Marco Rota

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Marco Rota
Marco Rota in Helsinki.jpg
Syntynyt 18. syyskuuta 1942 (ikä 71)
Milano
Ala sarjakuvataitelija

Marco Rota (s. 18. syyskuuta 1942 Milano) on italialainen sarjakuvapiirtäjä ja yksi suosituimmista Aku Ankka -sarjakuvataitelijoista. ”Milanon maestroksi” ja joskus ”Italian Carl Barksiksi” kutsuttu Disney-taiteilija rinnastetaan Don Rosan ja Daan Jippesin ohella yhdeksi Carl Barksin manttelinperijäksi. Marco Rota onkin italialaisista Disney-taiteilijoista tyylillisesti kaikkein lähinnä Barksia. Rota tunnetaan persoonallisesta piirrostyylistään ja erityisesti panoraamoistaan ja elokuvamaisesta kuvakerronnasta sekä taitavasta kuvakulmien, valojen ja varjojen käytöstä, historiaan ja eksoottisiin ympäristöihin sijoittuvista sarjakuvista sekä kauniista naishahmoistaan. Hänellä on myös oma tapansa piirtää Aku Ankan lakki kallelleen tämän päähän. Rota ei aina väritä piirtämiään tarinoita, vaan joskus vain muutaman ruudun. Ankkahahmojen puhtaaksipiirtämisessä hän käyttää kynää, kun taas Mikki Hiiren hahmoon hän kokee siveltimen sopivammaksi. Barksin ja Rosan tavoin Rota on huolehtinut siitä, että historialliset ja maantieteelliset yksityiskohdat ovat todellisia. Hän on mieltynyt keskiaikaan ja viikinkeihin ja on luonut Aku Ankan esi-isän, Augustus Ankan, hahmon. Augustus Ankka on skotlantilainen linnanherra, joka toimii Sorsalinnan käskynhaltijana ja taistelee maahan hyökkääviä viikinkejä vastaan.

Ankkahahmojen lisäksi Marco Rota piirtää myös muita Disney-hahmoja, kuten Mikki Hiirtä ja Hessu Hopoa, mutta on kertonut Aku Ankan olevan hänen suosikkihahmonsa, koska tässä, samoin kuin Roope Ankassa, ”on rockia”. Pelle Peloton, Hannu Hanhi ja Mikki Hiiri ovat puolestaan Rotan mielestä ”vähän mitäänsanomattomia tyyppejä”. Rota ei myöskään pidä Mikki Hiiren hahmon muuttumisesta poliisia avustavaksi yksityisetsiväksi. Siinä missä Rotan mielestä italialaiset Disney-sarjakuvat ovat, vaikkakin hyvin pienessä määrin, ”ehkä hieman kotoisampia tai maalaismaisempia kuin amerikkalaiset”, hänen oma esikuva Ankkalinnalle on New York sen kansainvälisyyden, moderniuden ja monipuolisen metropoliaseman tähden. Lisäksi Rotan mielestä Roope Ankka muistuttaa newyorkilaismiljonääriä Paul Gettyä. Rota on maininnut taiteellisiksi esikuvikseen sarjakuvien parista Alex Raymondin, Flash Gordonin piirtäjän, sekä Hal Fosterin, joka teki Prinssi Rohkeaa. Esikuvat ovat klassikkojenluojia ja samat kuin Barksilla.

Marco Rota tapaa piilottaa sarjoihinsa pientä etsittävää, hieman Don Rosan tavoin. Rotan sarjakuvista voi löytää tämän nimikirjaimet, nimen tai kunnianosoituksen Barksille. Yleensä hän piirtää seinille taulun, jossa on signeerauksena ”Marks”. Idea tauluista tuli Topolinon erään päätoimittajan, Mario Gentilinin, työhuoneen seinällä olevasta Barks-piirroksesta, jossa Roope Ankka kuljettaa kotikärryillä rahaa allaan teksti ”omistettu Mario Gentlinille, Carl Barks”. Rota on sanonut, että hänen kulloisetkin välinsä Mario Gentliniin heijastuivat hänen piirrosjälkeensä: mitä paremmat välit olivat, sitä paremmin Rota piirsi. Rota tapaa myös piirtää tarinoihinsa toimittaja- ja piirtäjätyötuttaviaan sekä lokin tai muun ihmisen ominaisuuksia omaamattoman eli epä-antropomorfisen linnun, jolla on samanlainen merimieslakki kuin Aku Ankalla.

Elämänvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marco Rota piti piirtämisestä lapsena ja piirsi silloin runsaasti ja sai kehuja sekä kannustusta koulutovereiltaan ja opettajiltaan. Jo yksivuotiaana hän oli siepannut lastenlääkärin rintataskussa olleen kynän ja alkanut tuherrella lääkärin muistikirjaan. Lääkäri oli ennustanut, että ”tästä lapsesta tulee joko kirjailija tai taiteilija”. Rota on sanonut Carl Barksin tarinan Vanhan linnan salaisuus tehneen häneen vuonna 1949 valtavan vaikutuksen, jonka seurauksena hän oli alkanut harjoitella vakavasti piirtämistä tullakseen alalla ammattimaiseksi. Rota onkin piirtäjänä pitkälti itseoppinut.

Ensimmäiset julkaistut työt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikka Disney-sarjakuvia oli tuotettu Italiassa jo vuodesta 1953, vuonna 1958 eli 16-vuotiaana Marco Rota aloitti piirustustöidensä julkaisun työskennellen pienelle Dardo-kustantamolle piirtäen muita seikkailusarjoja, jopa muutamia Lepakkomies ja Teräsmies -jaksoja Albo del falco -lehteen 1960-luvun alussa. Rotan ensimmäinen sarjakuva oli realistisesti piirretty villiin länteen sijoittuva Steve Morgan il trappolatore eli Turkismetsästäjä Steve Morgan. Sarjakuva julkaistiin Collana scudo -lehden, joka varsinaisesti julkaisi Kapteeni Mikiä, viimeisillä sivuilla jatkokertomuksena. Ennen Disney-töitä Rota teki myös viikinkisarjaa Ringo il Vichingo.

Työskentely Disney-sarjakuvien parissa alkaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1963 Marco Rota palkattiin Disneyn-lisenssin omistavalle Mondador-kustantamolle tekemään kuvitusta ja kansikuvia Topolino-lehteen, koska oli tehnyt vaikutuksen kustantamoon kuvittamalla kirjan auton kehityksestä. Tällöin hän sai kuulla Barksin nimen ensimmäistä kertaa. Disney-piirtäjien nimiä ei kerrottu ennen kuin 1960-luvun ja 1970-luvun taitteessa ja Rota halusi Mondadorilla ensimmäiseksi tietää, kuka oli tunnistettavan piirustustyylin takana. Rota aloitti Disney-sarjakuvien piirtämisen vuonna 1971 Mikki Hiiri -tarinalla Siniruusukkeinen tiikeri ja ryhtyi käymään iltaisin taidekoulua. Milanossa toimii nykyään Disney-akatemia, jossa opetetaan Disney-sarjakuvien piirtämistä. 1974, tultuaan samana vuonna Topolinon taiteelliseksi johtajaksi, Rota teki ensimmäisen oman käsikirjoituksensa Disney-tarinaan, Suomessa julkaisemattoman sarjan nimeltä Zio Paperone e il deposito oceanico. Koska hän oli taiteellinen johtaja, sai hän nimensä julkaisuihin ja esiintyi satunnaisesti television viihdeohjelmissa piirtäen Disney-hahmoja ja julkisuuden henkilöiden pilakuvia. Vuonna 1975 Rota vieraili Disneyn studioilla Kaliforniassa joidenkin muiden Topolino-lehden taiteilijoiden kanssa ja hän tapasi ihailemansa piirtäjät Carl Barksin ja Floyd Gottfredsonin, jota hän on aina pitänyt parhaana Mikki Hiiren ja kumppaneiden piirtäjänä. 1970-luvun loppupuolella Rotan tyylissä alkoivat näkyä selvästi vaikutteita Barksilta.

1980-luvulla tulee tunnetuksi myös Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1983 Marco Rotan nimi kerrottiin suomalaisen Aku Ankka -lehden Oma nurkka -palstalla, kun paljastettiin tarinan Augustus Ankka ja viikingit -sarjakuvan tekijän nimi. Ensimmäinen Rotan Suomessa julkaistu sarjakuva oli Aku Ankan vuoden 1975 numerossa kuusi julkaisema Kuin siivet kantapäissä -tarina. Hänen ensimmäinen Suomessa julkaistu työ oli Aku Ankan taskukirjan numero neljäntoista, Perhonen sentään, kansi, joka julkaistiin vuonna 1973. Kansikuva julkaistiin Italiassa 1966 ja oli ensimmäisiä Rotan julkaistuja ankkapiirroksia.

Monadorin-töiden loputtua[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marco Rota toimi Mondadorin taiteellisena johtajana vuoteen 1988 asti, jolloin kustantamo menetti Disney-lisenssinsä ja Topolinon julkaisija vaihtui Italian Disney-yhtiöön. Rota lopetti työnsä ja alkoi tehdä Disney-sarjakuvia tanskalaiselle Egmont-kustantamolle vuonna 1992. Egmontille Rota on tehnyt tähän mennessä noin kolmekymmentä tarinaa.

Vuosituhannen taitteessa Rota muutti Milanosta San Zenone al Po -kylään Pojoen varrelle, jossa hän asuu perheineen 1700-luvulla rakennetussa kartanossa. Kartanossa on suuret avotakat, yli kaksikymmentä huonetta ja viinikellari sekä valtavia antiikkisia huonekaluja. Rakennuksessa elää perheen lisäksi muutama kilpikonna ja kissa. Seinäsyvennykseen on asennettu luuranko, koska talon entinen omistaja oli kylän lääkäri.

Tunnetuimmat sarjakuvatarinat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Fotobogo1994.
  • Lentäjä-ässä1997.
  • Onneksi olkoon, Aku Ankka – Aku Ankan 50-vuotisjuhlia varten 1984 tehty sarjakuva, joka on tunnettu ”väärästä” tiedosta; Rota esitti Roope Ankan Mummo Ankan veljenä.
  • Painajainen Paratiisitiellä1997.
  • Riemureissu1996.
  • Aku Ankka ja saraseenien yö – julkaistiin ensimmäisen kerran 1. joulukuuta 1983, Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 1989.
  • Taistelu Ankkalinnasta1992.
  • Viikinkien matkassa – 44-sivuinen, albumimittainen Aikakone-tarinajatkumoon tehty sarjakuva – 1987.
  • Viikinkien vastustaja – ensimmäinen Augustus Ankka -tarina vuodelta 1975, jolle Rota teki jatkoa lukijoiden ja kustantajan toiveesta vuonna 1979.
  • Viimeiset vaunut Tucsoniin – kunnianosoitus elokuvaohjaaja John Fordille, jonka elokuvan Hyökkäys erämaassa tyyliin sarja on toteutettu, 1999.

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]