Kasvissyönti

Wikipedia

Kasvissyönti eli vegetarismi on ruokavalio, joka ei sisällä lihaa eikä verituotteita, ei siis myöskään kalaa eikä kanaa. Vegetarismi voidaan nähdä myös laajemmin elämäntapana, joskin monet ovat vegetaristeja ainoastaan terveyssyistä. Vegetarismia harjoitetaan tavallisesti eettisistä, uskonnollisista, terveydellisistä tai ekologisista syistä. Pelkkää ruokavaliota määrittelevä vegetarismimääre onkin saanut rinnalleen koko joukon lisätarkenteita, joilla ruokavaliota ja muita kulutusvalintoja pyritään määrittelemään tarkemmin. Elämäntapaa, jossa vältetään kaikkia eläinperäisiä tuotteita (kuten nahkaa ja villaa) kutsutaan veganismiksi.

Sisällysluettelo 1 Kasvissyönnin historiaa 2 Variaatioita 2.1 Tunnetuimmat etuliitteet 2.2 Lisäksi 3 Ravitsemus 4 Katso myös 5 Viitteet 6 Aiheesta muualla

[muokkaa] Kasvissyönnin historiaa

Joonilainen luonnontieteilijä Thales, joka oli yksi antiikin seitsemästä viisaasta, oli yksi Pythagoraan oppi-isistä. Thales keskittyi ruokavaliossa pääasiassa syöjän hyvinvoinnin kehittämiseen, mutta Pythagoras vei ajatusta pidemmälle. Pythagoras ja hänen seuraajansa eivät syöneet lihaa, koska uskoivat, että eläimilläkin on sielu. Lisäksi hän uskoi, että jos ihminen luopuisi eläinten tappamisesta ravinnon vuoksi, niin tappamisen taito katoaisi ja samalla sodat loppuisivat. Pythagoras eli raakaravinnolla ja hän ei ilmeisesti käyttänyt hunajaa lukuun ottamatta muitakaan eläinkunnan tuotteita. Kaikkia vegetaristeja kutsuttiinkin pythagoralaisiksi, kunnes 1800-luvun puolessa välissä perustettiin ensimmäiset vegetaristiyhdistykset ensin Englantiin ja sitten Yhdysvaltoihin. Nimi johdettiin latinankielisestä sanasta ”vegetus”, joka tarkoittaa reipasta.

Intiassa kasvissyönnin historia ulottuu vähintään yhtä varhaisiin aikoihin kuin länsimailla. Hindulaiset papit (bramiinit) ovat olleet laktovegetaristeja, sillä lihan (mukaan lukien munat) syömistä pidettiin saastuttavana. Papiston lisäksi tapa on levinnyt muihinkin väestönosiin, ja joissakin osissa Intiaa suurin osa väestöstä on laktovegetaristeja.

[muokkaa] Variaatioita

Vegetaristisella ruokavaliolla käsitetään yleensä sellaista ruokavaliota, johon ei kuulu mitään lihaa eikä verituotteita, mutta johon kuuluvat yleensä maitotuotteet ja kananmuna. Vegetarismin variaatioita erotetaan toisistaan eri etuliittein. Esimerkiksi kasviksia ja kananmunaa käyttävä henkilö on ovo-vegetaristi ja maitoa sekä kananmunaa käyttävä on lakto-ovo-vegetaristi. Henkilö, joka käyttää ainoastaan maito- ja kasvikunnan tuotteita on lakto-vegetaristi.

Henkilöitä, jotka eivät käytä mitään eläinkunnasta peräisin olevia ruoka-aineita, kutsutaan yksinkertaisesti vegetaristeiksi. Ravitsemustieteellisissä tutkimuksissa käytetään selvyyden vuoksi termiä ”strict vegetarian” (tiukka vegetaristi). Monet ”tiukat vegetaristit” ovat itse asiassa vegaaneja, jotka välttävät kaikkia eläinkunnasta peräisiä olevia tuotteita muussakin kuin ruokavaliossaan.

[muokkaa] Tunnetuimmat etuliitteet

• ovo – muna
• lakto – maito
• fenno – vain Suomessa tuotettuja kasviksia

Seuraavat etuliitteet ovat vegetarismin määritelmän vastaisia. Niiden syntyyn on vaikuttanut todellisten vegetaristien tarve erottua henkilöistä, jotka syövät joitain – mutta eivät kaikkia – lihatuotteita.

• pesco – kala
• pollo – kana ja muut linnut
• demi – ei syö nisäkkäiden lihaa
• semi – ei syö punaista lihaa

[muokkaa] Lisäksi

• Fruitaristi tarkoittaa henkilöä, joka syö vain hedelmiä ja pähkinöitä.
• Elävän ravinnon syöjistä useimmat ovat vegetaristeja, jotka syövät kypsentämätöntä kasvisruokaa (mutta osa heistä syö myös kypsentämättömiä eläintuotteita kuten maitotuotteita, munaa, lihaa ja kalaa).

[muokkaa] Ravitsemus

Lakto-ovo-vegetaristinen ruokavalio on oikein koostettuna terveellinen kaikenikäisille. Hyvin koostettu lakto-ovo-vegetaristinen ruokavalio ehkäisee sydän- ja verisuonitauteja, verenpainetautia, diabetestä, syöpää, osteoporoosia, munuaistauteja, dementiaa, sappikiviä ja nivelreumaa. Aloittavan vegetaristin kannattaa kuitenkin tutustua kasvisruokavalion terveydellisiin puoliin, koska huolimattomasti koostetussa ruokavaliossa tiettyjen ravintoaineiden saanti voi olla vajavaista.^[1]

Lakto-ovo-vegetaristin kannattaa kiinnittää huomiota B₁₂-vitamiiniin ja D-vitamiiniin, joita saa pääasiassa vain eläinkunnan tuotteista. D-vitamiinia saa myös kasvismargariineista sekä kantarelleista.^[2] Riittävän proteiinin saanti on lakto-ovo-vegetaristille hyvin helppoa ja tutkimusten mukaan vegetaristien raudansaanti ja hemoglobiiniarvot ovat yhtä hyvällä tasolla kuin sekaruoan syöjillä.^lähde?

[muokkaa] Katso myös

• Veganismi
• Fennoveganismi
• Elävä ravinto
• Fruitarismi
• Ruoka
• Luettelo tunnetuista kasvissyöjistä

[muokkaa] Viitteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Vegaaniliitto – suomalainen kasvissyöntiä edistävä järjestö
• International Vegetarian Union (englanniksi)