Klaipėda

Klaipėda
Vaakuna
Klaipėda
Koordinaatit: 55°42′N, 21°8′E
Kaupunki
Perustettu	1252
Hallinto
– Kaupunginjohtaja	Rimantas Taraškevičius
Pinta-ala
– Kokonaispinta-ala	98,35 km²
Väkiluku (2007)	185 899
klaipeda.lt

Klaipedan sataman kautta kulkee noin 20 miljoonaa tonnia lastia joka vuosi.

Klaipėda (saks. Memel, puol. Kłajpeda) on Liettuan kolmanneksi suurin kaupunki ja maan ainoa satama Itämerellä. Kaupungissa on 194 400 asukasta (2002). Klaipedan väkiluku on ollut laskussa vuoden 1989 202 900:sta. Nykyisin Klaipeda on tärkeä syvä- ja lauttasatama, josta on yhteyksiä Ruotsiin, Tanskaan ja Saksaan. Satama sijaitsee lähellä Niemenjoen suuta.

Klaipedassa on samankaltaista arkkitehtuuria kuin Saksassa, Englannissa ja Tanskassa. Suositut merenrantakohteet Neringa ja Palanga sijaitsevat lähellä Klaipedaa.

Historiaa

Klaipedan perustivat balttilaiset heimot 1100-luvulla. Pitkän aikaa se kuului Itä-Preussiin, jolloin sitä kutsuttiin Memeliksi.

Itämeren satamakaupungin perustivat Saksalaisen ritarikunnan ritarit vuonna 1252, jolloin he miehittivät alkuperäisen asutuksen perustaakseen sinne tukikohtansa. Tuolloin kaupunkia kutsuttiin nimellä Castrum Memele, (saksaksi Memelburg, myös Mimmelburg). Vuonna 1254 Memelburgillle annettiin Lyypekin kaupunginoikeus. Ritarikunta käännytti alueen kristinuskoon. Melno-Seen rauha 1422 asetti rajan Preussin ja Liettuan välille. Memelburg liitettiin Preussiin ja raja pysyi muuttamattomana vuoteen 1919 asti, ja oli siten yksi kauimmin muuttumattomana säilynyt raja Euroopassa. Preussin herttuakunta oli Puolan vasalli ja myöhemmin osa Puola-Liettuaa. Vuosina 1629–1635 Ruotsi hyökkäsi ja miehitti kaupunkia. Saksan yhdistyessä Preussin johdolla Memelistä tuli Saksan keisarikunnan koillisin kaupunki. Rautatieaseman kaupunki sai 1875. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen, vuonna 1919, Memel asetettiin ympärysvaltojen alaisuuteen.

Versaillesin rauhan jälkeen kaupunki ympäristöineen erotettiin Saksasta, ja Memelin alue oli Kansainliiton mandaattihallintoalueena ranskalaisten hallitsemana. Liettualaiset kuitenkin hyökkäsivät alueelle 1923 ja ranskalaiset vetäytyivät.

Kansallissosialistisen työväenpuolueen Saksassa tapahtuneen valtaannousun jälkeen ja Saksan saatua hallintaansa Itävallan, Sudeetit, Böömin ja Määrin, Saksa vaati myös Memeliä. Se liitettiin Saksaan 22. maaliskuuta 1939 ennen toisen maailmansodan alkua.

Toisen maailmansodan loppuvaiheissa, loppuvuodesta 1944 ja 1945, asukkaat pakenivat taisteluista. Puna-armeija valtasi kaupungin tammikuussa 1945 ja se annettiin takaisin Liettuan sosialistiselle neuvostotasavallalle. Monet jäljelle jääneistä asukkaista karkotettiin Siperiaan ja loput siirrettiin Saksaan.

Kaupunki nykyään

Kaupunkia kehitetään myös matkailukohteena. Itse kaupungissa mantereen puolella on kaksi matkailutiedotuspistettä, joissa on myös puoleksi tunniksi kerrallaan vuokrattavissa Internet-yhteyksin varustettuja tietokoneita. Tilsitinkadulla sijaitsevan matkailutiedotuspisteen toisella puolella on kaupunginkirjasto, jossa Internetin käyttäminen on maksutonta.

Mantereelta kulkee 20 minuutin välein lautta Kuurinmaan niemelle, Kuurinkynnäkselle.

Klaipedassa syntyneitä henkilöitä

• Simon Dach (1605–1659), runoilija.
• Michael Wohlfahrt (1687–1741), Yhdysvalloissa elänyt uskonnollinen johtaja.
• Friedrich Wilhelm Argelander (1799–1875), astronomi.
• George Adomeit (1879–1967), yhdysvaltalainen maalari.

Aiheesta muualla

• Klaipeda taskussasi (inyourpocket.com matkaopas, myös pdf-muodossa) (englanniksi)

Lähteet

Liettuan kaupungit

Vilna | Kaunas | Klaipėda | Šiauliai | Panevėžys | Alytus | Marijampolė | Mažeikiai | Jonava | Utena | Kėdainiai | Telšiai | Visaginas | Tauragė | Ukmergė | Kretinga | Šilutė | Radviliškis | Palanga | Druskininkai | Gargždai | Rokiškis | Biržai | Elektrėnai | Kuršėnai | Garliava | Jurbarkas | Vilkaviškis | Raseiniai | Anykščiai | Lentvaris | Naujoji Akmenė | Grigiškės | Prienai | Joniškis | Kelmė | Varėna | Kaišiadorys | Pasvalys | Kupiškis | Zarasai | Skuodas | Kazlų Rūda | Širvintos | Molėtai | Šalčininkai | Šakiai | Švenčionėliai | Ignalina | Pabradė | Kybartai | Šilalė | Nemenčinė | Pakruojis | Švenčionys | Trakai | Vievis | Kalvarija | Lazdijai | Rietavas | Žiežmariai | Eišiškės | Ariogala | Neringa | Šeduva | Birštonas | Venta | Akmenė | Tytuvėnai | Rūdiškės | Vilkija | Pagėgiai | Viekšniai | Žagarė | Ežerėlis |Skaudvilė | Gelgaudiškis | Kudirkos Naumiestis | Simnas | Salantai | Linkuva | Veisiejai | Ramygala | Priekulė | Joniškėlis | Jieznas | Daugai | Obeliai | Varniai | Virbalis | Vabalninkas | Seda | Subačius | Baltoji Vokė | Dūkštas | Pandėlys | Dusetos | Užventis | Kavarskas | Smalininkai | Troškūnai | Panemunė