Avaruusasema
Wikipedia
Avaruusasema on keinotekoinen rakenne, joka antaa ihmiselle mahdollisuuden asua avaruudessa. Avaruusaseman keksi venäläinen Konstantin Tsiolkovski 1920-luvun alussa.
Tähän mennessä rakennetut avaruusasemat ovat sijainneet Maan matalilla kiertoradoilla eli 200–400 kilometriä merenpinnasta. Toistaiseksi tietty avaruuslentäjä on voinut asua avaruusasemalla enintään alle 2 vuotta kerrallaan.
Avaruusasemilla ei ole suurta työntövoimaa tuottavia raketteja, mutta useita pienempiä raketteja aluksen ratakorkeuden ja asennon säätämiseen. Avaruusasema on suurin ihmisen rakentamista avaruusaluksista.
[muokkaa] Avaruusasemat
(päivämäärät ovat niitä jolloin asemat olivat miehitettyjä)
- Saljut avaruusasemat (Neuvostoliitto, 1971–1986)
- Saljut 1 (1971, 1 miehistö ja 1 epäonnistunut telakointi)
- Saljut 2/Almaz (1973, rikkoontui pian laukaisun jälkeen)
- Cosmos 557 (1973, tippui maahan 11 päivää laukaisun jälkeen)
- Saljut 3/Almaz (1974, 1 miehistö ja 1 epäonnistunut telakointi)
- Saljut 4 (1975, 2 miehistöä)
- Saljut 5/Almaz (1976–1977, 2 miehistöä ja 1 epäonnistunut telakointi)
- Saljut 6 (1977–1981, 16 miehistöä (5 pitkäkestoista, 11 lyhytkestoista ja 1 epäonnistunut telakointi)
- Saljut 7 (1982–1986, 10 miehistöä (6 pitkäkestoista, 4 lyhytkestoista ja 1 epäonnistunut telakointi)
- Skylab avaruusasema (USA, 1973–1974, 3 miehistöä)
- Mir avaruusasema (Neuvostoliitto/Venäjä, 1986–2000, 28 pitkäkestoista miehistöä)
- Kansainvälinen avaruusasema (ISS) (Yhdysvallat, Venäjä, Japani, ESA, Kanada, Brazilia, Italia 2000–, 17 pitkäkestoista miehistöä (tähän mennessä))
Avaruusasemista vain ISS on tällä hetkellä (2008) käytössä ja kiertoradalla ja sen rakentaminen on kesken. Kiinan avaruushallinto ja Intian avaruusjärjestö ovat ilmaisseet aikomuksensa rakentaa omat avaruusasemansa.
[muokkaa] Miehitettyinä olleet avaruusasemat
| Avaruusasema | Kuva | Laukaisu | Paluu | Käyttöpäivät | Käviöitä | Vierailut | Massa (kg) |
||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kiertoradalla | Miehitettynä | Miehitetty | Miehittämätön | ||||||
| Saljut 1 | Kuva:Salyut 1.jpg | 175 | 24 | 3 | 2 | 0 | 18425 | ||
| Skylab | 2,249 | 171 | 9 | 3 | 0 | 77088 | |||
| Saljut 3 | 213 | 15 | 2 | 1 | 0 | 18500 | |||
| Saljut 4 | 770 | 92 | 4 | 2 | 1 | 18500 | |||
| Saljut 5 | 412 | 67 | 4 | 2 | 0 | 19000 | |||
| Saljut 6 | 1,764 | 683 | 33 | 16 | 14 | 19000 | |||
| Saljut 7 | 3,216 | 816 | 26 | 12 | 15 | 19000 | |||
| Mir | 5,511 | 4,594 | 137 | 39 | 68 | 124340 | |||
| ISS | Kiertoradalla Suunniteltu käyttö vuoteen 2016 saakka |
†3,429 | †2,753 | †158 | †41 | †32 | †286876 | ||
- †ISS tilastot 2008-04-10
- †ISS tilastot 2008-04-10.25 avaruussukkulaa, 16 Sojuzia, 28 Progressia, 1 ATV:ä, 3 automated modules
[muokkaa] Avaruusasemien miehittämättömät huoltoalukset
- ATV - ISS-avaruusaseman huoltoalus, joka on ESAn toteuttama. Alus on vuonna 2006 edelleen maassa.
- Progress - Saljut, Mir ja ISS-asemien huoltoalukset. Progress-alus toteutettiin Neuvostoliitossa ja Venäjän avaruusjärjestö on jatkanut sen käyttöä.
Elokuvissa on 1920-luvulta lähtien ja televisiosarjoissa 1950-luvulta lähtien tullut tunnetuksi suuri joukko kuvitteellisia avaruusasemia.

