Marsin asuttaminen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Taiteilijan näkemys mahdollisesti tapahtuvan Marsin asuttamisen varhaisesta vaiheesta. Rakennelmat on peitetty osin Marsin pinta-aineksella, joka toimii säteilysuojana, koska Marsin ohut kaasukehä ja heikko magneettikenttä eivät suojaa ihmisiä avaruuden säteilyltä riittävästi.
Mars-lennon simulointia Yhdysvalloissa autiomaassa sijaitsevalla Mars Societyn MDRS-koeasemalla.

Marsin asuttaminen tarkoittaa suunnitelmia, joka tähtää pysyvän Mars-asutuksen perustamiseen. Mars on kylmä, ohutkaasukehäinen, aavikkoinen planeetta, jossa ihminen ei tule toimeen ilman avaruuspukua. Näin ollen Mars-aseman tulisi tarjota asukkailleen suojaa, ruokaa, hengitysilmaa, energiaa ja liikennepalveluita[1].

Marsin kaasukehä ja magneettikenttä eivät suojaa planeettaa auringonpurkausten hiukkassäteilyltä ja jatkuvalta avaruussäteilyltä. Marsissa on usein laajoja pölymyrskyjä, jotka saattavat vaikeuttaa liikkumista ja haitata radioliikennettä. Marsin etuna on, että siellä on vesijäätä, jolloin siitä ja kaasukehän hiilidioksidista voidaan valmistaa kemiallisin keinoin polttoaineita ja happea. Marsissa saattaa myös olla käyttökelpoisia mineraaleja. Marsiin on pitkä matka, lento sinne vie ainakin 180 päivää[2].

Yksi suurimpia ongelmia Mars-aseman perustamisessa olisi tällä hetkellä täysin suljetun elossapitojärjestelmän kehittäminen. Elossapitojärjestelmä tarjoaa avaruudessa hapen, veden, ravinnon ja niin edelleen. Koska Mars on kaukana Maasta, ainakaan pitkäaikaista oleskelua varten ei ole järkevää tuoda aseman ruoka-aineita Maasta käsin.

Mars-aseman mahdollinen kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen Mars-asema saatetaan kuljettaa planeetalle ensimmäisillä miehitetyillä lennoilla. Se voi toiminnallisesti muistuttaa Maassa 2010-luvulla toimivaa MDRS-koeasemaa.
Jo ensimmäiset Marsiin matkaajat saattavat rakentaa Mars-asemaa.
Taiteilijan näkemys Mars-asemasta.

Jos miehitettyjä Mars-lentoja aletaan tulevaisuudessa tehdä, nämä lennot saattavat jo ensimmäisestä lennosta alkaen tähdätä pysyvän tutkimusaseman perustamiseen. Jo ensimmäisellä Mars-lennolla saattaa olla mukana asuinmoduuli. Tilapäisinä asumuksina saatetaan aluksi käyttää avaruuden oloihin kehitettyjä puhallettavia telttoja. Hieman myöhemmin saattavat astua kuvaan pyörillä liikkuvat asemat. Tutkimusasemassa on asumiseen, laboratoriotoimintaan ja huoltoon liittyviä osia. Ikkunat ovat luultavasti pieniä ja paksuja kosmisen säteilyn minimoimiseksi. Asema saatetaan kaivaa viisi metriä paksun marsperän alle. Ulkona voitaisiin liikkua vain muutama tunti kerrallaan pari kertaa viikossa[3]. Asema tarvitsee voimalan, jollaisena toimii luultavasti ydinvoimala. Aurinkoenergia saattaa olla rinnakkaisvoimanlähde. Aurinkoenergian pahin rasite on planeetan pintaa monesti pyyhkivät Auringon valoa pimentävät pölymyrskyt. Kasvihuone tuottaa happea ja ravintoa sekä hajottaa jätteitä. Asemalla saattaa olla akvaario, jossa pidetään kaloja ravinnoksi.[4]

Eräs ehdotettu Mars-aseman sijoituspaikka on napa-alueella. Asemalla saattaa olla työpajoja laitteiden kokoamista ja huoltoa varten. Asemaa saattavat uhata mikrometeoriitti-iskut ja tulipalot[5]. Jos kyky kuljettaa tarvikkeita avaruudessa pitkien matkojen päähän kehittyy edes kohtuulliseksi, aluksi yhdestä asuinmoduulista koottavat tutkimusasemat saattavat laajentua valtaviksi käytäviksi, halleiksi ja kupoleiksi. Eräiden arvioiden mukaan pyöreä pohjakaava on sopivin. Rakenteita saatetaan tässäkin vaiheessa koota Maasta tuoduista avaruusaseman osaa muistuttavista moduuleista ja puhallettavista teltoista, joista saatetaan tehdä varsinkin kasvihuoneita. Aseman osat eristetään toisistaan ilmanpitävin osin. Asema saatetaan lisäksi vuorata säteilyn pitelemiseksi ainakin osittain marsperällä, kaivaa tasangolla Marsin pinnan alle tai rinteeseen. Happea ja rakettipolttoainetta tuotetaan suoraan Marsin kaasukehästä ja marsperän aineista.

Kolmannessa vaiheessa Marsissa saattaa käynnistyä kaivostoiminta, jossa paikallisista materiaaleista tuotetaan suurin osa aseman tarvitsemista rakennustarvikkeista. Tällöin eletään vaihetta, jolloin ihmisiä syntyy, elää elämänsä ja kuolee Marsissa. Marsiin saattaa kehittyä teollisuutta, ja planeetta alkaa käydä kauppaa Maan kanssa. Mars-siirtokunnan yhteisössä saattaa alkaa esiintyä viimeistään tällöin sosiaalisia ongelmia ja sisäisiä, poliittisluontoisia ristiriitoja.

Marsin maankaltaistaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmakehien vertailu (kuiva)
Mars Maa
Paine 0,6 kPa 101,3 kPa
Hiilidioksidi (CO2) 95,32 % 0,04 %
Typpi (N2) 2,70 % 78,08 %
Argon (Ar) 1,60 % 0,93 %
Happi (O2) 0,13 % 20,94 %

Lopulta Marsia saatetaan alkaa maankaltaistaa, terraformoida, ainakin kasveille sopivaksi. Kasvit pystyvät elämään matalassa ilmanpaineessa, missä ihminen ei kykene hengittämään. Kasvit saattavat aikaa myöten tuottaa niin paljon happea, että ihminen selviää jopa ilman happinaamaria. Ei ole kuitenkaan täysin varmaa, pystytäänkö Marsia maankaltaistamaan.

Marsin olosuhteista ja ongelmista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marsissa on pieni painovoima, joka on noin kolmasosa Maan vastaavasta. Tämä ja ilmakehää suojaavan magneettikentän heikkous luovat Marsiin kaasukehän, jossa Maan lentokoneet eivät voi lentää. Ilmanpaine Marsin pinnalla on alle prosentin maan pinnan ilmanpaineesta, noin kuusi millibaaria. Maan lentokoneet lentävät alle 30 kilometrin korkeudessa. Näin pienestä painovoimasta on apua raketeilla liikkumisessa, mutta haittaa lentokoneen tyyppisille laitteille.[6] Marsin kaasukehä ja magneettikenttä eivät suojaa planeettaa auringonpurkausten hiukkassäteilyltä ja jatkuvalta avaruussäteilyltä. Marsin pinnalla on perkloraattia.[7]

Mars-asemien tutkimusta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maassa toimii nykyään monia järjestöjä, jotka tutkivat tulevia Marsissa asumisen mahdollisuuksia. Eräs näistä on Nasankin tukema Haughton-Mars Project, jossa jäljitellään pienen Mars-aseman toimintaa maassa.

Kannusteen Marsin asutukseen saattavat antaa maapallolla yleistyneet antibioottiresistentit bakteerit ja ihmisten bakteeritaudit joihin ei ole parannuskeinoa.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ensimmäinen etappi Mars - Suurimmat läpimurrot - matkalla vuoteen 2050, Jan Aagaard, Tieteen uudet näkymät 6, Tieteen Kuvalehti 2016, ISBN 978-82-535-3546-3

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Gen II Update – January 2007 4Frontiers Corporation. Arkistoitu 6.3.2016. Viitattu 5.3.2016. (englanniksi)
  2. Beyond Earth www.lpi.usra.edu. Viitattu 1.2.2017.
  3. Aagaard 2016, s. 58
  4. http://www.4frontierscorp.com/areasoffocus/GenIIupdateJan07.php (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. http://www.lpi.usra.edu/education/explore/colonies/
  6. Moore, Patrick: ”Marsin tukikohdat”, Avaruuden valloitus, s. 16. WSOY, 1989. ISBN 951-0-09874-4.
  7. Toxic Mars: Astronauts Must Deal with Perchlorate on the Red Planet Space.com. 13.6.2013. Viitattu 5.3.2016. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Marsin asuttaminen.