Kuulento

Eugene Cernan ajaa kuuautoa Apollo 17 -lennolla.

Kuulento tarkoittaa Maan kiertolaiseen Kuuhun suuntautuvaa joko miehitettyä tai miehittämätöntä avaruuslentoa. Miehittämättömiä kuulentoja sanotaan luotainlennoiksi. Näitä ovat muun muassa Neuvostoliiton Luna 9 ja Yhdysvaltain Surveyor 1. Miehitettyjä lentoja Kuuhun on toistaiseksi tehnyt vain Yhdysvallat Apollo-ohjelman puitteissa 1969–1972; Kuussa kävi 12 astronauttia. Ensimmäinen Kuuhun laskeutunut miehitetty lento oli Apollo 11 heinäkuussa 1969, jolloin astronautti Neil Armstrong astui ensimmäisenä Kuun kamaralle. Tällä hetkellä viimeisin miehitetty kuulento oli Apollo 17.

Neuvostoliiton yritys lähettää miehitettyjä kuulentoja epäonnistui, kun valtava N-1-raketti tuhoutui jo miehittämättömissä koelaukaisuissaan monien suunnitteluvirheiden takia. Myös Yhdysvaltain Saturn V -raketissa oli joitain ongelmia, mutta sen laukaisut onnistuivat. Neuvostoliitto salasi pitkään epäonnistumisensa. Yhdysvaltain hallinto päätti vuonna 1972 lopettaa liian kalliiksi katsomansa kuulennot.

Miehitettyjä kuulentoja ovat eräät niiden valmisteluissa mukana olemattomat tahot Yhdysvalloissa väittäneet huijaukseksi.

Vuoden 2003 Columbia-sukkulan onnettomuuden jälkeen Yhdysvallat aloitti uusiin kuulentoihin kykenevien alusten kehittämiseen suuntaavan Project Constellationin, jossa oli määrä toteuttaa paluu kuuhun vuonna 2020. Projekti menetti rahoituksensa Barack Obaman vuoden 2011 budjetissa.

Katso myös

• Ensimmäinen kuukävely
• Neuvostoliiton kuuohjelma
• Avaruuskilpa
• Luokka:Kuuluotaimet

Aiheesta muualla

• NASAn kuusivu (englanniksi)