Luettelo Espanjan hallitsijoista
|
(Monarquía Española) |
|
|---|---|
Tunnus |
|
|
Nykyinen
|
|
|
22. marraskuuta 1975 lähtien
|
|
| Virka-asunto | Palacio Real de Madrid, Palacio de la Zarzuela |
| Perustettu | 1516 |
| Ensimmäinen | Kaarle I |
| Kotisivut | www.casareal.es |
Tämä on luettelo Espanjan hallitsijoista ja valtionpäämiehistä.
Ennen Espanjan yhdistymistä [muokkaa]
Ennen Espanjan yhdistymistä Iberian niemimaalla hallitsivat seuraavat ruhtinaat:
- Asturia-Leonin hallitsijat
- Aragonian hallitsijat ja Barcelonan kreivi
- Kastilian ja Leonin hallitsijat
- Navarran hallitsijat
Kuningaskunnat yhdisti Aragonian Ferdinand II:n ja Kastilian Isabella I:n avioliitto. Vaikka kuningaskunnat olivat vieläkin erilliset, niitä hallittiin yhtenä. Ferdinand valloitti myös Navarran eteläosan ja liitti sen Espanjaan. Isabellan peri heidän tyttärensä, Kastilian Johanna. Ferdinand toimi hallitsijana tämän hulluuden vuoksi. Kastilian aateliset syrjäyttivät hänet ja nostivat hallitsijaksi Johannan miehen, Filip I:n. Ferdinand jatkoi Kastilian kuninkaana Filipin kuoleman jälkeen. Johannan poika, Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan Kaarle V, seurasi häntä Kastilian valtaistuimella ja peri myös Aragonian valtakunnan vuonna 1516.
Espanjan kuningaskunta (1516–1873) [muokkaa]
Habsburg-suku [muokkaa]
(1516–1556) Kaarle I, tunnetaan myös Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan Kaarle V:nä (espanjaksi Carlos)
(1665–1700) Kaarle II, "Hullu" tai "Noiduttu"
Bourbon-suku [muokkaa]
(1724–1746) Filip V (palasi valtaan)
(1746–1759) Ferdinand VI (Fernando)
Bonaparte-suku [muokkaa]
Bourbon-suku (palasi valtaan) [muokkaa]
(1813–1833) Ferdinand VII, "Toivottu"
(1833–1868) Isabella II (Isabel)
Savoy-suku [muokkaa]
(1871–1873) Amadeus I (Amadeo)
Espanjan tasavalta (1873–1874) [muokkaa]
Espanjan ensimmäinen tasavalta perustettiin 11. helmikuuta 1873 kuningas Amedeo I:n luovuttua Espanjan kruunusta kyllästyttyään jatkuviin sisäpoliittisiin kriiseihin, kuten poliittisen tuen puutteeseen, kapinoihin ja kolmanteen karlistisotaan. Tasavalta perustettiin tasavaltalaisten, demokraattien ja radikaalien tuella. Tasavaltalaiset jakautuivat federalisteihin ja yhtenäisvaltiota kannattaneisiin unitaareihin.
Presidentit
| # | Kuva | Vaakuna | Nimi | Aloitti virassa | Lopetti virassa | Puolue |
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 | Estanislao Figueras | 12. helmikuuta 1873 | 11. kesäkuuta 1873 | liittotasavaltalainen | ||
| 2 | Francisco Pi y Margall | 11. kesäkuuta 1873 | 18. heinäkuuta 1873 | liittotasavaltalainen | ||
| 3 | Nicolás Salmerón y Alonso | 18. heinäkuuta 1873 | 7. syyskuuta 1873 | Maltillinen tasavaltalainen | ||
| 4 | Emilio Castelar y Ripoll | 7. syyskuuta 1873 | 3. tammikuuta 1874 | unitaaritasavaltalainen | ||
| 5 | Francisco Serrano y Domínguez Torren herttua |
3. tammikuuta 1874 | 30. joulukuuta 1874 | sitoutumaton tasavaltalainen |
Espanjan kuningaskunta (1874-1931) [muokkaa]
Bourbon-suku (restauraatio) [muokkaa]
Kaaottisen 23 kuukautta kestäneen Espanjan ensimmäisen tasavallan jälkeen toteutettiin Bourbon-suvun restauraatio, jonka myötä Alfonso XII:sta tuli Espanjan perustuslaillinen kuningas.
| # | kuva | vaakuna | nimi | espanjalainen nimi | hallituskausi alkoi | hallituskausi loppui | arvonimi | suhde edeltäjiin |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 16 | Alfonso XII | Alfonso XII | 30. joulukuuta 1874 | 25. marraskuuta 1885 | Espanjan perustuslaillinen kuningas | Isabella II:n tytär | ||
| 17 | Alfonso XIII | Alfonso XIII | 17. toukokuuta 1886 | 14. huhtikuuta 1931 | Espanjan perustuslaillinen kuningas | Alfonso XII:n poika |
Espanjan tasavalta (1931–1939) [muokkaa]
Espanjan toinen tasavalta perustettiin 14. huhtikuuta 1931 kuningas Alfonso XIII:n lähdettyä maanpakoon kenraali Miguel Primo de Riveran diktatuurin (1923–1930) päättymisestä alkaneiden vuoden kestäneiden levottomuuksien jälkeen. Espanjan sisällisota syttyi 17. heinäkuuta 1936 kernaali Francisco Francon johtamien kansallisten joukkojen noustua kapinaan vasemmistohallitusta vastaan oikeiston tukemana. Sisällissodan aikana alueella sijaitsi kaksi poliittista entiteettiä, kunnes viimeisten tasavaltalaisten antauduttua Franco antoi voitonjulistuksensa 1. huhtikuuta 1936.
Tasavallan presidentit
| # | kuva | vaakuna | nimi | virkakausi alkoi | virkakausi päättyi | puolue |
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 | Niceto Alcalá-Zamora | 11. joulukuuta 1931 | 7. huhtikuuta 1936 | Edistyksellinen tasavaltalaispuolue (Partido Republicano Progresista) | ||
| 2 | Manuel Azaña | 11. toukokuuta 1936 | 3. maaliskuuta 1939 | Tasavaltalainen vasemmisto osa kansanrintamaa |
Espanjalainen valtio (1936–1947) [muokkaa]
Kapinaan nousseet kansalliset (nacionales) perustivat hallinnoimmilleen alueilleen ylintä valtaa käyttäneen poliittisen hallintoelimen 24. heinäkuuta 1936. Kun Afrikan joukkoja komentanut Franco saapui Espanjan mantereelle, hänestä tehtiin 29. heinäkuuta ja 1. lokakuuta 1936 valtionpäämies (Jefe del Estado) ja korkein sotilaskomentaja Generalísimo. Samalla kansallinen puolustusneuvosto lopetti toimintansa. Koska kansalliset koostuivat useista eri poliittisia tavoitteita ajaneista ryhmistä, nimitettiin poliittista entiteettiä yksinkertaisesti vain espanjalaiseksi valtioksi (Estado Español).
Kansallisen puolustusneuvoston puheenjohtaja (Presidente de la Junta de Defensa Nacional de España)
| # | kuva | vaakuna | nimi | virkakausi alkoi | virkakausi päättyi | puolue |
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 | Miguel Cabanellas | 24. heinäkuuta 1936 | 1. lokakuuta 1936 | sotilashallitus |
Jefe del Estado y Generalísimo
| # | kuva | vaakuna | nimi | virkakausi alkoi | virkakausi päättyi | puolue |
|---|---|---|---|---|---|---|
| 2 | Francisco Franco | 1. lokakuuta 1936 | 26. heinäkuuta 1947 | sotilashallitus FET y de las JONS (1937–) |
Espanjan kuningaskunta (1947-) [muokkaa]
Diktatuurin aika [muokkaa]
26. heinäkuuta 1947 säädetty peruslaki Ley de Sucesión en la Jefatura del Estado palautti Espanjan kuningaskunnaksi. Valtaa ei kuitenkaan luovutettu kruununprinssi Juan de Borbónille, vaan laki määritteli, että "valtionpäämiehen asema kuuluu Espanjan ja Ristiretken caudillolle, armeijoiden generalissimolle Don Francisco Franco Bahamondelle" («La jefatura del Estado le corresponde al Caudillo de España y de la Cruzada, Generalísimo de los Ejércitos Don Francisco Franco Bahamonde»). Franco jatkoi absoluuttisen monarkin valtuuksin valtionpäämiehenä ja valtionhoitajana kuolemaansa asti.
| # | kuva | vaakuna | nimi | hallituskausi alkoi | hallituskausi päättyi | puolue |
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 | Francisco Franco | 26. heinäkuuta 1947 | 20. marraskuuta 1975 | FET y de las JONS |
vt. valtionhoitajat
| # | kuva | nimi | valtionhoitajuus alkoi | valtionhoitajuus päättyi |
|---|---|---|---|---|
| 1 | valtionhoitajaneuvosto (Consejo de Regencia) (Esteban de Bilbao Eguía, Leopoldo Eijo Garay ja Miguel Ponte y Manso de Zúñiga) | 22. lokakuuta 1949 | 27. lokakuuta 1949 | |
| 2 | Juan Carlos de Borbón y Borbón-Dos Sicilias | 19. heinäkuuta 1974 | 2. syyskuuta 1974 | |
| 3 | Juan Carlos de Borbón y Borbón-Dos Sicilias | 30. lokakuuta 1975 | 20. marraskuuta 1975 | |
| 4 | Alejandro Rodríguez de Valcárcel | 20. marraskuuta 1975 | 22. marraskuuta 1975 |
Bourbon-suku (restauraatio) (1975–) [muokkaa]
Juan Carlos de Bórbon oli valittu Espanjan kruununperilliseksi vuonna 1969. Francon kuoltua Juan Carlos I kruunattiin kuninkaaksi. Barcelonan kreivi Juan de Borbón luopui vaateistaan Espanjan kruunuun pojanpoikansa hyväksi vuonna 1977.
| # | kuva | vaakuna | nimi | hallituskausi alkoi | arvonimi | suhde edeltäjiin |
|---|---|---|---|---|---|---|
| 18 |
|
22. marraskuuta 1975 | Espanjan kuningas | Alfonso XIII:n pojanpoika, Barcelonan kreivin Juan de Borbónin poika |
Sivulta puuttuu