George Harrison
Sivulta puuttuu | George Harrison | |
|---|---|
 George Harrison vuonna 1974 |
|
| Syntynyt | 25. helmikuuta 1943 |
| Kuollut | 29. marraskuuta 2001 (58 vuotta) |
| Kotipaikka | Liverpool, Englanti |
| Tyylilajit | Rock Psykedeelinen rock Pop |
| Soittimet | Kitara, sitar |
| Yhtyeet | The Beatles |
| Levy-yhtiöt | EMI |
George Harrison (25. helmikuuta 1943, Liverpool, Iso-Britannia – 29. marraskuuta 2001, Los Angeles, Kalifornia) oli englantilainen laulaja, kitaristi ja lauluntekijä, joka tunnetaan parhaiten The Beatlesin jäsenenä. Hän toimi yhtyeen soolokitaristina.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Beatles-ajat
Harrison liittyi Paul McCartneyn kutsumana vuonna 1958 The Quarrymen -yhtyeeseen, josta aikanaan tuli The Beatles. Harrison oli The Beatlesin jäsenistä nuorin ja hänet opittiin tuntemaan "hiljaisena Beatlena".[1] Harrison alkoi pian The Beatlesin menestyksen alettua kirjoittaa lauluja ja hänen ihka ensimmäinen laulunsa "Don't Bother Me" päätyi yhtyeen toiselle albumille With The Beatles (1963). Harrison jäi kuitenkin auttamatta lauluntekijäkaksikko Lennon-McCartneyn varjoon.
1960-luvun puolessavälissä Harrison tutustutti yhtyetoverinsa intialaiseen musiikkiin. Harrison soitti "Norwegian Wood" -singlellä (1965) ensimmäisenä länsimaisena popmuusikkona intialaista sitaria, jota hän oli opetellut soittamaan Ravi Shankarin musiikin innoittamana. Intialainen kulttuuri teki pysyvän vaikutuksen Harrisoniin, joka omaksui meditaation ja vegetarismin. Hän oli Beatleseista ainoa, joka säilytti syvän kiinnostuksen paikallisiin uskontoihin Intian matkojen jälkeenkin.
The Beatlesin loppua kohden Harrison nosti profiiliaan lauluntekijänä. Revolverille hän kirjoitti kolme laulua, joista "Love You To" on merkittävä Beatlesin musiikillisen kehityksen kannalta. White Albumin yksi tunnetuimmista kappaleista on Harrisonin säveltämä "While My Guitar Gently Weeps", jossa kitaraosuudet soittaa Eric Clapton. Kenties tunnetuin Harrison-laulu on kuitenkin "Something" (1969), joka on hänen säveltämistään Beatles-kappaleista ainoa, joka nostettiin singlen A-puoleksi. Monet laskevat sen ja "Here Comes the Sun"in The Beatlesin viimeisen studioteoksen Abbey Roadin kohokohtiin. "Something" on Paul McCartneyn säveltämän Yesterdayn jälkeen eniten cover-versioita poikinut pop-kappale. Yksi laulun esittäjistä oli Frank Sinatra, joka piti sitä "kaikkien aikojen rakkauslauluna". Harrison sävelsi The Beatlesin viimeisen kappaleen "I Me Mine". Laulu päätyi viimeiselle albumille, Let it be.[2]
[muokkaa] Beatles-sävellykset
The Beatlesin levyttämät George Harrisonin sävellykset:
Don't Bother Me (With the Beatles)
I Need You, You Like Me Too Much (Help)
Think For Yourself, If I Needed someone (Rubber Soul)
Taxman, Love You To, I Want To Tell You (Revolver)
Within You Without You (Sgt. Pepper's Lonely Hearts Club Band)
Blue Jay Way (Magical Mystery Tour)
While My Guitar Gently Weeps, Piggies, Long Long Long, Savoy Truffle (The Beatles (White Album))
Only a Northern Song, It's All Too Much (Yellow Submarine)
Something, Here Comes the Sun (Abbey Road)
I Me Mine, For You Blue (Let It Be)
sekä singlekappaleet The Inner Light (Lady Madonna, B-puoli, 1965), Old Brown Shoe (The Ballad of John and Yoko, B-puoli, 1968)
[muokkaa] 1970-luku
The Beatlesin hajottua Harrison kokosi vuosien varrella The Beatles -albumien ulkopuolelle jääneistä lauluistaan tripla-albumin All Things Must Pass (1970). Sitä pidetään LP-aikakauden ensimmäisenä merkittävänä tripla-albumina. Harrisonin ja Phil Spectorin tuottamalla albumilla soitti monia tunnettuja muusikoita, mm. Ringo Starr, Peter Frampton, Billy Preston sekä Eric Clapton. Claptonin Derek and the Dominos -yhtye esiintyi ensimmäistä kertaa levyllä Harrisonin taustalla.
All Things Must Pass -albumin "My Sweet Lord" -hittiä seurasi yksi pophistorian tunnetuimmista plagiointioikeudenkäynneistä, jossa Harrisonin todettiin lainanneen tiedostamattaan laulun melodian The Chiffons -lauluyhtyeen hitistä "He's So Fine" (1963).
Vuonna 1971 Harrison kokosi muusikkoystävänsä koolle Concert for Bangladesh -hyväntekeväisyyskonserttiin. Harrison yritti koota myös The Beatlesiä yhteen lavalle, mutta joutui tyytymään mm. Bob Dylanin, Ringo Starrin, Eric Claptonin ja Ravi Shankarin seuraan.[3]
Harrison perusti 1970-luvulla oman levymerkin Dark Horse Records sekä elokuvatuotantoyhtiön Handmade Films. Handmade Filmsin ensimmäinen tuotanto oli Harrisonin rakastaman Monty Python -ryhmän elokuva Brianin elämä (1979).
[muokkaa] 1980-luku
Harrisonin soolomenestys oli epätasaista. 1980-luvun alkupuolelle saakka häneltä ilmestyi runsaasti levyjä, sen jälkeen vain muutama. John Lennonin murha 1980 sai Harrisonin viihtymään yhä paremmin pois julkisuudesta. Hän harrasti muun muassa puutarhanhoitoa ja ralliautoilua.
Harrison teki viimeisen, onnistuneen yrityksensä myyntilistoille Cloud Nine -albumilla (1987), joka sisälsi muun muassa hitiksi nousseen cover-version vanhasta 1960-luvun popkappaleesta "Got My Mind Set On You" sekä nostalgisen "When We Was Fab".
1980-luvun lopulla Harrison perusti Traveling Wilburys -yhtyeen yhdessä Tom Pettyn, Roy Orbisonin, Jeff Lynnen ja Bob Dylanin kanssa.
[muokkaa] Viimeiset vuodet
Vuonna 1999 Harrison oli kokea John Lennonin kohtalon, kun mielipuolinen fani hyökkäsi hänen kimppuunsa. Michael Abram -niminen liverpoolilaismies tunkeutui Harrisonin ja hänen Olivia-vaimonsa taloon 30. joulukuuta ja iski Harrisonia useasti veitsellä puhkaisten tämän keuhkon.[4]
Harrison, joka oli entinen tupakoitsija, kärsi viimeiset vuotensa syövästä. Hän oli vuonna 1997 saanut tietää sairastavansa kurkkusyöpää, joka onnistuttiin hoitamaan. 2001 syöpä havaittiin keuhkoissa ja myöhemmin myös aivoissa. George Harrison menehtyi 29. marraskuuta 2001. Virallinen kuolinsyy oli keuhkosyöpä.
Jo Harrisonin kuoleman jälkeen julkaistiin hänen viimeisinä vuosinaan äänittämänsä Brainwashed -albumi, jolta löytyy myös vuoden 1989 hitti Any Road.
[muokkaa] 2000-luku
Vuonna 2009 Harrison sai tähden Hollywood Walk of Famelle.[5]
[muokkaa] Soolouran diskografia
- Wonderwall Music (1968)
- Electronic Sound (1969)
- All Things Must Pass (1970)
- Living in the Material World (1973)
- Dark Horse (1974)
- Extra Texture (Read All About It) (1975)
- Thirty Three & 1/3 (1976)
- George Harrison (1979)
- Somewhere in England (1981)
- Gone Troppo (1982)
- Cloud Nine (1987)
- Brainwashed (2002)
[muokkaa] Live-albumit
- The Concert For Bangla Desh (1971)
- Live In Japan (1992)
[muokkaa] Kokoelmat
- The Best of George Harrison (1976)
- Best of Dark Horse 1976–1989 (1989)
- Let It Roll - Songs by George Harrison (2009)
[muokkaa] Lähteet
- ↑ George Harrison: The quiet Beatle 2001. BBC.
- ↑ John T. Marck: Something I Am The Beatles.
- ↑ The Concert for Bangladesh
- ↑ How George Harrison Became a Target 31.12.1999. Guardian.
- ↑ Harrison honoured on Walk of Fame BBC News. 15.4.2009. Viitattu 4.12.2009. (englanniksi)
[muokkaa] Aiheesta muualla
- George Harrisonin muistokirjoitus Helsingin Sanomissa
- George Harrison Internet Movie Databasessa (IMDb.com) (englanniksi)
