Avaruusasema

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kansainvälinen avaruusasema avaruussukkula Atlantiksen irtautumisen jälkeen 17.9.2006
Skylab-avaruusasema

Avaruusasema on keinotekoinen rakennekokonaisuus, joka antaa ihmiselle mahdollisuuden asua avaruudessa. Avaruusaseman keksi venäläinen Konstantin Tsiolkovski 1920-luvun alussa. Avaruusasemassa on useasti monia osia ja se koostuu moduuleista.

Tähän mennessä rakennetut avaruusasemat ovat sijainneet Maan matalilla kiertoradoilla eli 200–400 kilometriä merenpinnasta. Toistaiseksi yksittäinen avaruuslentäjä on voinut asua avaruusasemalla enintään alle 2 vuotta kerrallaan.

Avaruusasemilla ei ole suurta työntövoimaa tuottavia raketteja, mutta useita pienempiä raketteja aluksen ratakorkeuden ja asennon säätämiseen tarvittaessa. Avaruusasemat ovat suurimpia ihmisen rakentamista avaruusaluksista.

Avaruusasemat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

(päivämäärät ovat niitä, jolloin asemat olivat miehitettyjä)

  • Saljut avaruusasemat (Neuvostoliitto, 1971–1986)
    • Saljut 1 (1971, 1 miehistö ja 1 epäonnistunut telakointi)
    • Saljut 2/Almaz (1973, rikkoontui pian laukaisun jälkeen)
    • Cosmos 557 (1973, putosi maahan 11 päivää laukaisun jälkeen)
    • Saljut 3/Almaz (1974, 1 miehistö ja 1 epäonnistunut telakointi)
    • Saljut 4 (1975, 2 miehistöä)
    • Saljut 5/Almaz (1976–1977, 2 miehistöä ja 1 epäonnistunut telakointi)
    • Saljut 6 (1977–1981, 16 miehistöä (5 pitkäkestoista, 11 lyhytkestoista ja 1 epäonnistunut telakointi)
    • Saljut 7 (1982–1986, 10 miehistöä (6 pitkäkestoista, 4 lyhytkestoista ja 1 epäonnistunut telakointi)
  • Skylab avaruusasema (USA, 1973–1974, 3 miehistöä)

Intian avaruusjärjestö on aloittanut kehitystyön omaa avaruusasemaansa varten. Iran on ilmaissut aikeensa miehitettyihin lentoihin. Nigerian lausunnot miehitetyistä lennoista ovat sen nykyhetken avaruuslennon kokemuksiin nähden ylimitoitettuja.

Miehitettyinä olleet avaruusasemat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Avaruusasema Kuva Laukaisu Paluu / Tuhoutuminen Käyttöpäivät Kävijöitä Lennot asemalle Massa
(kg)
Kiertoradalla Miehitettynä Miehitetty Miehittämätön
Saljut 1

1971-04-17 01:40:001971-04-17 01.40 (UTC)

1971-10-111971-10-11

175 24 3 2 0 18 425
Skylab Skylab and Earth Limb - GPN-2000-001055.jpg

1973-05-14 17:30:001973-05-14 17.30 (UTC)

1979-07-11 16:37:001979-07-11 16.37 (UTC)

2 249 171 9 3 0 77 088
Saljut 3 Salyut 3 drawing.png

1974-06-25 22:38:001974-06-25 22.38 (UTC)

1975-01-241975-01-24

213 15 2 1 0 18 500
Saljut 4 Salyut-4 diagram.gif

1974-12-26 04:15:001974-12-26 04.15 (UTC)

1977-02-031977-02-03

770 92 4 2 1 18 500
Saljut 5

1976-06-22 18:04:001976-06-22 18.04 (UTC)

1977-08-081977-08-08

412 67 4 2 0 19 000
Saljut 6

1977-09-29 06:50:001977-09-29 06.50 (UTC)

1982-07-291982-07-29

1 764 683 33 16 14 19 000
Saljut 7

1982-04-19 19:45:001982-04-19 19.45 (UTC)

1991-02-071991-02-07

3 216 816 26 12 15 19 000
Mir Mir on 12 June 1998edit1.jpg

1986-02-19 21:28:231986-02-19 21.28 (UTC)

2001-03-23 05:50:002001-03-23 05.50 (UTC)

5 511 4 594 137 39 68 124 340
ISS ISS after STS-120 in November 2007.jpg

1998-10-201998-10-20

Kiertoradalla
Suunniteltu käyttö vuoteen 2016 saakka
3 429[1] 2 753[1] 158[1] 41[1] 32[1] 286 876[1]

Avaruusasemien miehittämättömät huoltoalukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisin käytössä olevat rahtialukset

  • ATV – ISS-avaruusaseman huoltoalus, joka on ESAn toteuttama. Ensilento suoritettiin vuonna 2008.
  • HTV – Japanin JAXAn kehittämä ISS-avaruusaseman huoltoalus.
  • Progress – Saljut, Mir ja ISS-asemien huoltoalukset. Progress-alus toteutettiin Neuvostoliitossa ja Venäjän avaruusjärjestö on jatkanut sen käyttöä.
  • SpaceX Dragon - Yksityinen SpaceX-yhtiön suunnittelema huoltoalus. Alus aloitti kaupallisen liikenteen Kansainväliselle avaruusasemalle lokakuussa 2012. Dragon on tällä hetkellä ainoa rahtialus, joka kykenee palaamaan maan pinnalle ja siten palauttamaan maahan mm. tutkimustuloksia ja korjattavaksi tarkoitettua kalustoa. Siitä on suunnitteilla myös miehistökapseli.

Fiktio ja tiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvissa on 1920-luvulta lähtien ja televisiosarjoissa 1950-luvulta lähtien tullut tunnetuksi suuri joukko kuvitteellisia avaruusasemia, kirjallisuudessa jo 1800-luvun jälkipuolella.

Venäläinen tutkija Konstantin Tsiolkovski laati ensimmäisen tieteellis-teknisen kuvauksen avaruusasemasta 1800-luvun lopulla.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f ISS tilastot 10.4.2008
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Avaruusasema.