Suomen juutalaisluovutukset
Sivulta puuttuu Suomen juutalaisluovutuksilla viitataan jatkosodan aikaisiin tapauksiin, joissa Suomi luovutti natsi-Saksalle juutalaisia pakolaisia tai sotavankeja. Luovutetut joutuivat keskitysleireille tai Einsatzgruppen-ryhmien tai muiden saksalaisten organisaatioiden teloittamiksi.
Pakolaisten luovutustapaus liittyi kahdeksaan juutalaispakolaiseen, jotka kuljetettiin höyrylaiva S/S Hohenhörnillä Tallinnaan ja edelleen Auschwitzin tuhoamisleirille. Heistä vain yksi selvisi tuhoamisleireiltä hengissä. Muita luovutettuja juutalaispakolaisia tämän kahdeksan lisäksi oli vielä yksi, ja nimen perusteella kaikkiaan mahdollisesti kolme muuta.[1] Pakolaisten lisäksi Suomi luovutti saksalaisille sotavankeja omilta vankileireiltään. Saksalaisille poliittisten vankien leiriltä toimitettujen 520 neuvostoliittolaisen sotavangin joukossa oli 39 juutalaiseksi merkittyä henkilöä.[2] Näiden 520 joukosta tutkija Serah Beizer on vielä sotavankien nimien perusteella arvioinut, että kokonaismäärä voisi mahdollisesti olla 74, mutta nimien perusteella luku jää epävarmaksi.[2]
Heikki Ylikangas arvioi, että syy juutalaispakolaisten luovuttamiseen oli Saksan esittämä painostus. Saksa asetti juutalaisten luovutuksen edellytykseksi viljan toimittamiselle Suomeen.[3] Juutalaisia Suomen kansalaisia Suomi ei missään vaiheessa sotaa luovuttanut. Saksan suurlähettiläs Wipert von Blücher ilmoitti myöhemmässä vaiheessa sotaa raportissaan Adolf Hitlerille, että Suomi ei tule vaarantamaan sen juutalaisia kansalaisia missään tapauksessa.[4] Historioitsija Henrik Meinanderin mukaan Hitler hyväksyi tämän realistisesti.[4]
Sisällysluettelo |
Käsittely kirjallisuudessa [muokkaa]
Luovutuksista ovat kirjoittaneet muun muassa Elina Sana (ent. Suominen), Hannu Rautkallio ja Oula Silvennoinen. Elina Sanan kirjasta Luovutetut käynnistyi Luovutetut - tutkimushanke. Aihetta on käsitelty myös Heikki Ylikankaan näytelmässä Ne kahdeksan valittua.[5]
Katso myös [muokkaa]
Lähteet [muokkaa]
- Sana, Elina: Kuoleman laiva S/S Hohenhörn: Juutalaispakolaisten kohtalo Suomessa. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-29218-4.
- Sana, Elina: Luovutetut: Suomen ihmisluovutukset Gestapolle. Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-27975-7.
- Rautkallio, Hannu: Holokaustilta pelastetut. WSOY, 2004. ISBN 978-951-0-29602-8.
- Silvennoinen, Oula: Salaiset aseveljet - Suomen ja Saksan turvallisuuspoliisiyhteistyö 1933-1944. Keuruu: Otava, 2008. ISBN 978-951-1-21501-1.
- Heikki Ylikangas: Heikki Ylikankaan selvitys valtioneuvoston kanslialle. Helsinki: Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja, 2004. ISBN 952-5354-47-4. Teoksen verkkoversio (viitattu 15.10.2008).
- Jouni Tilli: Luovutuskeskustelu menneisyyspolitiikkana - Elina Sanan Luovutetut jatkosotaan liittyvän historiapolicyn kritiikkinä - (PDF) (Pro gradu -tutkielma) Syksy 2006. Jyväskylän yliopisto, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos. Viitattu 16.11.2008.
Viitteet [muokkaa]
- ↑ Heikki Ylikankaan selvitys valtioneuvoston kanslialle, s. 24
- ↑ a b Heikki Ylikankaan selvitys valtioneuvoston kanslialle, s. 34
- ↑ Heikki Ylikangas: Viljan saaminen oli tärkein syy, miksi Suomesta luovutettiin Saksaan kahdeksan juutalaista marraskuussa 1942. Kanava, 2005, nro 7. Artikkelin verkkoversio Viitattu 9.1.2009.
- ↑ a b Meinander, Henrik: Suomi 1944, s. 17. Helsinki: WSOY, 2009. . ISBN 978-952-234-003-0..
- ↑ Luettelo esityksistä on ensi-iltajärjestyksessä (PDF) (sivu 152) Helsingin kaupunginteatteri. Viitattu 5.10.2008.
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Näkökulmia ja reaktioita Elina Sanan Luovutetut -kirjaan – Agricolan Tietosanomat
