Felix Kersten

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Felix Kersten (30. syyskuuta 1898 Tartto, Viro16. huhtikuuta 1960 Tukholma, Ruotsi) oli SS-valtakunnanjohtaja Heinrich Himmlerin henkilökohtainen hieroja. Kersten väitti itse pelastaneensa useita natsien vainoamia henkilöitä, mutta näitä väitteitä ei ole kaikissa tapauksissa pystytty vahvistamaan riippumattomista lähteistä. Emmanuel Amaran 2007 valmistaman televisiodokumentin mukaan Felix Kerstenin onnistui toisen maailmansodan mittaan pelastaa tuhansia natsien vainoamia ihmisiä keskitysleiriltä ja teloituksilta.[1]

Sodan loppupuolella Kersten myös vakoili liittoutuneille, hoiti rauhanneuvotteluja ja johdatti kokonaisen saattueen vankeja turvaan natseilta.[1]

Tausta ja nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kersten syntyi baltiansaksalaiseen perheeseen Venäjän keisarikuntaan kuuluneessa Virossa. Ensimmäisessä maailmansodassa hän taisteli Saksan puolella ja saapui Suomeen huhtikuussa 1918 Suomen sisällissotaan osallistuneiden saksalaisten joukkojen mukana. Kersten oli jonkin aikaa mukana suojeluskuntien toiminnassa ja oli Porin suojeluskunnan päällikkönäkin. Hänelle myönnettiin Suomen kansalaisuus 1920 ja hän palveli Suomen armeijassa vänrikkinä syyskuusta 1921 alkaen.

Ura luontaishoitajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helmikuussa 1922 Kersten palasi Saksaan ja alkoi harjoittaa siellä hierojan ja ”magnetisöörin” ammattia johon hän oli saanut koulutusta Suomessa ja Berliinissä. Kersten väitti olevansa kiinalaisen ”manuaalisen terapian hermorefleksien” hoitamisen spesialisti. Hän menestyikin ammatissaan hyvin saaden useita vaikutusvaltaisia asiakkaita, heidän joukossaan Hollannin prinssipuoliso Hendrik ja Italian ulkoministeri, kreivi Galeazzo Ciano. Erään potilaansa kautta Kersten tutustui Heinrich Himmleriin, joka Kerstenin mukaan kärsi vaikeista vatsavaivoista. Kersten onnistuikin hoidollaan lievittämään näitä vaivoja ja niin hänestä tuli Himmlerin henkilökohtainen hieroja. Kerstenin arvonimenä oli tällöin lääkintöneuvos (Medizinalrat) vaikka hänellä ei ollutkaan mitään lääketieteellistä koulutusta. Monet Saksassa pitivät häntä kuitenkin puoskarina ja silmänkääntäjänä.

Himmlerin henkilökuntaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kersten oli mukana järjestämässä Himmlerin Suomen-vierailua elokuussa 1942. Vierailun aikana Himmler olisi Kerstenin antaman tiedon mukaan vaatinut kaikkien Suomen juutalaisten luovuttamista Gestapolle. Presidentti Ryti tiivisti päiväkirjaansa Himmlerin olevan äärimmäisen jyrkkä antisemiitti. Kersten puolestaan kertoi Rytille Saksan juutalaistilanteesta ”juutalaisia lähetetään paljon pois Saksasta Latviaan ja Puolaan, jossa heitä joukottain kylmäverisesti surmataan” ja puhui ”ihmisteurastuksesta”. Tutkija Heikki Ylikankaan mukaan tämä oli mahdollisesti ensimmäinen kerta kun Ryti kuuli juutalaisten joukkosurmista. [2]

Toisen maailmansodan jälkeen julkaisemissaan muistelmissa Kersten väitti pelastaneensa hollantilaiset pakkosiirrolta Itä-Eurooppaan. Kersten toimi Himmlerin ja ruotsalaisen kreivi Folke Bernadotten välisenä yhdysmiehenä neuvotteluissa joiden tuloksena maalis-huhtikuussa 1945 tuhansia hollantilaisia, belgialaisia, norjalaisia ja tanskalaisia vapautettiin keskitysleireiltä ja kuljetettiin Ruotsiin.

Kersten saattoi 19. huhtikuuta 1945 juutalaisten maailmankonferenssin puheenjohtajan Norbert Mazurin Tukholmasta Berliiniin neuvottelemaan juutalaisten kohtalosta Heinrich Himmlerin kanssa. Neuvottelu tapahtui myöhään yöllä Adolf Hitlerin syntymäpäivän jälkeen. Paikalla olivat Mazur, Himmler ja Kersten. Lopputuloksena Himmler allekirjoitti sopimuksen, jossa lupasi jättää keskitysleirit räjäyttämättä ja leirien hallinnon antautuvan liittoutuneiden saapuessa. Samalla sovittiin keskitysleireiltä vapautettavan juutalaisia. Tuhat juutalaisvankia kuljetettiin Ravensbrückin keskitysleiriltä Ruotsiin.[1]

Sodan jälkeen Ruotsin hallitus halusi poliittisista syistä peitellä Kerstenin osuuden juutalaisvapautuksissa, ja painotti kreivi Bernadotten osuutta. Hollannin hallitukselta Kersten sai korkean kunniamerkin sodan jälkeen.[1]

Kersten asui sodan jälkeen Länsi-Saksassa ja Ruotsissa, ja sai Ruotsin kansalaisuuden 1953. Hän kuoli Tukholmassa 1960.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Heikki Ylikangas: Jatkosotaa varjonpuolelta. Selvitys valtioneuvoston kanslialle 2004.
  • TV-dokumentti Satan's doctor, ohjaus Emmanuel Amara. Tuotanto: Sunset Presse, Java Films, Ranska 2007, 52 min. (YLE TV1 19.11.2008, Historiaa: Himmlerin henkilääkäri)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Amara 2007
  2. Ylikangas 2004

Yleiset lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hans Metzger: Poliittiset aseveljet. Kolmannen valtakunnan edustajana jatkosodan Suomessa 1941–1944. Otava 1986 sivut 87–91
  • Dokumenttielokuva "Kuka oli Felix Kersten"

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Felix Kersten, The Kersten Memoirs, 1940–1945, Time Life Education (1992) (englanninkielinen käännös alun perin saksankielellä kirjoitetuista Kerstenin muistelmista), ISBN 0-8094-8737-3.
  • Jong, de L. Dr. Het Koninkrijk der Nederlanden in de Tweede Wereldoorlog Volume 10b Het laatste jaar, part II/The Kingdom of the Netherlands during WWII Volume 10b The last year, part II (1982) julkaissut Rijksinstituut voor Oorlogsdocumentatie (hollanninkielinen) sivulta 1149 lähtien
  • Joseph Kessel, julkaisi useita kirjoja kuten The Magic Touch, The Man With the Miraculous Hands (Librairie Gallimard, 1960), ja The Man With the Miraculous Hands: The Fantastic Story of Felix Kersten, Himmler's Private Doctor (Burford Books 2004), ISBN 1-58080-122-6.
  • John H. Waller, The Devil's Doctor: Felix Kersten and the Secret Plot to Turn Himmler Against Hitler, Wiley (2002), ISBN 0-471-39672-9.
  • Kersten Felix (1947): Himmlerin henkilääkärinä, muistelmia Kolmannesta Valtakunnasta vv. 1939 – 1945. Hämeenlinna: Nide (Suomennos ruotsinkielisestä painoksesta)