Luna 9

Luna 9 (ven. Луна-9) oli ensimmäinen Kuun pinnalle pehmeästi laskeutunut avaruusluotain, jonka lähetti Neuvostoliitto. Se lähetti radioteitse Maahan ensimmäiset Kuun pinnalta koskaan otetut valokuvat. Kuvat olivat mustavalkoisia. Luna 9 laukaistiin 31. tammikuuta 1966 ja se laskeutui Kuun pinnalle 3. helmikuuta. Luna koostui laiteosasta ja laskeutumisosasta. Laskeutumisessa pallomainen laskeutumisosa lensi laiteosasta irti ja avautui. Sen laskeutumisosassa oli radiolaitteet, ajoitusjärjestelmä, lämmönsäätelyjärjestelmät, tieteellisiä laitteita, voimanlähteitä ja kamerajärjestelmä.

Laskeuduttuaan Myrskyjen valtamereen (Oceanus Procellarum), neljä pyöreän laskeutumiskapselin yläosan muodostanutta kansiosaa aukenivat ja tukivat luotaimen Kuun pintaa vasten. Jousien avulla toimineet antennit nousivat ylös, ja peilien avulla toiminut televisiokamera aloitti Kuun pinnan valokuvaamisen. Luotain lähetti maahan radioaaltojen avulla tietoja seitsemässä eri vaiheessa, jotka yhteensä kestivät 8 tuntia ja 5 minuuttia. Luna 9 oli osunut 25-metrisen kraatterin loivalle rinteelle, jolla oli basalttia muistuttavaa kiveä. Kuvassa näkyi soraa ja lohkareita. Britit saivat siepattua Jodrell Bankin teleskoopilla Luna 9:n radioteitse lähettämiä kuvia ennen virallista julkistamista. Luotaimen paristot loppuivat 6. helmikuuta 1966.

Kuuhun laskeutujaluotain E-6

Luna 9

Neuvostoliitto kehitti uudentyyppisen kuuluotaimen, jota sanottiin E6-tyypiksi. Luotaimen kantoraketti oli nelivaiheinen R-7 "Molnija" 8K78. E6-sarjaan kuulunut Luna 9 koostui suuresta pitkulaisesta laiteosasta ja pienestä pallomaisesta laskeutumiskapselista, joka oli laiteosan yhdessä päässä. Sylinterimäisen laiteosan molemmilla puolilla oli sivupakkaukset. Sylinteriosassa oli viestintä, ohjaus ja säätölaitteita. Ensimmäisessä sivupakkauksessa oli tutkakorkeusmittari ja ohjausraketit, toisessa aurinko- ja kuutunnistimet.

E6-luotain laukaistiin ensin matalalle maata kiertävälle "paikoitusradalle", jolla luotain kiersi noin yhden kierroksen. Sen jälkeen luotaimen raketit syttyivät, ja alkoi matka kohti Kuuta. Noin 8300 kilometriä ennen Kuuta luotain asettui pystysuoraan asentoon suhteessa Kuuhun. Tutkan ilmoittaessa että oltiin 75 km:n päässä Kuusta luotaimen tutka ja tähtinavigointilaitteet irrotettiin, ja laiteosan pohjassa olevat jarruraketit käynnistyivät. Kuun pinnan lähellä nopeus oli 22 kilometriä tunnissa. Kun noin 5 metriä kuun pinnan yläpuolella luotaimen laiteosan pohjassa ollut sauvamainen tunnistin kosketti Kuun pintaa, pallomainen laskeutumiskapseli lensi luotaimen yläpäästä viistosti ylöspäin ja kierähti Kuun pinnalle. Sen jälkeen laskeutumiskapselin kuoret aukenivat kuin kukan terälehdet.

Tämä laskeutumislaji oli "puolipehmeä". Jarruraketit, viestintälaitteet ja asennonsäätöjärjestelmän sisältävä laiteosa painoi noin 1422 kg ja kevyempi pallon muotoinen laskeutumisosa 100 kg.^lähde?

Luna 9-luotaimen arvoja

• Kantoraketti R-7, nelivaiheinen Molnija 8K78M
• Massa 1583 kg
• Maan kiertorata 167x219 km, kaltevuus 51,9
• Pituus laiteosa+laskeutumiskapseli 2,7 km
• Laskeutumiskapseli 100 kg, läpimitta 58 cm
• laskeutumisnopeus ennen pintaa 22 km/h
• Laskeutumispaikka Kuussa 7.13° pohjoista - 64.37°läntistä eli 7°8' pohjoista 64°22' läntistä , Reiner- ja Marios-kraatterien välissä
• Kesto 6 päivää

Lähteet

• Karttunen, Hannu: Matkalla avaruuteen. Otava, 2009. ISBN 978-951-1-23174-5.

Viitteet

Luna-ohjelma

Kuun valloituksen aikajana

  Neuvostoliitto

  Yhdysvallat

  Japani

  Kiina

  Eurooppa (ESA)

  Intia

  Neuvostoliitto

  Yhdysvallat

  Japani

  Kiina

  Eurooppa (ESA)

  Intia