Don (kunnianimitys)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Don (lat. dominus, port. dom) on romaanisessa kulttuurissa käytettävä kunnioittava nimitys, jolla puhutellaan pääasiassa korkea-arvoista aatelitonta mieshenkilöä. Espanjassa "don"-kunnianimeä käytetään erotuksena kristitystä hidalgosta, joka taas tarkoittaa aatelismiestä.

Käyttö Espanjassa, Portugalissa, Filippiineillä ja hispaanisessa kulttuurissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnianimitystä käyttivät myös vuonna 1492 tapahtuneen juutalaiskarkotuksen jälkeen espanjalaisen kulttuurin omaksuneet ladinoa puhuneet sefardijuutalaiset.

Nimityksen lyhenne on pääasiassa Portugalissa "D.". Sitä käytetään edelleen pappeja puhuteltaessa esimerkiksi Ranskassa, jossa vastaava nimitys on myös "dom". Ranskassa nimityksen käyttöyhteyksinä ovat Avignonin paavit ja munkit, kuten esimerkiksi samppanjan keksineen benediktiinimunkin mukaan nimetyn Dom Perignon -shampanjan nimestä näkee. Kirkollisessa maailmassa "dom"-nimitystä käyttävät nykyisin lähinnä benediktiinit ja kartusiaanit. Dom-nimityksen feminiinivastine on Dame, joka on erityisesti käytössä Ranskassa ja Britanniassa. Portugalissa vanhempaa naista voidaan kunnioittavasti kutsua "Dona"-nimityksellä. Brasiliassa "Dom"-nimitystä käytettiin kuningashuoneen jäsenistä ja korkea-arvoisista papiston jäsenistä, kuten piispoista.

Espanjan feminiinivastine on "Doña". Don-nimitystä isolla D-alkukirjaimella käytetään kuninkaallisista, grandeista ja näiden sukulaisista. Sen sijaan nimitystä "don" pienellä alkukirjaimella voidaan käyttää kunnioituksena kenestä tahansa korkeassa asemassa olevasta. Myös kaksi vanhempaa henkilöä voi kunnioittaa toisiaan puhuttelemalla esimerkiksi "don Carlos" (miehestä) tai "doña Valentina" (naisesta). Myös lapsenlapsi voi puhutella isoisäänsä tai nuori yleensä vanhempia ihmisiä nimityksellä "don". Perinteisesti don-kunnianimityksen käyttö on verrannollinen henkilön statuksen muuttumiseen. Esimerkiksi tavallisen myyntimiehen Antonio Casagranden noustessa yhtiönsä toimitusjohtajaksi hänestä tulee "don Antonio" tai "don Antonio Casagrande". Alainen puhutteli ainakin ennen esimiestään aina "don"-nimityksellä. Myös seurakunnan pappia voidaan puhutella doniksi, kuten "don Eugenio" ja "don Venancio".

Don/dom tai doña/dona liitetään henkilön etunimen eteen. Yleensä se seuraa herraa tarkoittavaa nimitystä señor (lyh. Sr.), esimerkiksi "señor don Carlos de la Goya" tai "sr. don Carlos de la Goya". Don-tulee aina ennen etunimeä tai koko nimeä, mutta ei koskaan vain ennen sukunimeä. Nimitys "Don de la Goya" on siis virheellinen.

Nykyisin Espanjassa nimitystä käytetään puhuttelussa samaan tapaan kuin "herra"-nimitystä. Espanjassa nimitystä myös käytetään ylioppilaasta.

Filippiineillä don/dom or doña/dona nimityksiä käytetään varakkaasta ja vaikutusvaltaisesta henkilöstä erotuksena yleisnimityksistä "señor" ja "señora".

Käyttö Italiassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Don-kunnianimitys levisi Napolin kuningaskuntaan ja Sisiliaan 1500-luvulla, jolloin Espanja hallitsi Etelä-Italiaa. Virallisesti sitä käytettiin aatelisten, prinsseistä ja herttuoista sekä heidän jälkeläisistään erotuksena hallitsijoista. Italiassa feminiinimuoto on "donna". Sukuselvityksissä ja- tietokannoissa nimitystä käytetään edelleen, mutta muuten nykyään Italian laissa ole enää oikeutta tähän kunnianimitykseen. Epävirallisesti, erityisesti maaseudulla, ketä tahansa italialaista aatelismiestä voidaan kutsua doniksi. Esimerkiksi Espanjan Kaarle III tunnettiin laajalti Napolin kuningaskunnan alueella "Don Carlona".

Joskus don-nimitys seurasi muita kunnianimityksiä, kuten "L'Illustrissimo" (Kunnioitettu) tai "Il Magnifico" (Mahtava), riippuen virallisesta asemasta tai kunniaosoituksen tyylistä.

Espanjalaisen käytännön tapaan don tulee aina koko nimeä ennen tai etunimen edelle, mutta ei yksin sukunimen edellä. Eli vaihtoehdot ovat "don Vittorio Lombardi" tai "don Vittorio", mutta ei "don Lombardi". Aatelismies voidaan esitellä esimerkiksi näin "Il Signor Marchese Don Lelio Carafa", kun taas arvonimetön aatelinen tai aateliton varakas ja vaikutusvaltainen mies näin "Il Signor Don Vittorio Fungini". Pappia puhuteltaisiin "Don Marco Di Lorenzo, Arciprete" (tuomiorovasti) tai piispaa "Monsignore Don Francesco Pignatelli, Vescovo di Benevento" (piispa don Francesco Pignatelli, Beneventon piispa). Tavallista pappia puhutellaan "don Marco", kun taas piispan tapauksessa donin tilalla on "monsignore".

Nykyään Italiassa nimitystä käytetään lähinnä papeista ja aatelisista. Jotkut papeista suosivat nykyään pappia tarkoittaa nimitystä "Sac." tai Sacerdote.

Sisiliassa Don-nimitystä voidaan käyttää paikallisesti vaikutusvaltaisesta henkilöstä, kuten juuri paikallisesta mafiapäälliköstä. Yhdysvalloissa amerikanitalialaisen mafian piirissä (cosa nostra) päälliköstä on käytetty aina joskus nimitystä "don". Tämän nimityskäytännön popularisoi erityisesti Kummisetä ja siitä tehdyt elokuvat. Tosin Yhdysvalloissa nimitystä käytetään väärin eli esimerkiksi "don Corleone" "don Viton" sijaan.

Don-nimitys viihteessä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Don Alfonso de la Torré - espanjalainen aatelismies Roman Polanskin elokuvassa "Merirosvot", vuodelta 1986.
  • Don Corleone - amerikanitalialaisen mafiaperheen johtaja "Kummisetä"-elokuvissa.
  • Don Diego de la Vega - Zorron oikea nimi.
  • Don Alejandro de la Vega - Zorron/Don Diegon isä.