Vasara
Vasara on työkalu, jolla on tarkoitus keskittää iskuvoimaa kapeaan pisteeseen. Yleisimmin vasaralla lyödään nauloja, sovitellaan kappaleita paikoilleen, muotoillaan tai rikotaan jotain. Vasara on etenkin geologien, kirvesmiesten, seppien ja monien muiden käsityöläisten ja ammattiryhmien tärkeä työkalu.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Vasaratyypit
Vasaroita on useita erilaisia eri käyttötarkoituksia varten, jolloin niiden muotokin vaihtelee. Vasarassa on varsi ja varren toisessa päässä yleensä metallinen pää. Päässä on tasainen iskupinta toisella puolella ja toisella puolella voi olla haara naulojen irrotusta varten tai se voi olla esimerkiksi kiilamainen. Erikoistarkoituksia varten on myös kumi-, muovi- yms. vasaroita.
Vasaroiden kokoluokka on tapana ilmoittaa unsseissa (oz). Kirvesmiehen vasaroiden tavallinen paino on 16-20 unssia.[1] Painavasta ja lyhytvartisesta pajavasarasta käytetään nimitystä moska. Pitkävartinen painava vasara on leka.
[muokkaa] Etymologia ja alkuperä
Sanalla vasara on vastineita kaikissa itämerensuomalaisissa kielissä. Vasara tiedetään vanhaksi arjalaiseksi, eli indoeurooppalaiseksi lainaksi. "...siihen on verrattu mm. tärkeän muinaiskielen avestan sanaa vazra-, 'nuija' ja muijaisintian sanaa vájrah, joka on tarkoittanut ukkosen vajaa, taivaanjumalan asetta." Sana on selvästi vanha sana, joka voi hyvinkin liittyä vasarakirveskulttuuriin, jota muinaiset indoeurooppalaiset edustivat ja levittivät. Suomen kirjakielessä sana on tunnettu Agricolan ajoista alkaen. [2]
[muokkaa] Katso myös
- Vasara aseena ks. Sotavasara
- Nuija
[muokkaa] Viitteet
- ↑ tut.fi, Lyöntityökalut
- ↑ Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja, sivu 1460-1461, Juva 2005