Kielin kanava

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Karte Nord-Ostsee-Kanal.png
Kielin kanavan kartta vuodelta 1888.
Kanavan alkusulut Kielissä.
Kielin kanavan Pohjanmeren sulut Brunsbüttelissä.
Rendsburgin rautatiesilta.

Kielin kanava (saksaksi Nord-Ostsee-Kanal, vuoteen 1948 Kaiser-Wilhelm-Kanal) on 98 kilometriä pitkä kanava, joka kulkee Jyllannin niemimaan tyven poikki ja yhdistää Pohjanmeren Itämereen. Kanavan kautta laivat voivat liikennöidä Pohjanmeren ja Itämeren välillä kiertämättä Tanskaa. Kanava on yksi maailman vilkkaimmin liikennöityjä kanavia.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kielin kanavan edeltäjä oli vuonna 1784 valmistunut Eiderin kanava, joka yhdisti Pohjanmereen laskevan Eiderjoen yläjuoksun Itämereen Kielin kaupungin kohdalta. Näin syntyi kahden meren välinen 175 kilometriä pitkä vesireitti, josta rakennetun kanavan osuus oli 43 kilometriä. Eiderin kanava oli kuitenkin vain 29 metriä leveä ja 3 metriä syvä, mikä rajoitti sen käyttöä.

1800-luvun lopulla alettiin vaatia uuden kanavan rakentamista yhdistämään Saksan Pohjanmeren ja Itämeren satamat toisiinsa. Kesäkuussa 1887 aloitettiin uuden kanavan rakennustyöt, jotka veivät 9 000 työmieheltä kaikkiaan yhdeksän vuotta. Eiderin kanavasta poiketen uusi kanava vedettiin suoraan Kielistä Elben estuaariin Pohjanmerellä, tosin osaa Eiderjoen uomasta käytettiin hyväksi sitä rakennettaessa. 20. kesäkuuta 1895 kanavan vihki juhlallisesti käyttöön keisari Vilhelm II, joka purjehti kanavan päästä päähän, muurasi sen viimeisen kiven ja nimesi sen Kaiser-Wilhelm-Kanaliksi ("Keisari Vilhelmin kanava").

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen kanava julistettiin Versailles'n rauhansopimuksessa Saksan hallinnassa olevaksi kansainväliseksi vesireitiksi. Adolf Hitler sanoutui 1936 irti tästä pykälästä muun Versailles'n rauhansopimuksen mukana, mutta toisen maailmansodan jälkeen kanava avattiin jälleen kansainväliselle liikenteelle. 1948 sen nimeksi vaihdettiin Nord-Ostsee-Kanal ("Pohjanmeren-Itämeren-kanava"). Suomeksi ja monilla muilla kielillä kanavaa kutsutaan Kielin kanavaksi.

Reitti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kielin kanavan Itämeren-pään sulut ovat Kielin Holtenaussa. Länsipään sulut ovat Brunsbüttelin kaupungissa. Kanavassa ei ole muita sulkuja.

Kielin kanavan pituus on 98,6 kilometriä. Kanavan syvyys on 11 metriä ja leveys 162 metriä, purjehdusleveys on 90 metriä. Laivaväylän vapaa korkeus on 40 metriä. Laivojen maksimisyväys on 9,5 metriä.

Kanavan yli kulkee 10 siltaa, muun muassa Bundesautobahn 7 sekä ItzehoeHeide- ja NeumünsterRendsburg-rautatiet. Kanavan ali kulkee 2 tunnelia, molemmat Rendsburgissa. Lisäksi kanavan ylittää 14 lossia.

Kielin kanava lyhentää Pohjanmeren ja Itämeren välistä matkaa 200–400 meripeninkulmalla. Esimerkiksi laivamatka Helsingistä Hampuriin lyhenee kanavan ansiosta 328 mpk (31 %) ja Rotterdamiin 178 mpk (15 %)[1].

Liikennemäärät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kanavan kautta kulkee päivittäin noin 100 kaupallista alusta. Lisäksi huvialuksia kulkee vuodessa noin 15 000. Vuosittain kuljetetun tavaran määrä on noin 100 milj. tn.

Rendsburgin rautatiesilta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rendsburgissa Kielin kanavan yli kulkee näyttävä rautatiesilta (saks. Rendsburger Hochbrücke). Kyseessä on Hampurista Neumünsterin kautta Flensburgiin ja edelleen Tanskaan kulkeva päärata.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Wasser- und Schifffahrtsamt Kiel-Holtenau: Der Nord-Ostsee-Kanal (Kielin satamaviranomaisen kanavasivut) Kiel: Wasser- und Schifffahrtsverwaltung des Bundes. Viitattu 24.6.2014. (saksaksi)
  • Nord-Ostsee-Kanals, Kiel-Canal (Kielin kanavan viralliset web-sivut) Kiel: Wasser- und Schifffahrtsdirektion Nord. Viitattu 24.6.2014. (saksaksi), (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Nord-Ostsee-Kanals, Kiel-Canal - Distance savings (Kielin kanavan viralliset web-sivut) Kiel: Wasser- und Schifffahrtsdirektion Nord. Viitattu 24.6.2014. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kielin kanava.