marginaalisia toimijoita. ESAssa Ranska alkoi vuoden 2011 alussa vaatia, että kaikkien ESA-maiden tai kenties kaikkien EU-maiden tuli osallistua länsieurooppalaisen ISS-käytön kustannuksiin. [6] Tässäkin on ongelmana se, että vuoteen 2020 asti ISS-asemalle pääsee vain harva ESA-maiden avaruuslentäjä, koska Sojuzin paikoista valtaosa on myyty venäläisille ja yhdysvaltalaisille avaruuslentäjille ja osa avaruusturisteille. Yleistä eurooppalaista maksuvelvoitetta ei tee helpommaksi sekään, että ESAn astronauttijoukoissa on vain noin puolen tusinan EEA-alueen maan kansalaisia.lähde?

Rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: ISS:n kokoonpano
Tältä ISS näyttää valmistuessaan. ISS etenee kiertoradalla ristin muotoinen osa (mm. Columbus- ja Kibō-moduuli) edellä.

Avaruusasema koostuu moduuleista ja niitä kytkevistä osista eli noodeista.

Marraskuussa 2007 asemaan kuuluvat moduulitlähde?:

  • Zarya – Avaruusaseman perusta. Valmistettu Venäjällä, mutta NASAlle myyty moduuli, joten juridisesti yhdysvaltalainen.
  • Zvezda – venäläinen huoltomoduuli, joka muun muassa sisältää osan aseman elossapitojärjestelmästä ja tarjoaa majoituksen kahdelle miehistön jäsenelle.
  • Unity (eli Node 1) – Risteysmoduuli, johon kytketään muita moduuleja. Ensimmäinen Yhdysvalloissa valmistettu moduuli.
  • Quest Joint Airlock – Yhdysvaltalaisvalmisteinen ilmalukkomoduuli.
  • Pirs – Venäläinen telakointimoduuli ja ilmalukko.
  • Destiny – NASAn laboratoriomoduuli.
  • Harmony (eli Node 2) – Eurooppalaisvalmisteinen risteysmoduuli.
  • Columbus – ESAn ISS-avaruusasemamoduuli. Toimitettiin asemalle helmikuussa 2008 vuosien viivästysten jälkeen.
  • Kibō – Japanilainen laboratoriomoduuli. Toimitettiin asemalle kolmessa osassa vuosien 2008–2009 aikana. 1. osa laukaistiin Sukkula Endeavourin mukana maaliskuussa 2008 ja toinen osa 1. kesäkuuta 2008[7]. Kolmas osa toimitettiin asemalle heinäkuussa 2009.
  • Tranquility (eli Node 3) – Eurooppalaisvalmisteinen risteysmoduuli ja siihen ennen laukaisua kiinnitetty Cupola – Italian avaruusjärjestön toteuttama ISS-avaruusasemamoduuli.

ISS-retkikuntien miehistöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

NASA kutsuu vaihtomiehistöä termillä Expedition, joka on samanlainen termi jota on käytetty muun muassa Maan napa-alueiden tutkimusmatkoista. ESA ei käytä tätä termiä. Kustakin miehistöstä yksi on avaruusaseman komentaja (eli päällikkö), muiden roolit teknisiä tai tieteellisiä asiantuntijoita. Pääosa miehistöjen jäsenistä on eri avaruusjärjestöjen työntekijöitä, poikkeuksia ovat lähinnä Yhdysvaltain sotilaat, yritysten lähettämät asiantuntijat ja avaruusturistit. ISS-avaruusasemalla ei ole sotilaallista käyttöä.lähde?

Tämän lisäksi asemalla on vieraillut suuri joukko ihmisiä. Lähes neljäsosa kaikista koskaan lentäneistä astronauteista on vieraillut ISS:llä. Lisäksi asemalla on vietetty ensimmäiset avaruushäät, kun Juri Malentšenko meni naimisiin Ekaterina Dmitrievin kanssa; morsian oli tällöin Teksasissa.lähde?

Venäjän avaruusjärjestö solmi 10. huhtikuuta 2007 NASAn kanssa sopimuksen koskien ISS:n huoltolentoja. Sopimuksen arvo on 719 miljoonaa dollaria vuoteen 2011 asti. Se kattaa 15 miehistön jäsenen kuljetukset (kuusi vuonna 2009, kuusi vuonna 2010 ja kolme vuonna 2011) ja 5600 kg rahtia vastaavana aikana.lähde?

Vuoden 2010 jälkipuolella ilmeni, että venäläisten kosmonauttien päivittäinen ruoka maksaa 350 euroa vuorokaudessa. [8]

Toukokuussa 2013 NASA päätti ostaa kuusi astronauttilentoa Sojuz-kapselilla avaruusasemalle, tämän hinta oli kaikkiaan 424 miljoonaa dollaria eli noin 70 miljoonaa dollaria per istuin. [9]

Huolto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asemaa huollettiin pitkälle NASAn avaruussukkuloilla, joiden rahtikapasiteetti oli suuri sekä kiertoradalle että sieltä takaisin. Niiden ohella ISS:ää huollettiin miehittämättömillä huoltoaluksilla ja vuoden 2011 lopusta sukkuloiden poistuttua käytöstä ainoastaan niillä. Käytettyjä huoltoaluksia ovat jo Neuvostoliiton Saljut-ohjelman ajoilta käytössä ollut venäläinen Progress ja ESAn 2000-luvulla kehittämä ATV-alus. ATV on huomattavasti Progressia kalliimpi, mutta kuljettaa sitä hieman suuremman määrän rahtia. Muita käyttöön otettuja huoltoaluksia ovat JAXAn HTV-alus sekä yksityisten yhtiöiden Dragon ja viimeisimpänä Cygnus. Nykyisistä huoltoaluksilta ainoastaan Dragon on suunniteltu palaamaan ehjänä maan pinnalle.

Tutkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansainvälisen avaruusaseman toiminta on suunnattu ennen kaikkea monialaiseen tieteelliseen tutkimukseen. Toistaiseksi kuitenkin lähes kaikki tutkimus on ollut biolääketieteellistä, suuntautuen ihmisen fysiologian tutkimukseen mikropainovoimassa. Tutkimusta on tehty myös perusbiologiassa mikropainovoiman vaikutuksista eläinten ja kasvien rakenteeseen, aineenvaihduntaan ja evoluutioon. Eräs mielenkiintoinen sovellus on mahdollisuus kasvattaa kolmiulotteisia kudossiirrännäisiä painottomuudessa.lähde?

Muita tutkimusaloja ovat fysikaaliset tieteet, geotieteet, materiaalitiede sekä palamisprosessien tutkimus (combustion science). Näiden alojen tutkimus pääsee kuitenkin laajemmalti käyntiin vasta kunnollisten laboratoriotilojen myötä, vuoteen 2010 mennessä. Asemaa on suunniteltu käytettävän myös tulevien avaruusohjelmien teknologioiden ja tekniikan tutkimiseen ja testaamiseen.[10][11]

Rata ja havainnointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

ISS ylittää Maan päiväntasaajan noin 90 minuutin välein 22,5 astetta lännempänä verrattuna edelliseen kierrokseen. Lisäksi maapallon litistyneisyyteen liittyvän gravitaatiovaihtelun takia ISS:n rata siirtyy vuorokaudessa noin 6 astetta lännemmäksi.[12]

Avaruusaseman voi nähdä Etelä-Suomessa kuukauden välein. Yksi näkymisjakso kestää puolitoista viikkoa. Avaruusasema näkyy matalalla etelässä noin kymmenen minuutin ajan vuoroin aamu- ja iltataivaalla.[13]

Avaruusturistit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Avaruusturisti
Kansainvälinen avaruusasema valokuvattuna Discovery-sukkulan irtautumisen jälkeen 7. elokuuta, 2005.
Kosmonautti Sergei Krikaljov ISS:n huoltomoduulissa marraskuussa 2000
Progress M-57 rahtialus lähestymässä ISS:sää kesäkuussa 2006. Se toi vettä, happea, syömistä ja erilaisia tarvikkeita

Kalifornialainen sijoitusmiljonääri (ja aiemmin NASAlla työskennellyt) Dennis Tito oli ensimmäinen avaruusturisti. Hän maksoi 20 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria kymmenen päivän lennostaan huhtikuussa 2001.lähde?

Eteläafrikkalainen nettimiljonääri Mark Shuttleworth maksoi myös noin 20 miljoonaa dollaria matkastaan huhtikuussa 2002, jolloin hänestä tuli ensimmäinen afrikkalainen avaruudessa. Hän oli matkan aikana muun muassa radioamatööriyhteydessä Nelson Mandelan kanssa.lähde?

Avaruusturismi koki takaiskun avaruussukkula Columbian tuhoutuessa 1. helmikuuta 2003 ja venäläiset lykkäsivät kaikkia suunnitelmia uusista turisteista. Kuitenkin myöhemmin samana vuonna venäläiset ilmoittivat, että he voisivat lähettää kaksi avaruusturistia ISS:lle ja antoi virginialaiselle Space Adventures Ltd:lle tehtäväksi löytää halukkaita, jotka olisivat valmiita maksamaan 20 miljoonaa dollaria 10 päivän matkasta.lähde?

Avaruusasema voisi periaatteessa sijaita jopa aurinkokunnan äärilaidalla tai keskellä jotta se voisi toimia telakkana tulevaisuutta varten esim. pidemmän päälle tähtienvälistä matkustamista.lähde?

Vuonna 2004 kerrottiin, että newjerseyläinen liikemies Gregory Olsen olisi kolmas avaruusturisti huhtikuussa 2005. Olsenin matka toteutui kuitenkin vasta saman vuoden lokakuussa terveydellisten syiden takia.lähde?

Venäjän avaruusjärjestö ilmoitti huhtikuussa 2006 34-vuotiaan japanilaisen liikemiehen Daisuke Enomoton lennosta avaruusasemalla Sojuz-laukaisulla. Enomoto on entinen Internet-yhtiön Livedoor Co.:n johtaja. Enomoto on ollut koulutuksessa vuoden 2006 alussa. Matkan hinta on 20 miljoonaa dollaria, joka on huomattavasti alempi kuin lennosta aiheutuvat laskennalliset kustannukset.[14] 21. elokuuta 2006 kuitenkin ilmoitettiin, että Enomoton terveydentila ei sallinut hänen osallistumistaan Sojuz TMA-9 -lennolle, joskaan ei suljettu pois mahdollisuutta, että hän pääsisi myöhemmälle lennolle. Enomoton tilalla asemalle lähti TMA-9-lennolla Anousheh Ansari.lähde?

Italian avaruusjärjestön rahoittama ja italialaisen avaruusteollisuuden toteuttama Cupola-"ikkunamoduuli" vaikuttaa lehtiuutisten perusteella olevan suunniteltu avaruusturisteja varten sekä ISS-asemalle että mahdollisille myöhemmille asemille. [15]

Kritiikkiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

ISS:n lennonvalvontakeskus Houstonissa (JSC)

NASAa on kritisoitu etenkin Yhdysvalloissa siitä, että projekti on ajan- ja rahanhaaskausta. Näiden kriitikkojen mukaan resurssit voitaisiin kohdistaa hyödyllisempiinkin kohteisiin: esim. projektin arvioidulla 100 miljardin USD:n budjetilla voitaisiin toteuttaa kymmeniä miehittämättömiä tieteellisiä lentoja. Lisäksi avaruustutkimus on muutenkin vastatuulessa, ja julkisuudessa on esitetty mielipiteitä, joiden mukaan rahat voitaisiin käyttää paremmin maanpäällisten ongelmien ratkomiseen.lähde?

Avaruustutkimuksen kannattajat huomauttavat, että tämäntyyppiset näkemykset ovat erittäin lyhytnäköisiä; tutkimustulokset ja avaruusaseman rakentamiseen liittyvät ratkaisut ovat tuottaneet miljardien edestä tuloja. Joissakin arvioissa on esitetty, että miehitetyillä avaruuslennoilla kehitetystä teknologiasta saatu epäsuora taloudellinen hyöty on seitsenkertainen aseman hintaan nähden. Toiset arviot tyytyvät vain kolminkertaiseen hyötysuhteeseen.lähde?

Nasawatch-sivusto kertoo etenkin avaruusasemaan liittyvistä kiistelyistä Yhdysvalloissa, mutta pääasiassa avaruustoiminnan edistämisen näkökulmasta.lähde?

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.nasa.gov/mission_pages/station/structure/isstodate.html
  2. a b http://www.heavens-above.com/orbit.aspx?satid=25544
  3. http://en.rian.ru/science/20110727/165412055.html ISS to be de-orbited and sunk in Pacific after 2020 - Roscosmos, www.ria.ru, 27.7.2011
  4. ISS:n venäläisen segmentin rakentaminen saadaan valmiiksi vuonna 2015 Venäjän Ääni 13.4.2011. Viitattu 10.11.2011.
  5. Russia 'to save its ISS modules' 22.5.2009. BBC News. Viitattu 22.5.2009. (englanniksi)
  6. http://www.spacenews.com/policy/110128-france-back-iss-extension.html
  7. Kibo JAXA Astronaut Akihiko Hoshide Homecoming 14.8.2008 (englanniksi)
  8. Kosmonauttien ruoka-annoksiin roima hinnankorotus Yle uutiset lokakuussa 2010
  9. http://www.space-travel.com/reports/NASA_to_pay_Russia_424_mln_more_for_lift_into_space_999.html NASA to pay Russia $424 mln more for lift into space, www.spacedaily.com, 1.5.2013
  10. New uses for Space Station ESA 27.7.2011.
  11. Driving a robot from Space Station ESA 29.6.2011. Viitattu 28.7.2011.
  12. ISS User’s Guide for Earth Observation (PDF) 15.03.2001. Euroopan avaruusjärjestö. (englanniksi)
  13. ISS - Kansainvälinen avaruusasema Ursa.
  14. The Japan Times Tycoon seals space tour contract 2.4.2006 (englanniksi)
  15. http://www.space-travel.com/reports/New_Views_For_Space_Tourists_999.html

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kansainvälinen avaruusasema.

Eri organisaatioiden ISS-sivustoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tutkimustoiminnasta avaruusasemalla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muita linkkejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]