Paul McCartney
| Sir James Paul McCartney | |
|---|---|
|
Paul McCartney Prahassa 6. kesäkuuta 2004 |
|
| Syntynyt | 18. kesäkuuta 1942 (ikä 70) |
| Kotipaikka | Liverpool, Englanti |
| Aktiivisena | 1957 - |
| Tyylilajit | Rock Pop Psykedeelinen rock |
| Soittimet | Bassokitara, kitara, koskettimet, rummut, mandoliini, ukulele |
| Yhtyeet | The Beatles Wings |
| Levy-yhtiöt | EMI |
Sir James Paul McCartney[1][2] (s. 18. kesäkuuta 1942, Liverpool, Iso-Britannia) on brittiläinen muusikko joka tunnetaan The Beatlesin jäsenenä. McCartney oli yhtyeen keulahahmo John Lennonin ohella. McCartney sävelsi Beatlesille lukuisia ikivihreitä, kuten Yesterday, Michelle, Eleanor Rigby ja Let It Be sekä teki runsaasti sovitustyötä muidenkin Beatles-jäsenien kappaleisiin. The Beatlesin jälkeen McCartney teki näyttävän soolouran yksin, sekä yhtyeensä Wingsin kanssa. McCartney on maailman rikkain muusikko.
McCartney sai 1965 MBE-merkin ja hänet aateloitiin 1997. McCartneylla on 22 Guinnessin ennätystä sekä muita palkintoja. Helmikuussa 2012 hän sai tähden Hollywoodin Walk of Fame -kadulle.[3]
Sisällysluettelo |
Musiikillinen tyyli [muokkaa]
McCartneyn tuotanto on monipuolista ja hän on tehnyt musiikillaan koukkauksia hyvin monille osa-alueille. Esimerkiksi Little Richard-tyylittely "Long Tall Sally", akustinen kappale "Blackbird" sekä heavy metal-musiikkia ennakoinut kappale "Helter Skelter" ovat hyviä esimerkkejä McCartneyn musiikillisesta monipuolisuudesta.
McCartneyta arvostetaan paitsi lauluntekijänä, myös yhtenä rockmusiikin merkittävimmistä basisteista. Usein hänen lauluntekijän taitonsa jättävät hänen basistintaitonsa varjoonsakenen mukaan? McCartney soittaa bassoa ja kitaraa vasemmalta puolelta kuten esimerkiksi Jimi Hendrix ja Kurt Cobain ja on yksi ensimmäisistä basisteista, joka alkoi soittaa bassokuvioita.lähde? Hänen soittimensa Beatlesissa oli Höfnerin valmistama bassokitara.
McCartney ei ole John Lennonin tapaan koskaan opetellut lukemaan nuotteja. Hän sanookin soittotaitonsa perustuvan ennemmin erilaisiin skaaloihin, kuin nuorena opeteltuihin sointuihin. Orkesterikappaleensa hän on tehnyt avustajan kanssa.
Lapsuus ja nuoruus [muokkaa]
Paul McCartneyn äiti oli kätilö ja sairaanhoitaja Mary McCartney, hänen isänsä oli puuvillakauppias Jim McCartney. Jim McCartney oli nuoruudessaan harrastanut jazzmusiikkia ja ollut arvostettu amatöörimuusikko. Paulilla on yksi veli, vuonna 1944 syntynyt Michael. Isä kannusti molempia poikiaan musiikkiharrastuksen pariin.
Perhe kuului ylempään työväenluokkaan, mikä tarkoitti että he elivät vaatimattomasti, mutta eivät olleet varsinaisesti köyhiä. Perhe muutti usein pyrkiessään parantamaan asuinolosuhteitaan. Vuonna 1955 McCartneyt muuttivat Allertonin kaupunginosaan osoitteeseen 20 Forthlin Road. Tämä asunto on nykyisin turistinähtävyys. Lokakuussa 1956 Mary McCartney kuoli rintasyöpään ja Jim McCartney jäi kahden teini-ikäisen pojan yksinhuoltajaksi.
Paul oli koulussa melko hyvä oppilas. Hän pääsi arvostettuun Liverpool Institute -oppikouluun, missä hän tutustui vuotta nuorempaan George Harrisoniin, joka myös harrasti kitaransoittoa.
Heinäkuussa 1957 15-vuotias McCartney tapasi 17-vuotiaan John Lennonin, jolla oli The Quarrymen -niminen yhtye, johon hän pyysi Paulin jäseneksi. Paul puolestaan esitteli Johnille Georgen ja ehdotti tämän ottamista mukaan yhtyeeseen. John oli aluksi vastaan, koska George oli hänestä liian nuori, mutta Paul sai Johnin taivuteltua muuttamaan mielensä. Näin oli saatu kootuksi yhtyeen peruskolmikko, joka pysyi samana, vaikka muut jäsenet vaihtuivat ja yhtyeen nimikin muuttui useaan otteeseen ennen kuin 1960 vakiintui muotoon The Beatles.
Yhtyeet, tärkeimmät levytykset ja kiertueet [muokkaa]
Beatles [muokkaa]
McCartney oli vuosina 1960–1969 The Beatlesin basisti ja laulaja, sekä myös kitaristi ja kosketinsoittaja (soitti myös rumpuja esim. Back In The U.S.S.R.- kappaleessa). Ensimmäisen keikkansa Beatles-basistina McCartney soitti joulukuun 31. päivänä 1960 Liverpoolin Casbah Clubilla.[4] Hän oli yhtyeen merkittävin säveltäjä yhdessä John Lennonin kanssa. George Harrisonilla oli huomattavasti vähemmän Beatles–sävellyksiä, Ringo Starrilla vain muutama. Tämä tosin johtui osin siitä etteivät Lennon ja McCartney hyväksyneet kaikkia Harrisonin sävellyksiä mukaan levylle. Harrison levytti myöhemmin Beatles-levyiltä pois jätettyjä laulujaan menestysalbumilleen All Things Must Pass.
John Lennon ja McCartney olivat sopineet Beatlesin alkuvuosina, että heidän tekemiensä kappaleiden tekijöiksi merkitään aina Lennon/McCartney riippumatta siitä, kumpi kappaleen oli tehnyt. Etupäässä vain alkuaikojen tunnetuimmat kappaleet (kuten "She Loves You" ja "I Want to Hold Your Hand") on tehty kokonaan yhdessä.
1960-luvun jälkipuolen useimmat kappaleet on tehnyt pääasiassa jompikumpi. Usein toinen oli kirjoittanut laulun lähes kokonaan valmiiksi ja sitten se viimeisteltiin yhdessä. Monet Lennon-McCartney-sävelmät on kuitenkin tehnyt joko Lennon tai McCartney täysin itse.
Wings [muokkaa]
Beatlesin hajottua McCartney perusti menestyksekkään Wings-yhtyeen, joka loi kokonaan uuden ihailijasukupolven. Wings rikkoi muun muassa Beatlesin keikkayleisöennätyksen esiintymällä Seattlessa 1976. Tällöin Wingsiä kerääntyi kuulemaan yhteensä 67 000 kuuntelijaa.
Paul McCartney esiintyi Wings-yhtyeensä kanssa Helsingissä ja Turussa vuonna 1972. Turun konsertin alku viivästyi puolitoista tuntia McCartneyn mentyä päiväunille, sillä kukaan ei ollut uskaltanut mennä herättämään häntä.
Wings-yhtyeen alkuvuosina McCartney kieltäytyi tiukasti esittämästä Beatles-kauden sävellyksiään, mutta jo vuoden 1975-1976 kiertueella McCartney otti muutamia Beatles-sävellyksistään kiertueen ohjelmistoon.
Wingsin tunnetuin kappale lienee James Bond -elokuvan teemakappale "Live And Let Die" vuodelta 1973. Wings-yhtyeen toinen suuri hitti oli 1977 singlenä ilmestynyt "Mull of Kintyre", joka rikkoi myyntiennätyksiä Euroopassa, mutta ei juurikaan menestynyt Amerikassa.
1980-luku [muokkaa]
Wingsin hajottua 1980 McCartney jatkoi soolotuotantoa ja teki muutamia kappaleita kuulujen artistien kanssa duettona, sekä palasi George Martinin kanssa yhteistyöhön kahden albumin ajaksi (Tug of War, 1982 ja Pipes of peace, 1983). Vuonna 1985 hän esiintyi Live Aid -tapahtumassa viimeisenä esiintyjänä esittäen Beatles-kauden sävellyksensä "Let It Be".
McCartney vieraili Michael Jacksonin menestysalbumilla Thriller kappaleessa "The Girl Is Mine" 1982. Kaksikko levytti myös yhdessä menestyshitin "Say Say Say" 1983. Vuonna 1989 hän kokosi uuden bändinsä ja julkaisi menestysalbumin Flowers In The Dirt.
1990-luku [muokkaa]
Levyä seurasi Get Back -jättikiertue ja uusi maailmanennätys: 184 000 maksavaa kuuntelijaa kerääntyi Rio De Janeiron Maracana-stadionille Brasiliassa 21. toukokuuta 1990. Kiertueesta julkaistiin live-LP Tripping The Live Fantastic ja konserttivideo Get Back.
Seuraava maailmankiertue alkoi 1993, jolloin McCartney kulki maailmalla soittamassa vanhoja Beatles-hittejä, sekä uusimman levynsä Off The Ground parhaimpia paloja. Myös tästä kiertueesta julkaistiin Paul Is Live-niminen VHS/DVD ja CD/LP.
1998 McCartneyn vaimo Linda kuoli rintasyöpään Arizonassa.
1999 McCartney esiintyi Liverpoolin legendaarisella Cavern-clubilla ensimmäistä kertaa Beatlesin ja vuoden 1963 jälkeen.
2000-luku [muokkaa]
Lukuun ottamatta esiintymisiä televisiossa ja hyväntekeväisyyskonserteissa, seuraavan kerran McCartney astui lavalle vasta vuonna 2002, jolloin hän käynnisti uuden maailmankiertueensa uuden "Driving Rain"-levynsä kunniaksi. Kiertue otettiin vastaan lämmöllä ja se menestyi niin hyvin, että McCartney jatkoi konsertointia vuonna 2003.
Jälleen kerran McCartneyn maailmankiertue rikkoi ennätyksiä. Vuoden 2003 kiertueella McCartney esiintyi Punaisella torilla Moskovassa 100 000 kuulijalle, joiden joukossa oli presidentti Vladimir Putin. McCartney kävi myös tapaamassa Putinia Kremlissä, ja sen lisäksi hänellä oli tapaaminen Mihail Gorbatshovin kanssa. Punaisen torin keikka ilmestyi DVD-levyllä.
Seuraavana kesänä McCartney teki lyhyehkön kiertueen. 04' Summer Tour ulottui myös Suomeen, ensimmäisen kerran sitten vuoden 1972. Suomessa häntä oli katsomassa noin 32 000 katsojaa. Konsertin settilista koostui suurimmaksi osaksi McCartneyn itse säveltämistä The Beatlesin kappaleista.
McCartney vieraili myös Live 8 -hyväntekeväisyyskonsertissa Lontoossa.
Vuonna 2005 ilmestynyt studiolevy Chaos and Creation in the Backyard sai varsin myönteisen vastaanoton sekä kriitikoilta että ostavalta yleisöltä. Vuonna 2007 McCartney julkaisi albumin Memory almost full.
2008 McCartney teki maailmankiertueen, joka ulottui muun muassa Israeliin, jossa hän ei ollut aiemmin esiintynyt. 1960-luvulla Beatlesille oli suunniteltu konserttia Israeliin, mutta maan hallitus kielsi yhtyeen pääsyn maahan. Vuoden 2008 konsertti pidettiin Tel Avivissa, ja turvajärjestelyt olivat mittavat. McCartney esitti konsertissa laulun "Give Peace a Chance", jonka hän omisti John Lennonin muistolle. Lisää kiertueita hän teki vuosina 2009 ja 2010. Vuosien 2008-2010 kiertueiden oli tarkoitus jäädä viimeisiksi suuriksi kiertueiksi, sen jälkeen McCartney sanoi esiintyvänsä livenä vain korkeintaan satunnaisesti.[5] Heinäkuussa 2011 hän kuitenkin lähti uudelle Amerikan kiertueelle, joka jatkui samana syksynä Euroopassa ja pysähtyi 12.12.2011 myös Suomeen Helsingin Hartwall Areenalle.
Yksityiselämä [muokkaa]
Paulilla ja hänen rintasyöpään vuonna 1998 kuolleella vaimollaan Linda McCartneylla on kolme yhteistä lasta: James, Mary ja Stella. Paul myös adoptoi Lindan Heather-tyttären tämän aiemmasta avioliitosta. James McCartney on soittanut kitaraa muutamassa isänsä levytyksessä.
Stella McCartney on kuuluisa muotisuunnittelija. Hän tukee eläinsuojeluyhdistystä, PETA:a. Hän ei käytä suunnittelemissaan vaatteissa nahkaa. Stellan mallisto oli muun muassa H&M-kaupassa ja hänellä on omia liikkeitä ympäri maailmaa.
Paul McCartney vihittiin Heather Millsin kanssa kesäkuussa 2002. Heidän yhteinen lapsensa, tytär nimeltä Beatrice Milly, syntyi 28. lokakuuta 2003. Pariskunta ilmoitti toukokuussa 2006 eroavansa, ja keväällä 2008 avioero astui voimaan. McCartney maksoi Millsille 24,3 miljoonaa puntaa (noin 36 miljoonaa euroa).
9. lokakuuta 2011 Paul McCartney vihittiin kolmanteen avioliittoonsa, tällä kertaa amerikkalaisen Nancy Shevellin kanssa.[6]
McCartney on vegaani ja eläinoikeusaktivisti. Hän on myös ottanut näkyvästi kantaa kansainvälisen maamiinat kieltävän sopimuksen puolesta sekä kolmannen maailman velkojen anteeksiantamisen puolesta.
Paul McCartney on maailman rikkain elossaoleva muusikko: hänen omaisuutensa arvioidaan olevan noin 1200 miljoonaa euroa. Hän on säännöllisesti lahjoittanut suurehkoja summia erilaisille hyväntekeväisyysjärjestöille. Joulukuussa 2004 McCartney lahjoitti miljoona puntaa (noin 1½ miljoonaa euroa) tsunamin uhrien hyväksi järjestettyyn keräykseen.
Barry Miles on kirjoittanut Paul McCartneysta kirjan Many Years from Now (suomeksi Eilinen). Kirja keskittyy McCartneyn lapsuuteen, nuoruuteen ja Beatles-aikoihin. Toisen Paul McCartneyn elämäkerran on kirjoittanut Howard Sounes.
Diskografia [muokkaa]
Studioalbumit [muokkaa]
- McCartney (julkaistiin 17. huhtikuuta 1970) (UK #2) (US #1)
- Ram (28. toukokuuta 1971) (UK #1) (US# 2)
- Wild Life (7. joulukuuta 1971) (UK #11) (US #10)
- Red Rose Speedway (4. toukokuuta 1973) (UK #5) (US #1)
- Band on the Run (7. joulukuuta 1973) (UK #1) (US #1)
- Venus and Mars (27. toukokuuta 1975) (UK #1) (US #1)
- Wings at the Speed of Sound (26. maaliskuuta 1976) (UK #2) (US #1)
- London Town (31. maaliskuuta 1978) (UK #4) (US #2)
- Back to the Egg (8. kesäkuuta 1979) (UK #6) (US #8)
- McCartney II (16. toukokuuta 1980) (UK #1) (US #3)
- Tug of War (26. huhtikuuta 1982) (UK #1) (US #1)
- Pipes of Peace (31. lokakuuta 1983) (UK #4) (US #15)
- Give My Regards to Broad Street (1984)
- Press to Play (1. syyskuuta 1986) (UK #8) (US #30)
- Снова в СССР (31. lokakuuta 1988) (Neuvostoliitto) (30. syyskuuta 1991) (Maailma)
- Flowers in the Dirt (5. kesäkuuta 1989) (UK #1) (US #21)
- Off the Ground (1. helmikuuta 1993) (UK #5) (US #17)
- Flaming Pie (5. toukokuuta 1997) (UK #2) (US #2)
- Band on the Run: 25th Anniversary Edition (15. maaliskuuta 1999) (UK #69)
- Run Devil Run (4. lokakuuta 1999) (UK #27) (US #12)
- Driving Rain (12. marraskuuta 2001) (UK #26) (US #46)
- Chaos and Creation in the Backyard (12. syyskuuta 2005) (UK #10) (US #6)
- Memory Almost Full (4. kesäkuuta 2007) (UK #5) (US #3)
- Kisses on the Bottom (7. helmikuuta 2012)
Live-albumit [muokkaa]
- Wings over America (10. joulukuuta 1976) (UK #8) (US #1)
- Tripping the Live Fantastic (5. marraskuuta 1990) (UK #17) (US #26)
- Tripping the Live Fantastic: Highlights! (12. marraskuuta 1990) (US #141)
- Unplugged (The Official Bootleg) (20. toukokuuta 1991) (UK #7) (US #14)
- Paul is Live (15. marraskuuta 1993) (UK #34) (US #78)
- Back in the U.S. (26. marraskuuta 2002) (US #8)
- Back in the World (17. maaliskuuta 2003) (UK #5)
McCartneyn säveltämät Beatlesin kappaleet [muokkaa]
Seuraavassa listassa on tunnetuimpia Beatles-sävellyksiä, joiden tekijä on joko pääasiassa McCartney tai McCartney yksin:
- "Lady Madonna"
- "Hey Jude"
- "Hello Goodbye"
- "Get Back"
- "Let It Be"
- "The Long and Winding Road"
- "Back in the USSR"
- "Helter Skelter"
- "Ob-La-Di, Ob-La-Da"
- "The Fool on the Hill"
- "Magical Mystery Tour"
- "Sgt. Pepper's Lonely Hearts Club Band"
- "Yellow Submarine"
- "Eleanor Rigby"
- "Michelle"
- "Yesterday"
- "I'll Follow the Sun"
- "Can't Buy Me Love"
- "And I Love Her"
- "All My Loving"
- "Love Me Do"
- "Penny Lane"
- "Paperback Writer"
- "Blackbird"
- "Got to Get You in to My Life"
- "For No-One"
- "Here, There and Everywhere"
- "Eight Days a Week"
- "Good Day Sunshine"
- "Hello Goodbye"
- "Birthday"
- "Lovely Rita"
- "Fixing a Hole"
John Lennon väitti 1970-luvulla antamassaan haastattelussa kirjoittaneensa Eleanor Rigbyn, mutta yleisesti kappale mielletään kuitenkin McCartneyn kirjoittamaksi, ja Lennonin antaneen kommentin lähinnä McCartneyta ärsyttääkseen, sillä haastattelun antamisen aikoihin heidän välinsä olivat viileimmillään muun muassa monien oikeusjuttujen seurauksena.lähde?
Lähteet [muokkaa]
| Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. Tarkennus: vain muutama viite merkitty, kirjasta ei yhtään |
- Barry Miles: Eilinen / Paul McCartney. Kustannus Oy Jalava, 2002.
Viitteet [muokkaa]
- ↑ http://www.imdb.com/name/nm0005200/bio Luettu 5.4.2009.
- ↑ http://www.telegraph.co.uk/news/newstopics/celebritynews/4352275/Sir-Paul-McCartney-to-play-yogic-flying-benefit-gig.html luettu 5.4.2009
- ↑ Paul McCartney sai tähden Hollywoodiin Yle uutiset 10.2.2012
- ↑ http://www.mybeatles.net/history.html
- ↑ http://www.starpulse.com/news/index.php/2009/07/31/paul_mccartney_plans_his_final_tour
- ↑ http://www.iltalehti.fi/viihde/2011100914541036_vi.shtml
Kirjallisuutta [muokkaa]
- Howard Sounes, Paul McCartney, Otava 2011 ISBN 978-951-1-23741-9
Aiheesta muualla [muokkaa]
John Barryn orkesteri • Matt Monro • Shirley Bassey • Tom Jones • Nancy Sinatra • Louis Armstrong • Shirley Bassey • Paul McCartney • Lulu • Carly Simon
Shirley Bassey • Sheena Easton • Rita Coolidge • A-ha • Gladys Knight • Tina Turner • Sheryl Crow • Garbage • Madonna • Chris Cornell • Jack White/Alicia Keys • Adele