Philadelphia-koe

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Philadelphia-kokeeksi (engl. Philadelphia Experiment, Operation Ghost tai Project Rainbow) nimitetään väitettyä Yhdysvaltain laivaston 28. lokakuuta 1943 suorittamaa koetta, jonka tarkoituksena oli muuttaa sähkömagneettikenttien avulla hävittäjä USS Eldridge tutkassa näkymättömäksi. Kertomusten mukaan kyseessä oli Albert Einsteinin tai Nikola Teslan kehittämä, salassa pidetty yhtenäiskenttäteoria, jota laivasto kokeili käytännössä. Kokeen tuloksena sanotaan olleen aluksen muuttuminen näkymättömäksi, sen siirtyminen ajassa ja paikassa sekä ihmishenkien menetys.

Kertomus kokeen suorittamisesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvaltain laivaston suorittamaksi väitetty koe tuli julkisuuteen kirjeissä, jotka merimiehenä työskennellyt Carl Allen (myös Carlos Miguel Allende) kirjoitti Morris Jessup -nimiselle tutkijalle ja kirjailijalle. Allen kertoi kokemuksestaan ensimmäisen kerran vasta vuonna 1955.

Andrew Furuset -nimisellä kauppalaivalla työskennellyt Allen väitti nähneensä Norfolkin satamassa Virginiassa kokeen, joka tehtiin USS Eldridge- nimiselle hävittäjälle miehistöineen. Allenin mukaan aluksen ymärille luotiin voimakas magneettikenttä, jonka tarkoitus oli saada alus näkymättömäksi. Kentän luominen onnistui ja myös miehistö muuttui näkymättömäksi kenttää vahvistettaessa. Aluksen veteen muodostama kuoppa oli nähtävissä.

Kokeen jälkivaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Allen väitti kirjeissään, että kokeen jälkiseurauksena USS Eldridge olisi myöhemmin kadonnut kesken purjehduksen ja ilmestynyt sitten uudelleen näkyviin. Toisen version mukaan alus olisi kadonnut ankkuripaikaltaan kokeen aikana ilmestyäkseen Newport Newsiin Yhdysvaltain Norfolkissa ja palannut takaisin Philadelphiaan vain minuuttien kuluessa.[1]

Miehistön jäseniin koe olisi jättänyt pysyviä mutta hallitsemattomia ja myös tuhoisia vaikutuksia. Kirjeiden mukaan jotkin miehistön jäsenistä saattoivat muuttua hetkellisesti näkymättömiksi ja että miehistön jäseniä olisi osallistunut näkymättöminä kapakkatappeluun tai poistuneet luvatta. Edelleen eräs kokeeseen osallistunut olisi kävellyt kotinsa seinien läpi ja kadonnut.

Joidenkin kerrottiin kuvailleen eräänlaista jäätymisen tilaa, jossa he eivät voineet liikkua eivätkä havaita ympärillään tapahtuvaa, vaikka he ymmärsivät ajan kulumisen. Toisten miehistön jäsenten oli mahdollista palauttaa tämä miehistön jäsen normaaliin tilaan luomalla häneen yhteys käsiä tai kasvoja koskettamalla. Allen kertoi myös elektronisesta laitteistosta joka oli valmistettu tätä varten. Edelleen Allen kuvaili joidenkin syttyneen tuleen yhdessä jäätymisen tilassa olleen kanssa yhteyttä luotaessa. Allen väitti, että osa miehistöstä oli kadonnut tai tehnyt itsemurhan ja että osa olisi suljettuna mielisairaaloihin tai laitoksiiin, joissa he voivat saada apua.[2]

Yhteys ufo-ilmiöön[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kokeen yhteys ufo-ilmiöön syntyi Morris K. Jessupin Case For The Ufo -kirjan kautta. Carl Allen kirjoitti kirjeet luettuaan Jessupin kirjan, jossa hän pohti muun muuassa ufo-alusten voimanlähdettä ja keinoja liikkua. Myöhemmin Case For The Ufo -teos lähetettiin Yhdysvaltain laivaston ONR-laitokseen huomatuksilla lisättynä. Oli pääteltävissä, että yksi huomautuksien kirjoittajista sekä kirjan lähettäjä oli Allen. Osa huomautuksista viittasi Philadelhia-kokeeseen. Jessup kutsuttiin laitokseen, missä eräät upseerit olivat kiinnostuneet kirjasta teettäen siitä huomautuksineen pienen painoksen.

Charles Berlitz toi kokeen uudelleen esiin ns. Bermudan kolmiota käsittelevissä teoksissaan. Myöhemmin tarinaan on lisätty väite, että kokeen aikana olisi saatu yhteys maapallon ulkopuoliseen elämään ja että olentojen kanssa olisi tehty yhteistyötä.[3]

Selityksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

On mahdollista, että tarinan pohjana on kokeita sekä todellista laivaston sotateknologiaa. Saksa kehitti 1930-luvulla magneettimiinan. Sen sytytinkoneisto reagoi laivan ympärille muodostuneeseen magneettikenttään. Magneettikentän kumoamiseksi laivoihin suunniteltiin ja asennettiin erityisiä sähköisiä käämityksiä, joiden avulla laivasta tuli magneettisesti neutraali.[4]

Tunnettu ufo-ilmiön tutkija Jacques Vallée pitää Allenin tarinaa huijauksena, jonka pohjana on todellinen, tuohon aikaan salainen koe, jossa yritettiin peittää laiva tutkalta magneettikentän avulla.[5]

Virallisen selityksen mukaan tarina on keksitty.[6][7][8] Yhdysvaltojen merivoimissa kiistetään että kyseinen koe olisi tehty, ja tarina on ristiriidassa Eldridgen tunnetun historian kanssa. [9]

Kokeeseen liitetään usein Nikola Teslan esittämä teoria, jota ei kuitenkaan ole julkaistu.[10] Teorian kannattajat muistuttavat usein, että näkymättömyysteknologiaa on kehitetty, mutta ne liittyvät metamateriaaleihin,[11][12] joiden toiminta ei perustu sähkömagnetismiin eikä gravitaatioon, jolloin niillä ei ole yhteyttä Teslan teoriaan.

Philadelphia -koe on kuitenkin suosittu salaliittoteoria. Historioitsija Mike Dash on esittänyt kirjassaan "Borderlands", että monissa julkaistuissa tarinoissa ei ole tehty juurikaan tutkimusta. Esimerkiksi aikaisemmin Allendeksi tai Alleniksi kuvattua kokeeseen liittynyttä henkilöä, jonka piti olla vaikea löytää, oli todellisuudessa tavoitettavissa muutamalla puhelinsoitolla. Myöskään kokeeseen osallistuneiden haastattelujen autenttisuutta ei ollut yleensä varmistettu.

Aiheesta tehtiin vuonna 1984 tieteiselokuva Tuhon kuilu (The Philadelphia Experiment).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Bauer, Eddy: Toinen maailmansota 1. WSOY, 1973. ISBN 951-005841-8 (koko sarja 6.osaa. )
  • Tieteen kuvalehti 16/1999
  • Jacques Vallée - Revelations Alien Contact and Human Deception Anomalist Books 2008 ISBN 1933665300
  • Charles Berlitz - Arvoitus syvenee Otava 1979 ISBN 951-1-05374-4
  • William L. Moore in consultation with Charles Berlitz - The Philadelphia Experiment - Project Invisibility Fawcett Crest 1980 ISBN 0-449-21371-0

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Berlitz,Moore s.47
  2. Berlitz s.237
  3. Vallée s.187
  4. Bauer s. 129-133
  5. Vallée s.187
  6. Philadelphia experiment The Skeptic's Dictionary. 12.3.2007. Viitattu 5.2.2008.
  7. Dash, Mike [1997] (2000). Borderlands. Woodstock, New York: Overlook Press. ISBN 9780879517243. 
  8. Did the U.S. Navy teleport ships in the Philadelphia Experiment? The Straight Dope. 23.10.1987. Viitattu 20.2.2007.
  9. The "Philadelphia Experiment" 28.11.2000. Naval Historical Center of the United States Navy. Viitattu 20.2.2007.
  10. Prepared Statement by Nikola Tesla (.doc file) Pepe's Tesla Pages.
  11. [1]
  12. [2]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]