Radioamatööri

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Question book-4.svg
 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä.
Radioamatöörikilpailussa käytettävää laitteistoa

Radioamatööri tarkoittaa henkilöä, joka on suorittanut paikallisen telehallintoviranomaisen ylläpitämän tutkinnon ja saanut todistuksen, joka oikeuttaa käyttämään radioamatööriasemaa ja rakentamaan radiolaitteita. Suomessa radioamatöörin pätevyystodistuksia myöntää Viestintävirasto (eli Ficora). Viestintäviraston valtuuttamat tutkinnonpitäjät järjestävät pätevyystutkintoja eri puolilla Suomea. Suomessa radioamatöörejä on noin 6 000, maailmalla yli kolme miljoonaa.lähde? Suomessa radioamatööriasemakutsuja on noin 8 000, mutta kaikki kutsutunnuksen haltijat eivät ole aktiivisia. Yksi suurimmista radioamatööriamaista on Japani, jonka vajaasta 130 000 000 asukkaasta noin 1 000 000 on radioamatöörejä. Japanissa on useita radioamatööriradiovalmistajia, kuten Alinco, Yaesu (myös Vertex Standard, entinen Yaesu Mussen ja siihen yhdistetty sveitsiläinen Sommerkamp). [1]

Radioamatööriharrastuksen tarkoituksena on pitää radioyhteyksiä toisten radioamatöörien kanssa. Harrasteen toinen tarkoitus on radiotekniikan tuntemuksen lisääminen rakentamalla lähetin- ja vastaanotinlaitteita sekä antenneja. Tapoja, joilla yhteyksiä pidetään, on monia: yleisimpinä puhetyöskentely, erilaiset digitaaliset lähetelajit sekä sähkötysyhteydet. Harrastuksen erilaisia muotoja ovat muun muassa DX eli harvinaisten maiden keräily (DX = distant X, eli kaukainen tuntematon), kilpailutoiminta, radiosuunnistus ja yhteyksien pitäminen radioamatöörisatelliittien kautta. Radioyhteyksiä voidaan pyrkiä pitämään myös erityisen vaativissa olosuhteissa, kuten pienitehoisilla laitteilla tilapäisesti esimerkiksi maastoon rakennetuilta asemilta ilman sähkönsyöttöä valtakunnan verkosta tai heijastamalla signaali Kuun, meteorien ionisaatiovanojen (ks. meteorisironta) tai revontulien ionisoiman vyöhykkeen kautta.lähde?

Monen radioamatöörin harrasteen alkuna on ollut esimerkiksi DX-kuuntelu, joka ei ole luvanvaraista. Kuuntelun voi aloittaa vaikkapa mummolassa tarpeettomaksi jääneellä putkiradiolla, tai vakavampana harrasteena DX-kuunteluun hankitaan erilliset radiovastaanottimet.

Emil Neuererin saksalainen amatööriradioasema "DJ4PI"

Radioamatööriasemilla, joilla on viranomaisen myöntämä asemalupa, on henkilökohtainen asematunnus. Kutsun ensimmäinen osa, prefiksi, kertoo aseman sijainnin yleensä noin luvan myöntävän valtion tarkkuudella. Suomen prefiksi (sekä radioamatööriliikenteessä että lentoliikenteessä) on OH (erikoistapauksissa OF, OG, OI tai OJ). OH-etuliitteen jälkeen radioamatööriaseman tunnuksessa tulee numero, joka yleensä osoittaa läänin, jossa radioamatööriasema toimi. Lääniuudistuksen jälkeen läänikohtaisten tunnusten pakollisuudesta on Ahvenanmaata lukuun ottamatta luovuttu, mutta yleensä vanhaa piirijakoa noudatetaan edelleen kun uusia tunnuksia haetaan. Ahvenanmaalla sijaitsevan aseman tunnuksessa on numero 0. Nykyisin on myös mahdollista hankkia maksua vastaan haluamansa tunnus (joskin sen täytyy täyttää Viestintäviraston asettamat muotovaatimukset).lähde?

Sisällysluettelo

Radioamatööritoiminta Suomessa [muokkaa]

Radioamatööritutkinto [muokkaa]

Suomessa radioamatööritutkinto on moduulipohjainen. Kunkin moduulin voi suorittaa itsenäisesti ja hyväksyttyjen moduulien yhdistelmät antavat oikeuden eri luokkien pätevyystodistuksiin. Hyväksytyillä tutkintomoduuleilla ei ole vanhenemisaikaa, joten ne voi suorittaa joko yksi kerrallaan tai kaikki samassa tutkintotilaisuudessa. Tutkintoja ottavat vastaan paikalliset pätevyystutkijat ympäri maan ja ympäri vuoden.lähde?

Tutkintomoduulit [muokkaa]

  • K-moduli, sisältää kuusikymmentä väittämää hätäliikenteestä, aseman turvallisuudesta, radioamatöörejä koskevista laeista ja määräyksistä sekä itse radioamatööriliikenteestä. Hyväksyttyyn suoritukseen vaaditaan 45 oikeaa vastausta. Hätäliikennekysymyksissä on erillinen hylkäysraja.
  • T1-moduli, sisältää 15 kysymystä elektroniikan ja radiotekniikan perusteista sekä sähköturvallisuusasioista. Jokainen kysymys sisältää neljä vastausta, joista aina vähintään yksi on oikein. Näin muodostuvasta 60 kohdasta pitää hyväksyttyyn suoritukseen saada 45 oikein.
  • T2-moduli sisältää 15 kysymystä elektroniikan ja radiotekniikan soveltamiseen radioamatööritoiminnan painopistealueiden osalta sekä sähköturvallisuusasioiden tuntemukseen. Kysymykset ovat T1-moduulia vaativampia. Jokainen kysymys sisältää neljä vastausta, joista aina vähintään yksi on oikein. Näin muodostuvasta 60 kohdasta pitää hyväksyttyyn suoritukseen saada 45 oikein.lähde?

Radioamatööriluokat [muokkaa]

Tutkintomoduulien hyväksytysti suorittaminen oikeuttaa seuraaviin radioamatööriluokkiin:lähde?

  • K-moduuli + T1-moduuli - Perusluokka
  • K-moduuli + T2-moduuli - Yleisluokka

Perusluokan radioamatöörillä on nykyään samat oikeudet radioalueiden käyttöön kuin yleisluokassa, mutta perusluokkalainen ei saa käyttää yhtä suuria tehoja kuin yleisluokkalainen. Yleisluokan suorittanut saa käyttää maksimissaan 1500 wattia tehoa useimmilla HF-alueilla. Perusluokan teho näillä alueilla rajoittuu 120 wattiin, eli noin 11 dB pienemmäksi kuin yleisluokassa. Käytännössä tavallisten radioamatöörilähetinten teho rajoittuu melko samoin, kuin perusluokan lupa, ja yleisluokan tehoihin päästään vain erillisillä päätevahvistimilla.lähde?

Radioamatöörikilpailuissa menestyneen radioamatöörikerhon, Teljän Radioamatöörit ry:n (OH1AF/OH1F) antennilaitteistoa

Radioamatöörien taajuusalueet [muokkaa]

Viestintävirasto pitää yllä listaa Suomessa käytettävistä radio(amatööri)taajuuksista. Käytettävissä olevat taajuudet voivat sisältää alueellisia ja lähetystehorajoituksia.[2]

Suomessa radioamatööritoiminnassa voi käyttää seuraavia taajuusalueita (katso myös: Sähkömagneettinen spektri):

  • 135,7—137,8
  • 1810—1855 kHz, 1861—1906 kHz, 1912—2000 kHz
  • 3500—3800 kHz
  • 7000—7200 kHz
  • 10100—10150 kHz
  • 14000—14350 kHz
  • 18068—18168 kHz
  • 21000—21450 kHz
  • 24890—24990 kHz
  • 28000—29700 kHz
  • 50,0—52,0 MHz
  • 70,0—70,175 MHz, 70,225—70,3 MHz
  • 144—146 MHz
  • 432—438 MHz
  • 1240—1300 MHz
  • 2300—2450 MHz
  • 3400—3408 MHz
  • 5650—5850 MHz
  • 10,00—10,28 GHz, 10,368—10,370 GHz, 10,45—10,50 GHz
  • 24,00—24,25 GHz
  • 47,00—47,20 GHz
  • 76,00—81,50 GHz
  • 122,25—123,00 GHz
  • 134,00—141,00 GHz
  • 241,00—250,00 GHz
  • 275,00—1000,00 GHz (vain erityisellä luvalla, ei eritelty taajuusalueittain)lähde?

Näiden lisäksi erikoisluvalla hakemuksesta suomalaiset radioamatöörikerhot voivat käyttää pistetaajuuksia: 5278,6 kHz, 5288,6 kHz, 5298,6 kHz, 5330,6 kHz, 5346,6 kHz, 5366,6 kHz, 5371,6 kHz ja 5398,6 kHz.lähde?

Ennen lääniuudistusta voimassa ollut piirijako [muokkaa]

Ahvenanmaan autonominen maakunta [muokkaa]

Lääniuudistuksesta perinteisistä lääneistä suurlääneihin, jotka suurläänien tultua lakkautetuiksi ja muututtua aluehallintovirastojen hallintoalueiksi, huolimatta edelleenkään ei Ahvenanmaalla voi käyttää manner-Suomen OH1-OH9 -radioamatöörikutsutunnuksia, vaan Ahvenanmaalla on sen autonomian vuoksi käytettävä vain OH0-tunnuksia. Mikäli joku, jonka oma radiotunnuskutsu on mannersuomalainen operoi Ahvenanmaalla, hänen tulee lisätä ulkomaisen radioamatöörioperaattorin tapaan oman kutsunsa etelään Ahvenanmaan tunnus, esimerkiksi OH0/OH1XZ, jos tunnus olisi manner-Suomessa vain OH1XZ. Samalla tavalla Japanista liikkuvalla radioamatööriasemalla operoitaessa käytettäisiin tunnusta J/OH1XZ. Näin ollen radioamatöörikutsutunnusten käytössä Ahvenanmaa mannersuomalaiselle operaattorilla on kuin ulkomaa.

manner-Suomen läänit [muokkaa]

Nykyään Ahvenanmaan autonomisessa maakunnassa on välttämätöntä mannersuomalaiselle radioamatöörille, jonka tunnus on OH1-OH9, välttämätöntä käyttää oman liikkuvan radioasemansa tunnuksen edessä OH0/OH(omatunnus), koska autonomisella Ahvenanmaalla on edelleen oma tunnuksensa OH0. Sen sijaan manner-Suomessa voi ottaa minkä tahansa tunnuksen alkuosan riippumatta siitä, missä Suomen entisessä läänissä toimii. Esimerkiksi uusmaalainen OH2ABC voi käyttää tunnustaan vaikka Lapissa tai Pohjois-Pohjanmaalla suoraan tai pohjoiskarjalalainen radioamatööripätevyystutkinnon perusluokan tai yleisluokan hyväksyttävästi suorittanut voi anoa Turun ja Porin läänin entisen tunnuksen OH1ABC.

Radioamatöörikerhoja [muokkaa]

Yksi tapa tutustua radioamatööreihin ja radioamatööritoimintaan on vierailla lähimmällä radioamatöörikerholla.

Suomen Radioamatööriliitto ry [muokkaa]

Suomen Radioamatööriliitto ry. (SRAL) on Suomen radioamatöörien kansallinen keskusjärjestö. SRAL on kansainvälisen radioamatööriliiton IARU:n ja pohjoismaisten radioamatööriliittojen yhteistyöelimen NRAU:n jäsen. SRAL on perustettu 1921 ja siihen kuuluu noin 5000 jäsentä. Jäseneksi pääsee kuka tahansa radioamatööritoiminnasta kiinnostunut.lähde?

Tunnettuja radioamatöörejä [muokkaa]

  • suomalainen edelläkävijäamatööri Arvi Hauvonen (1899-1973), radioamatöörikutsutunnus 3NB [3], vuoden 1929 uudistuksen jälkeen OH3PP [4]
  • suomalainen sotilasradiotoiminnan edellä kävijä Lenna Suominen, sai kuuheijastuksen kautta radioyhteyden Nakkilasta Kaliforniaan 1964, radioamatöörikutsutunnus OH1NL [5]
  • suomalainen viestintätutkija Osmo A. Wiio, radioamatöörikutsutunnus OH2TK [6]
  • Jordanian kuningas Hussein, radioamatöörikutsutunnus JY1 [7]
  • näyttelijä Marlon Brando, radioamatöörikutsutunnukset KE6PZH ja FO5GJ
  • Intian pääministeri Rajiv Gandhi, radioamatöörikutsutunnus VU2RG
  • Espanjan kuningas Juan Carlos I, radioamatöörikutsutunnus EA0JC [8]

[9]

Sotilasradioamatööritoimnta [muokkaa]

Puolustusvoimien sisällä tapahtuvaa radioamatööritoimintaa, OI-prefiksillä ja ilman, kutsutaan sotilasradioamatööritoimnnaksi (SRA). Myös SRA-toimintaan kuuluvat kerhot; sotilasradioamatöörikerhot ja niiden kerhoasemat. Vuonna 1993 erottelu amatööritoimintaan SRA ja muuhun toimintaan. Joitain OI-radiokutsutunnuksista ei ole koskaan käytetty varuskunnan yhteydessä, vaan ne ovat anotut johonkin museoon tai muuhun perinnetoimintaan liittyvän toiminnan tueksi.

OI1 [muokkaa]

  • OI 1 AX Porin Prikaatin sotilasradioamatöörikerho, Säkylä
  • OI 1 AXA Museolaiva ML Keihässalmi, Forum Marinum, Aura-joki, Turku
  • OI 1 AY Pansion sotilasradioamatöörit, Turku, liittyy Suomen merivoimien laivaston radioamatööritoiminnan perinteen ylläpitämiseen

OI2 [muokkaa]

OI3 [muokkaa]

OI4 [muokkaa]

  • OI 4 JM Mikkelin Seudun radioamatöörit ry, Mikkeli
  • OI 4 PM Viestiasema Lokki, Mikkeli

OI5 [muokkaa]

OI6 [muokkaa]

OI7 [muokkaa]

OI8 [muokkaa]

Lähde: Suomen puolustusvoimat 23. maaliskuuta 2013

Kuunteluradioamatööritoiminta [muokkaa]

Kuunteluradioamatööritoiminta on radioamatööritoiminnan osa, jossa ei lähetetä radioamatöörien tapaan radiolähetyksiä, mutta kuunnellaan radioamatöörien lähetyksiä ja hyötyradioliikennettä. Koska kuuntelijaamatööritoiminnassa ei lähetetä, vaan ainaostaan vastaanotetaan radioaaltoja, ei toiminta edellytä radioamatööritutkinnon K- ja T1-tutkintomodulin tai K- ja T2-tutkintomodulin suorittamista perusluokan tai yleisluokan radioamatööripätevyyden osoitamiseksi eikä asemakutsutunnuksen anomista viestintävirastolta eikä vuosittaisen radiotaajuusmaksun suorittamista. Englanniksi kuunteluradioamatööritoimintaa kutsutaan lyhytaaltokuunteluksi, short wave listenin, jolla on tarkoitettu lyhyiden radioaaltojen kuuntelemista. Nykyään kuitenkin radioamatööritoimintaa on myös 30 MHz ylittävällä aaltoalueella, VHF- ja UHF-alueilla, joten kuunteluamatööritoiminta voi kohdistua myös näihin alueisiin.lähde?

Lähteet [muokkaa]

  1. ↑ http://www.rigpix.com
  2. ↑ Viestintävirasto: Radiotaajuuksien käyttöön liittyvät Viestintäviraston määräykset Viitattu 19. tammikuuta 2010.
  3. ↑ http://www.sral.fi/files/yleisradiotoiminta85v.pdf
  4. ↑ http://www.sral.fi/sral/kunniajasenet.html
  5. ↑ http://www.sral.fi/historia/ra_vuosik.html
  6. ↑ http://www.sral.fi/sral/kunniajasenet.html
  7. ↑ http://users.skynet.be/on1cau/k_hussein.htm
  8. ↑ http://www.qsl.net/w5www/famous.html
  9. ↑ N2GJ and W2SG: The Original Famous Hams and ex-Hams List Viitattu 27.10.2010.

• [[1]]

Katso myös [muokkaa]

Aiheesta muualla [muokkaa]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta radioamatööri.

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Radioamatööri&oldid=13190678