Prekessio

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hyrrän prekessioliike
Maan akseli tekee prekessioliikettä kuin hyrrän akseli, koska Kuu ja Aurinko pyrkivät vetämään päiväntasaajan pullistumaa kiertoradan tason suuntaiseksi.
Taivaan pohjoisnavan liike tähdistöjen suhteen. Ylhäällä Pohjantähti, joka nykyisin on lähellä taivaan pohjoisnapaa, alhaalla näkyvä kirkas tähti on Vega.
Taivaan etelänavan liike tähdistöjen suhteen.


Prekessio (myös presessio) tarkoittaa pyörimisakselin kiertymistä. Prekessoiva kappale pyörii oman akselinsa ympäri ja lisäksi akselin suunta muuttuu siten, että kaltevuuskulma pysyy vakiona mutta kaltevuussuunta kiertyy.[1] Jos pyörivän hyrrän akseli ei ole tarkkaan pystysuorassa, se suorittaa prekessioliikettä.

Maan prekessio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tähtitieteessä prekessiolla tarkoitetaan Maan tai muun taivaankappaleen akselin kaltevuussuunnan muuttumista pitkän ajan kuluessa. Maan akseli kiertää hyrrän akselin tavoin ympyrämäistä liikettä 25 725 vuoden[2] jaksossa, joka tunnetaan nimellä platoninen vuosi.

Pienempää maan akselin vaappumista nimitetään nutaatioksi.

Prekession vuoksi maan akseli ei aina osoita samaan kohtaan taivaanpallolla eli taivaannavat liikkuvat suhteessa tähtiin. Nykyään Maan akselin pohjoispää osoittaa hyvin lähelle Pohjantähteä, joka siis on lähellä pohjoista taivaannapaa mutta vuoden 14000 aikoihin taivaannapa on lähellä Lyyran tähdistön päätähteä, Vegaa.

Prekessiosta seuraa myös, että pitkällä aikavälillä Maa ei aina ole samalla puolella Aurinkoa samana vuodenaikana suhteessa tähtiin. Ne kohdat Maan radasta, joissa Maa on esimerkiksi kevätpäiväntasauksena, siirtyvät vuodessa noin 50,26" eli yhden asteen noin 72 vuodessa. Samoin on laita sen tähtitaivaan pisteen, taivaanekvaattorin ja ekliptikan leikkauspisteen eli kevättasauspisteen, jonka suunnassa Aurinko tällöin on. Se sijaitsi kaksituhatta vuotta sitten lähellä Kalojen ja Oinaan tähdistöjen rajaa, nykyisin lähellä Vesimiehen ja Kalojen rajaa. Vasta yhden platonisen vuoden kuluttua nämä ovat entisellä kohdallaan. Koska kevättasauspiste siirtyy, sideerinen vuosi on hieman pidempi kuin trooppinen vuosi.[3]

Prekession vuoksi taivaankappaleiden tähtitieteellisistä koordinaateista eli rektaskensiosta ja deklinaatiosta on aina ilmoitettava, mille ajanhetkelle eli epookille ne on annettu.[4]

Prekessio johtuu siitä, että Aurinko ja Kuu pyrkivät vetovoimillaan kääntämään litistyneen maapallon ekvaattoria ekliptikatason eli ratatason suuntaiseksi. Maan pyörimisliikkeen vuoksi vaikutuksena kuitenkin on, että kaltevuuskulma pysyy vakiona, mutta akselin suunta kiertyy.[4]

Milutin Milankovićin teorian mukaan prekessioliike yhdessä eräiden muiden maan pyörimis- ja kiertoliikkeeseen liittyvien jaksollisten vaihtelujen kanssa aiheuttaa suuria ilmastonmuutoksia ja on yksi jääkausien syy.

Jens Olsenin maailmankellossa Kööpenhaminan raatihuoneella on osoitin, joka on ajastettu tekemään yksi kierros yhtä pitkässä ajassa kuin Maan akseli prekession vuoksi palaa entiseen asentoonsa eli yhdessä platonisessa vuodessa. Tämä on hitain ihmisen tekemä esine, joka liikkuu säädetyllä nopeudella.


Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Young & Freedman: ”10.7”, University Physics with Modern Physics, 11. painos, s. 387. Pearson, 2004. ISBN 0-321-20469-7. (englanniksi)
  2. Otavan iso Fokus, 5. osa (Mn-Qv), art. Presessio, Otava 1973, ISBN 951-1-01070-0
  3. Hannu Karttunen, Heikki Oja, Pekka Kröger, Markku Poutanen: Tähtitieteen perusteet, s. 57. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, Valtion painatuskeskus, 1984. 951-859-367-1.
  4. a b Tähtitieteen perusteet, s. 39

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]