Kėdainiai

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kėdainiai
Kėdainiain keskustaa Nevėžis-joen äärellä.
Kėdainiain keskustaa Nevėžis-joen äärellä.
Vaakuna
Vaakuna

Kėdainiai

Koordinaatit: 55.2925°N, 23.9667°EKoordinaatit: 55.2925°N, 23.9667°E

Valtio Liettuan lippu Liettua
Lääni Kaunas
kunnallispiiri Kėdainiain kunnallispiiri
Väkiluku (2012)  ([1]) 26 357

Kėdainiai on Liettuan keskiosassa, Kaunasin läänissä sijaitseva kaupunki, joka on yksi maan vanhimmista kaupungeista. Kaupunki sijaitsee Nevėžisjoen rannalla. Kėdainiai on mainittu ensimmäisen kerran vuonna 1372 Hermann de Wartbergen liiviläisessä kronikassa. Vuonna 2012 kaupungin väkiluku oli 26 357 asukasta.[1] Kėdainiain vanhakaupunki on peräisin 1600-luvulta.[2]

Kaupunki on Kėdainiain kunnallispiirin hallinnollinen keskus. Liettuan maantieteellinen keskipiste sijaitsee kunnallispiirin alueella sijaitsevan Ruoščiain kylän lähellä.[3]

Nimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kėdainiailla on liettuankielisen nimensä lisäksi ollut historiansa aikana monia muita virallisia nimiä, kuten Kiejdany puolaksi, Kedahnen saksaksi ja ven. Кедайняй, Kedainjai.[4][5]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsin armeijan sotilaita Kėdainiaissa 1600-luvulla. Józef Brandtin maalaus.

Kėdainiai oli monien taistelujen näyttämö 1600-luvulla Ruotsin ja Puola-Liettuan välisen sodan aikana. Vuonna 1655 maiden välillä tehty lyhytikäinen sopimus, Kėdainiain unioni, allekirjoitettiin Kėdainiain linnassa. Skottilaisia protestantteja saapui alueelle 1500-1600-luvuilla, ja he kasvattivat vaikutusvaltaansa 1800-luvun puoliväliin saakka.[6]

1940-luvun alussa kaupungissa asui 300 Mir Yeshiva -liikkeen oppilasta ja opiskelijaa. Heinäkuussa 1941 natsi-Saksan miehityksen aikana kaupungissa teloitettiin 95 juutalaista, 14 venäläistä kommunistia, 15 liettualaista kommunistia ja yksi venäläinen komissaari.[7]

Kylmän sodan aikana Kėdainiain lentotukikohta oli merkittävässä asemassa neuvostoarmeijalle. Useiden vuosien ajan Kėdainiai oli tunnettu kemian- ja elintarviketeollisuudestaan. Kėdainiain kemiantehdas aloitti toimintansa tammikuussa 1963. Laitos sai kyseenalaista julkisuutta, kun 1980-luvulla selvisi, että suuria määriä rikkihappoa oli päässyt ympäristöön. Tapaus synnytti vastalauseita.[8][9]

Asukasluvun kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi 1959[10] 1970[11] 1979[12] 1989[13] 2001[14] 2011[15] 2012
[1]
Väkiluku &&&&&&&&&&010580.&&&&0010 580 &&&&&&&&&&019677.&&&&0019 677 &&&&&&&&&&028096.&&&&0028 096 &&&&&&&&&&034112.&&&&0034 112 &&&&&&&&&&032048.&&&&0032 048 &&&&&&&&&&026648.&&&&0026 648 &&&&&&&&&&026357.&&&&0026 357

Kulttuuritoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1922 perustettu Kėdainiain alueellinen museo ylläpitää monia museoita, joita ovat monikulttuurikeskus, Radziwillin herttuoiden mausoleumi, Juozas Paukštelisin koti ja V. Ulevičiusin puuveistosmuseo.[16]

Kėdainiai tunnetaan Liettuan "kurkkupääkaupunkina", sillä vuosittain kaupungissa järjetään kurkkufestivaali.[17]

Kaupungissa asuu noin 700 hengen puolalainen vähemmistö. Kėdainiaissa järjestetään vuosittain juhlia Puolan itsenäisyyspäivänä ja muita puolalaisia festivaaleja.[18]

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Lietuvos statistikos metraštis - Statistical Yearbook of Lituania 2012 (pdf, noin 19 MB) (Luku 2: Administative territorial division and population, sivut 33- 72, sisältäen kaupunkien väestötiedot Taulukko 2.2. Cities and towns) ISSN 2029-3631. 2012. Vilna: Lietuvos statistikos departamentas. Viitattu 2013-04-28. (liettuaksi) ja (englanniksi)
  2. Kėdainiai Samogitian Cultural Association Editorial Board. Viitattu 13.8.2010. (englanniksi)
  3. Portrait of Regions of Lithuania Liettuan tilastotieteiden laitos. Viitattu 13.8.2010. (englanniksi)
  4. The Litvaks Dov Levin (2000), Berg Publishers, sivu 48. Viitattu 13.8.2010. (englanniksi)
  5. Yhdysvaltain kongressin kirjasto: "Nimet"
  6. Network North: Scottish kin, commercial and covert association in Northern Europe, 1603-1746 Steve Murdoch (2006). Viitattu 13.8.2010. (englanniksi)
  7. The Second World War: A Complete History Martin Gilbert (2004), Macmillan. Viitattu 13.8.2010. (englanniksi)
  8. Synthetic planet: chemical politics and the hazards of modern life Monica J. Casper (2003), Routledge. Viitattu 13.8.2010. (englanniksi)
  9. Ecological modernisation around the world: persectives and critical debates A. P. J. Mol, David Allan Sonnenfeld (2000), Routledge. Viitattu 13.8.2010. (englanniksi)
  10. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-04-28. (venäjäksi)
  11. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-04-28. (venäjäksi)
  12. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-04-28. (venäjäksi)
  13. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-04-28. (venäjäksi)
  14. Urban_areas_population_ethnicity_2001.xls (Excel) (Excel-tiedosto Lierttuan kaupunkialueista 2001) Lietuvos statistikos departamentas, stat.gov.lt. Viitattu 2013-04-28. (englanniksi)
  15. Urban_areas_population_ethnicity_2011.xls (Excel) (Excel-tiedosto Liettuan kaupunkialueista 2011) 2013. Lietuvos statistikos departamentas, stat.gov.lt. Viitattu 2013-04-28. (englanniksi)
  16. Museum History Kėdainiain alueellinen museo. Viitattu 13.8.2010. (englanniksi)
  17. Liettuan tilastotieteiden laitos: "Portrait of Regions". 2008
  18. Dni Kultury Polskiej na Laudzie Świat Polonii. Viitattu 13.8.2010. (puolaksi)

Lähteet joihin ei ole viitattu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]